ALKOHOLI RAAMATUSSA

vielä ne loputkin maininnat viinistä?

Jos ottaa kohtuudella, lääkkeeksi, saunan jälkeen ja hyvillä mielin.

Hyvä ANTI-FARISEUS,että keskustelemme jostain muustakin kuin EGW:stä,harhaopeista ja muusta samankaltaisesta. Olen tietoinen alkohoolin tuomista kiroista ihmiskunnalle,enkä missään tapauksessa voisi suositella sen käyttöä!

Raamatun paikat jotka toit esille kuitenkin hyvin selvästi osoittavat,että kyseessä oli nimenomaan alkohoolipitoisista juomista ja väkijuomasta. Uskonnollisessa piirissä jossa olen kasvanut on kuitenkin nähty paljon vaivaa selitettäessä "raamatun"viinejä alkohoolittomiksi! Muistaakseni jossain ehkä sananlaskujen puolella varoitetaan viinin juonnista mm.,että siitä tulee irstas meno,tai että on parempi olla viiniä juomatta?

Aina kun selvää ramatun sanaa aletaan muuttamaan tarkoittavaksi jotain muuta kuin mitä siinä sanotaan,tarvitaan paljon sanoja ja selityksiä.

Käsitteiden selventämisen tarve

Raamatun kirjoittamisen aikana sanan viini merkitys oli toinen kuin nykyään. Se sisälsi kaikki viinirypäleistä tehdyt juomat rypälemehusta luonnollisen käymisen kautta käyneisiin viineihin.

Väkeviä viinejä ei Raamatun aikana tunnettu lainkaan, elleivät sellaisia olleet Babylonin viinit.

Viini kuului juutalaiseen perinteeseen

Viini oli olennainen osa juutalaista perinnettä. Se oli osoitus Jumalan siunauksesta.

Viini oli mukana perheen juhla-aterialla sapattia vastaanotettaessa. Silloin perheen isä ei kiittänyt Jumalaa vain leivästä vaan hän otti myös viinimaljan ja sanoi: "Jumalalle, taivaan ja maan Luojalle, kiitos siitä, että hän antaa kasvuvoiman hedelmille, joista saamme juomaa."

Juutalaiselle perheelle leipä ja viini olivat vertauskuva Jumalan luomisvoimasta. Aivan samalla tavalla kuin Jumala kasvatti viljan, hän kasvatti myös hedelmät. Viljasta saatiin leipää, hedelmistä juomaa. Perheen ei tarvinnut olla nälkäinen eikä janoinen, koska Jumala antoi heille kaiken, mitä he tarvitsivat.

Kiitollisina kaikki perheen jäsenet söivät leipää ja joivat maljasta. Myös lapset. Viini ei ollut heille päihtymyksen vertauskuva. Se oli heille Jumalan siunauksen vertauskuva, Jumalan heitä varten kasvattamista hedelmistä saatava juoma, joka virkisti ja poisti janon.

Tämä sama kiitollisuus Jumalaa kohtaan tuli esille myös Luojan ylistys -psalmissa, jota yhteisillä aterioilla usein laulettiin: "Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi" (Ps.104:15).

Myös Heralle tuotujen uutisuhrien (4 Moos. 18:12), sekä kymmenysten (5 Moos. 12:11, 12; 14:22-29) yhteydessä painotettiin sitä iloa, mitä Jumalalta saatu vilja, viini ja öljy yhdessä leeviläisten, muukalaisten, orpojen ja leskien kanssa jaettuna tuotti: "Iloitkaa kaikki Herran, Jumalanne edessä, sekä te että teidän poikanne ja tyttärenne - -." Raamatussa viinistä käytetyt nimitykset

Raamatussa on useita viiniä merkitseviä sanoja. Näitä ovat jajin, oinos, khamar, khemer, tirosh, asis, gleukos, sobhe, shemarim, mesek, mezeg, mimsak, ashisha ja shekar.

Sekä alkoholiton että alkoholipitoinen

Jajin (hebr.), oinos (kreikk.)

Yleisin viinirypäleistä puristetun juoman nimitys Raamatussa on jajin joka esiintyy Vanhassa testamentissa noin 140 kertaa. Sitä vastaava kreikankielinen nimitys onoinos. Se esiintyy Uudessa testamentissa 32 kertaa.

Sanat jajin ja oinos olivat yleisnimityksiä, joita voitiin käyttää sekä rypäletuoremehusta, rypäletäysmehusta ja rypälemehusta että alkoholipitoisesta ja alkoholittomasta viinistä.

