Vetyauto tulee olemaan se oikea

Mutta voihan lataussähköauton latautumista odotellessa kirjoitella nettipalstoille haukkuvia kommentteja polttokennoautoista 😄

Polttokennoauto on sähköauto.

Hmm... "Lisäksi bonuksena vetyautoon saa pienet sisätilat, koska kaasusäiliöt vievät todella paljon tilaa. Ja täyssähköautoa ei tarvitse käydä tankkaamassa." no joo, akuthan ei vie tilaa ja niitä ei tarvitse "tankata" = ladata koskaan, kertalataus riittää hamaan tappiin asti, niinkö?

Anonyymi kirjoitti:

Polttokennoauto on sähköauto.

Polttokennoauto on todennäköisesti tulevaisuuden liikkumaväline, mutta se ei käytä kallista ja vaikeasti valmistettavaa vetyä, vaan jotain kiinteää "polttoainetta" joka vaihdetaan uuteen esimerkiksi vuosihuollossa.

Anonyymi kirjoitti:

Polttokennoauto on todennäköisesti tulevaisuuden liikkumaväline, mutta se ei käytä kallista ja vaikeasti valmistettavaa vetyä, vaan jotain kiinteää "polttoainetta" joka vaihdetaan uuteen esimerkiksi vuosihuollossa.

Lue lisää

Niinettä paristosta energiat vuoden autoiluun?

Jos nyt kävisit peruskoulun ensin loppuun. Sitten sinulla voisi olla edellytyksiä arvoida, paljonko energiaa tarvitaan vuoden autoiluun ja riittääkö missään tolkullisen kokoisessa kem. energian lähteessä potku moiseen.

Siis jos puhutaan oikeista autoista eikä leikkikaluista.

Anonyymi kirjoitti:

Polttokennoauto on sähköauto.

Niin, se on siis sähkäauto kaasuauton kaasusäiliöt polttokenno.

Pitää siis olla sähkömoottorit ja akku tasaamassa kulutuspiikkejä sekä antamassa energiaa mm. käynnistykseen. Polttokennohan ei voi toimia lämpötilan ollessa pakkasen puolella - muutoin muodostuva vesi rikkoisi kennon - joten se pitää lämmittää ennen kuin se voi tuottaa energiaa.

Paljon monimutkaisempi, kalliimpi ja painavampi kuin pelkkä kaasuauto tai täyssähköauto.

Myös polttoainekulut kalliimmat ja lähin tankkausasema löytyy etelä-Ruotsista.

Kuulostaa mahtavalta!

Anonyymi kirjoitti:

Hmm... "Lisäksi bonuksena vetyautoon saa pienet sisätilat, koska kaasusäiliöt vievät todella paljon tilaa. Ja täyssähköautoa ei tarvitse käydä tankkaamassa." no joo, akuthan ei vie tilaa ja niitä ei tarvitse "tankata" = ladata koskaan, kertalataus riittää hamaan tappiin asti, niinkö?

Lue lisää

Täyssähkäautoa ei käydä tankkaamassa, vaan auto ladataan sen seistessä parkissa kotipihalla.

Jos tätä latausmahdollisuutta ei ole, niin eipä ole järkeä sähköautoa hankkia.

Pitemmillä ajomatkoilla voi tulla tarve välitankkaukseen, mutta ei sitäkään erikseen kuulu lähteä tekemään, vaan pikalataus hoidetaan kahvi/lounastauon aikana. Tai siisi hoidetaan tulevaisuudessa. Nyt ei näitä pikalatausasemia ole kuin muutama valtaväylien varrella. Pitäisi saada jokaisen huoltoaseman yms. taukopaikan pihaan...

Vetypommiautoihin on ihan hullua lähteä panostamaan, koska ovat kalliimpia ja niillä on jo aikamoinen takamatka myös näissä tankkausmahdollisuuksissa. Järkevämpää laittaa paukut niihin ratkaisuihin, joita on meillä jo käytössä. Siis kaasu sähköautot.

" Nehän on POMMEJA kolaritilanteessa.", miksi pitää varustautua kolareihin?, oletushan pitää olla, että liikennesäännöt tehdään niin, että kolareita ei synny ja toisaalta autot alkaa oleen niin "turvavarusteltuja" että kolarit ei ole ongelma, kunhan saadaan raskaanliikenteen "muka ammattikuskit" noudattamaan liikennesääntöjä, eikä pelkästään kuljetuspäällikön laatimia epärealistisia aikatauluja, eli kuljetuspäälliköitä/firman omistajia pitää syyttää aina ja ainoastaan raskaanliikenteen ylinopeuksista/ylikuormista/kireistä aikatauluista, siitä vaan aina onnettomuuden sattuessa oikeat henkilöt vastuuseen, eikä aina syytetä vain sitä onnetonta kuskiparkaa, joka yrittää noudattaa palkanmaksajansa utopistisia ajoaikoja. . . . nukkumatta/taukoja pitämättä, kun muuten joutuu "kilometritehtaalle" hankalana/hitaana tuotontuojana. . . , kuka kerää massit?

Vetytahnaa on kehitelty montaa mallia. Tyypillisesti vetyä saadaan sidottua vajaat 10 painoprosenttia, joten 8 kg vetyä = ota kyytiin 100 kg tahnaa. Lisäksi tarvitaan toinen säiliö käytetylle tahnalle, vekotin, mikä erottaa vedyn tahnasta (esim. kuumentamalla), polttokenno, akusto jne.

Taisi olla pienkoneisiin, moottoripyöriin tms tämä tahna. Varmaan jossain 10 kg = ihmisvoimin liikuteltavissa pikku purkeissa annosteltuna. Ja käyttöönotto >20 vuoden päässä, jos ikinä laboratoriosta reaalimaailmaan jalkautuu.

Vrt. led on itsessään 100 vuoden ikäinen keksintö, mutta tehokas sinine led onnistuttiin kehittämään vasta -95 ja sen jälkeen meni vielä 20 vuotta ennen kuin kaupasta alkoi saamaan tehokkaita led-lamppuja kohtuuhinnalla. Vaikka tässä oli jo pitkään tiedossa, että tarvitaan juuri se sininen led ja sen pohjalta pystytään sitten tekemään myös valaisuun käytettävä valkoinen led (oikeasti sininen loisteainetta, joka tekee pidemmät aallonpituudet).

Kun kehitettävänä on tahnan lisäksi valmistus, jakelu ja käytetyn mönjän keräys sekä tätä käyttävät ajoneuvot...

Turvallisempaa vaihtoehtoa edustaa vedyn jalostaminen joksikin tutummaksi polttoaineeksi. Vaikkapa metaaniksi ensialkuun.

Vetypommiauto on typerä idea.

Energiankulutus 3-5 kertainen täyssähköautoon verrattuna. Saksassa, Japanissa jaUSA:ssa sähköntuotanto on tällä hetkellä niin saastuttavaa, että maakaasukäyttöinen polttomoottoriautokin on selvästi vähäpäästöisempi. Biokaasusta nyt puhumattakaan.

https://www.greencarreports.com/news/1110239_energy-use-for-hydrogen-fuel-cell-vehicles-higher-than-electrics-even-hybrids-analysis

https://theconversation.com/hydrogen-cars-wont-overtake-electric-vehicles-because-theyre-hampered-by-the-laws-of-science-139899

Vetypellet aina sössöttää, että vety tehdään merivedestä ilmaisella aurinkosähköllä. Niin, voimalan rakentaminenhan ei maksa mitään eikä tule tappiota, kun jätetään sähkö myymättä valtakunnan verkkoon.

Saksassa, Japanissa ja USA:ssa sähköntuotanto on niin saastuttavaa, että CO2 päästöt olisivat pienemmät, jos vety tehtäisiin elektrolyysin sijaan maakaasusta ;-D

Sitäpaitsi nämä tuotantolaitokset tykkää räjähdellä
https://www.hazardexonthenet.net/article/177803/Explosion-at-hydrogen-fuel-plant-in-US-damages-around-60-buildings.aspx

https://www.greencarreports.com/news/1124908_northern-california-fuel-cell-drivers-still-left-dry-since-june-explosion

Vedyn tankkausaseman rakentaminen maksaa 1-2 miljoonaa eikä siellä silti kovin montaa kymmentä autoa vuorokaudessa tankkaa. Taitaa olla määrät aika samoja sähköautojen pikalatausasemilla, mutta pikalatausaseman hinta on 1/10 osa vetypommiaseman hinnasta.

Myös tankkausasemat tykkää räjähdellä
https://www.reuters.com/article/us-autos-hydrogen-southkorea-insight-idUSKBN1W936A

https://driving.ca/toyota/auto-news/news/hyundai-toyota-pause-fuel-cell-sales-over-explosion-in-norway

Vetypommiauton hinnalla saa 1,5 täyssähköautoa tai 2 metaanikäyttöistä autoa.

Vety maksaa noin kympin per kilo = energian hinta 0,25 €/kg

Biometaani maksaa 1,40 €/kg. Energian hinta 0,10 €/kg.

Metaanille on jo jakeluverkko (yli 50 tankkausasemaa Suomessa) ja käyttökohteet (kombivoimalaitokset. esim. Hanasaari B), 14000 ajoneuvoa ja jopa Viking Grace, olemassa.