Khemer, khamar (hebr.)

Samanlainen yleisnimitys kuin jajin ja oinos olivat myös khemer tai khamar. Ne löytyvät Raamatusta 9 kertaa. Sana sisältää myös hapanviinin, etikan merkityksen.

Alkoholiton

Tirosh, asis (hebr. gleukos (kreikk.)

Yksinomaan käymättömiä viinejä merkitsevät hebrealaiset sanat tirosh ja asis sekä kreikankielinen gleukos. Sana tirosh esiintyy Raamatussa 38 kertaa, asis viisi kertaa ja gleukos yhden kerran

Merkitykseltään epäselvä

Sobhe (hebr.)

Sobhe mainitaan Raamatussa vain kolme kertaa (mm. Jes. 1:22). Todennäköisimmin sillä on tarkoitettu kiehautettua viiniä, vinum defrutum, sellaista kuin roomalaisten saba tai Eteläranskan tai Etelä-Ranskan sobe.

Shemarim (hebr.)
Epävarmoja ollaan myös shemarim -sanan oikeasta merkityksestä. Se esiintyy Vanhassa testamentissa viisi kertaa (mm. Jes. 25:6). Sitä pidetään siivilöimättömänä hiivain päällä maanneena viininä.

Mesek, mezeg, mimsak (hebr.)

Vielä ovat hebreankieliset viinin nimitykset mesek, mezeg ja mimsak, joita Raamatussa käytetään neljä kertaa (mm. Sanal. 23:30 ja Jes. 65:11). Todennäköinen merkitys on vedellä sekoitettu, laimennettu (masak) viini.

Ashisha (hebr.)

Edellä olevien sanojen lisäksi viinejä lähellä oleva sana on ashisha, kokoonpuserretuista hedelmistä, rypäleistä tai rusinoista valmistettu rypäle- tai rusinakakku, hunajaleipä (Laul.l 2:5).

Päihdyttävät palmu- ja ohraviinit

Shekar (hebr.)

Päihdyttävistä palmu- ja ohraviineistä käytettiin nimeä shekar. Se mainitaan Raamatussa 23 kertaa. Uudessa käännöksessä se on usein käännetty olueksi. Vanhemmissa käännöksissä enimmäkseen sanaparilla väkevä juoma.

Meidän väkeviin juomiin verrattuna shekar ei kuitenkaan ollut mikään väkevä juoma, sillä siinä voi olla alkoholia korkeintaan 14-16 tilavuusprosenttia (nykyiset miedot viinit 8-14, väkevät viinit 16-21, konjakit, brandyt 40-42, viskit 40-45, katkerot 28-45, viinat 38-50 ja väkevät liköörit 25-55 tilavuusprosenttia. Tislaustaitoa ei vielä silloin ollut opittu. Se opittiin vasta 9. vuosisadalla jKr.

Raamatussa tätä päihdyttäväksi tarkoitettua juomaa ei hyväksytä. 5 Moos. 14:26 mainitaan tosin, että kymmenysrahoilla voi ostaa viiniä ta olutta (shekar). Tekstissä käytetty viini-sana (tirosh) ei kuitenkaan ole käynyt vaan käymätön viini. Shekar saattoi siis jajin- ja oinos-sanojen tavoin merkitä sekä alkoholitonta että alkoholipitoista juomaa.

Jajin w'shekar taas on Raamatun käyttämä sanapari nuhdeltaessa juoppouden synneistä.

Päihdyttävää vai alkoholitonta viiniä?

Raamatun kanta viinin käyttöön päihdyttävänä juomana on hyvin selvästi kielteinen. Raamatusta on kuitenkin pyritty löytämään kohtia, joiden mukaan päihdyttävän viinin käyttö olisi luvallista.

Häät Galilean Kaanassa

Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko Galilean Kaanassa on yksi näistä. Väitettä perustellaan valvojan sanoin: "Valvoja maistoi vettä - - ja sanoi: 'Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti.'" (Joh. 2:9, 10).

Ilmaus alkavat juopua on käännös sanasta methyein, methyskesthai, Jes. 34:5, 7 ja Jer. 46:10. Sana voidaan kääntää myös "kun ovat kylläisiä" tai "kun ovat juoneet kyllikseen". Näin mm. Passowin suuri kreikan sanakirja osoittaa, että methyskein merkitsee myös "runsaasti kostuttaa", "kastella läpeensä" ja methyein "olla läpimärkä", "olla kyllästetty" tai "olla täynnä jostakin".