Metaania voi valmistaa synteettisesti sitten kun biometaanin tuotantokapasiteetti loppuu kesken
https://www.kaleva.fi/tuulisahkoa-rakentava-st1-haluaisi-tehda-kemissa-s/3002606

Metaani kelpaa myös polttokennoille
https://convion.fi/products/

Japanilaisten vetypommi-auto jossa vaaralinen painetankki penkin alla ei tule yleistymään koskaan, mutta sakujen vetytahna voi yleistyä...

"ei voi 12h alkaa joka kerta odottamaan kotilatausta jos sattuu yllättävä ajotarve"

11 kWh kotilataus nollasta vie noin 6-7 tuntia. Mutta yleensä takaisin kotona ollaan 5-15 kWh käytön jälkeen. Eli auto on taas täynnä noin tunnin kuluttua kotiin pääsemisestä. Tietysti tuo olisi totta, jos olet juuri tehnyt 400 km siivun tätä ennen... mutta en usko tuon kovin tavallisen tilanteen olevan.

"varsinkin talvisin kun patteriauton toimintamatka puolittuu"

Ei se puolitu, itsellä lähemmäksi 20-30% vähemmän toimintamatkaa talvella.

"alkaa pitämään 2h kusitaukoja"

Riittävän tehokkaasta pikalaturista saa 15 minsan aikana 50% latausta, joten miksi 2 tunnin kusitaukoja pitäisi pitää?

>1. Akkuautot vaatii latauspisteet joka ikisen kodin parkkiruutuun, ei tule lähivuosikymmeninä toteutumaan eikä ole halvempaa kuin vetyasemien rakentaminen.

Ei tule toteutumaan lähivuosina, mutta autokanta uusiutuu niin hitaasti, että sähköautojen osuudesta tulee merkittävä vasta 2030 luvulla. Lataus kotipihassa on hidaslatausta, jonka järjestäminen ei ole hirveästi kalliimpaa kuin normi lämpötolpat. Kallista se on vain, jos pitää tehdä kiirellä eli ruovitaan ehkä parkkipaikka auki. Uudiskohteessa tai laitettaessa parkkipaikka muutoinkin mylläykseen lisähinta on siedettävämpi.

Auto kuitenkin seisoo siinä kotipihassa 10-12 tuntia, minkä aikana hidaslatauksellakin saa akun täytene. Kun puhutaan Type2 latauksesta max. 11 kW teholla. Pienempiä tehoja ei täyssähköautoille kannata mitoittaa. 1x16 A riittää vain lataushybrideille.

2. Tien päällä sitten lataukset väh, 50 kW tehoisilla pikalatureilla. Puoleen tuntiin sähköt 100-150 km ajomatkaan.

Vetypommiautojen tankkaus sekin bensan tankkausta hitaampaa eikä yksi tankkausasema pysty suurta autojoukkoa palvelemaan. Asema on silti hiton kallis, hinta on 10-kertainen pikalatausasemaan verrattuna. Tankkausverkon rakentaminen olisi 10-20 vuoden projekti ja tässä on jo 10 vuoden takamatka metaaniin ja täyssähköautoihin verrattuna.

Vetypommiauton tankkaus se vasta hidasta on, jos pitää ajella kymmeniä kilometrejä / ½ h lähimmälle latausasemalle ja vielä jonottaa siellä. Tai jos pitää ensin odottaa 25 vuotta, että rakennetaan se ensimmäinen asema. Vety liikennepolttoaineena ei sisälly vuoteen 2045 ulottuvaan "liikenteen tiekartta" suunnitelmaan.

Sähköautoja pystyy jo tankkaamaan tien päällä - tosin vain suurimmissa kaupungeissa ja valtaväylillä. Metaanikäyttäisellä autolla matka jatkuu kaasun loputtua bensalla, jota saa suunnilleen joka niemestä ja notkelmasta.

Vetypommiauto on totaalisen käyttökelvoton siihen asti, kunnes on ehdtty rakentaa useita kymmeniä räjähdysherkkiä tankkausasemia ympäri maata. Tätä odotellaan ensin 10 vuotta ja sitten odotellaan 20 vuotta vetypommiautojen yleistymistä.

Ei ole mitään mieltä tuhlata senttiäkään tähän pelleilyyn. 10-30 vuoden aikajänteellä luultavasti keksitään parempiakin ideoita. Tai on jo keksitty. Vety kuulosti kivalta idealta 20-30 vuotta sitten, kun sähköautoissa käytettiin lyijy- tai NiCd akkuja.

Nyt täyssähköautot ovat halvempia ja niiden toimintasäde on lähes yhtä hyvä kuin vetypommiautoilla. Latausverkko on vielä puutteellinen ja hidastaa yleistymistä... mutta tässä on siis iso etumatka vetypommiautoihin.