Varhaisen kristillisen kirkon käyttämässä Vanhan testamentin Septuaginta-käännöksessä edellä mainitut sanat esiintyvät eri muodoissaan lähes viisikymmentä kertaa. Vain 22 kohdassa niiden voidaan edes ajatella merkitsevän päihtymistä tai juopumista, muissa ei. Käännöksistä käy ilmi, että methyein -sanan alkuperäinen merkitys on janoamisen, kuivuudesta ja vedenpuutteesta kärsimisen vastakohta, olla täysi, kylläinen.

Syömäri ja juomari

Eräässä yhteydessä Jeesusta syytettiin: "Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!" (Matt. 11:19). Samassa yhteydessä Johanneksesta, joka ei käyttänyt viiniä, sanottiin: "Hänessä on paha henki" (jae 18). Kukaan meistä ei kuitenkaan tänään väitä, että niin olisi. Miksi me tekisimme Jeesuksesta juomarin? Jeesuksen oma vastaus vihamiehilleen oli: "Viisauden teoista Viisaus tunnetaan! (Matt. 11:19).

Viiniä vatsan tähden

"Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin" (1. Tim. 5:23).

Paavalin neuvo nuorelle Timoteukselle on tunnetuimpia Raamatun lauseita. Sen tuntee moni sellainenkin, joka ei tiedä mitään muuta Raamatusta. Paavali ei kuitenkaan missään mainitse, että Timoteuksen tuli nauttia käynyttä viiniä.

Aristoteles (384-322 eKr., Metereologica, 387.b.9-13), Plinius (24-79 jKr., Natural History, 14,18, 33. 23, 24) ja Athanasius (280 jKr., Banquet, 2, 24) suosittelevat kaikki joko käymättömiä, makeita tai keitettyjä viinejä (alkoholi häviää kuumennettaessa) sairaille tai heikkoudesta kärsiville. Lääkinnällisiin tarkoituksiin voitiin viinejä myös suodattaa.

Sanal. 31:6
"Ei sovi kuninkaille, Lemuel, ei sovi kuninkaille viinin juonti eikä ruhtinaille olutmaljan kallistelu. Juopuessaan he unohtavat lait ja jättävät köyhät oikeutta vaille.

"Olut sopii onnettomalle, viini sille, jonka mieli on katkera. juodessaan hän unohtaa kurjuutensa eikä mieti murheitaan.

"Avaa sinä suusi hiljaisten puolesta, hanki oikeutta syrjityille. Avaa suusi ja anna oikea tuomio, aja kurjan ja köyhän asiaa" (Sanal. 31:4-9).

Tekstiyhteyden perusteella alkoholituotteet eivät sovi yhdellekään johtoasemassa olevalle, koska he alkoholin vaikutuksen alaisena saattavat vääristää oikeudet. Ainoat, joille niitä voitaisiin ajatella, ovat ne jotka kamppailevat surussaan ilman toivoa. Onnettomasta ja katkerasta käytetyt sanat obed ja marei nabhesh nimittäin nimittäin merkitsevät tilannetta, jossa kaikki toivo on jo menetetty.

Talmud soveltaa tekstiä kuolemantuomion saaneisiin. Jeesuksellekin tarjottiin mirhalla sekoitettua viiniä hänen riippuessaan ristillä. Jeesus ei kuitenkaan ottanut sitä vastaan (Mark. 15:23). Myöhemmin kuitenkin, kun hänelle tarjottiin hapanviiniä (oksos=alkoholiton etikka), hän joi sitä (Joh. 19:29, 30).

Mutta alkoholijuomat eivät ole syrjittyjen, kurjien ja köyhien ainoa pelastus. Jakeissa kuningas Lemuelin äiti kehottaa poikaansa tarttumaan toimeen ja ajamaan näiden asiaa niin, että syyt heidän epätoivoonsa ja katkeruuteensa saadaan poistetuksi.

Omaan aikaamme sovellettuna jakeet kehottavat ensisijaisesti kiinnittämään huomiota juomisen syihin, ja kun ne on saatu selville, pyrkiä poistamaan ne. Meidän on kohdattava syrjäytyneet siellä, missä he ovat, ja pyrittävä auttamaan heitä heidän omista lähtökohdistaan käsin olipa oireen syy sitten laiminlyönnit lapsuudessa, yhteiskunnan alkoholipolitiikka tai epäonnistuminen koulussa ja työelämässä.

Jos kaipaat lisää selvennyksiä niin sitä kyllä järjestyy.