Anonyymi kirjoitti:

"ei voi 12h alkaa joka kerta odottamaan kotilatausta jos sattuu yllättävä ajotarve"

11 kWh kotilataus nollasta vie noin 6-7 tuntia. Mutta yleensä takaisin kotona ollaan 5-15 kWh käytön jälkeen. Eli auto on taas täynnä noin tunnin kuluttua kotiin pääsemisestä. Tietysti tuo olisi totta, jos olet juuri tehnyt 400 km siivun tätä ennen... mutta en usko tuon kovin tavallisen tilanteen olevan.

"varsinkin talvisin kun patteriauton toimintamatka puolittuu"

Ei se puolitu, itsellä lähemmäksi 20-30% vähemmän toimintamatkaa talvella.

"alkaa pitämään 2h kusitaukoja"

Riittävän tehokkaasta pikalaturista saa 15 minsan aikana 50% latausta, joten miksi 2 tunnin kusitaukoja pitäisi pitää?

Lue lisää

"Riittävän tehokkaasta pikalaturista saa 15 minsan aikana 50% latausta, joten miksi 2 tunnin kusitaukoja pitäisi pitää?"

Tosin näitä 150-350 kW DC latureita pitäisi olla paljon paljon enemmän. Nyt niitä on vielä liian vähän.

1. Lisäksi läheskään kaikille autoille ei ole parkkiruuta vaan iso osa on kadunvarsipysäköintiä. Iso osa parkkiruuduista on myös täysin ilman sähköistystä. Ei välttämättä edes valaistu.
2. Moni perustelee että pitkiä matkoja voi tehdä kun suunnittelee vain reitin jonka varrella on lataupisteitä. Mitä niiden tuntien ajan sitten tekee kun odottaa akkujen latausta? Haukkuu netissä vetyautoja? Vai ottaa makuupussin ja nukkuu auton vieressä?

Anonyymi kirjoitti:

>1. Akkuautot vaatii latauspisteet joka ikisen kodin parkkiruutuun, ei tule lähivuosikymmeninä toteutumaan eikä ole halvempaa kuin vetyasemien rakentaminen.

Ei tule toteutumaan lähivuosina, mutta autokanta uusiutuu niin hitaasti, että sähköautojen osuudesta tulee merkittävä vasta 2030 luvulla. Lataus kotipihassa on hidaslatausta, jonka järjestäminen ei ole hirveästi kalliimpaa kuin normi lämpötolpat. Kallista se on vain, jos pitää tehdä kiirellä eli ruovitaan ehkä parkkipaikka auki. Uudiskohteessa tai laitettaessa parkkipaikka muutoinkin mylläykseen lisähinta on siedettävämpi.

Auto kuitenkin seisoo siinä kotipihassa 10-12 tuntia, minkä aikana hidaslatauksellakin saa akun täytene. Kun puhutaan Type2 latauksesta max. 11 kW teholla. Pienempiä tehoja ei täyssähköautoille kannata mitoittaa. 1x16 A riittää vain lataushybrideille.

2. Tien päällä sitten lataukset väh, 50 kW tehoisilla pikalatureilla. Puoleen tuntiin sähköt 100-150 km ajomatkaan.

Vetypommiautojen tankkaus sekin bensan tankkausta hitaampaa eikä yksi tankkausasema pysty suurta autojoukkoa palvelemaan. Asema on silti hiton kallis, hinta on 10-kertainen pikalatausasemaan verrattuna. Tankkausverkon rakentaminen olisi 10-20 vuoden projekti ja tässä on jo 10 vuoden takamatka metaaniin ja täyssähköautoihin verrattuna.

Vetypommiauton tankkaus se vasta hidasta on, jos pitää ajella kymmeniä kilometrejä / ½ h lähimmälle latausasemalle ja vielä jonottaa siellä. Tai jos pitää ensin odottaa 25 vuotta, että rakennetaan se ensimmäinen asema. Vety liikennepolttoaineena ei sisälly vuoteen 2045 ulottuvaan "liikenteen tiekartta" suunnitelmaan.

Sähköautoja pystyy jo tankkaamaan tien päällä - tosin vain suurimmissa kaupungeissa ja valtaväylillä. Metaanikäyttäisellä autolla matka jatkuu kaasun loputtua bensalla, jota saa suunnilleen joka niemestä ja notkelmasta.

Vetypommiauto on totaalisen käyttökelvoton siihen asti, kunnes on ehdtty rakentaa useita kymmeniä räjähdysherkkiä tankkausasemia ympäri maata. Tätä odotellaan ensin 10 vuotta ja sitten odotellaan 20 vuotta vetypommiautojen yleistymistä.

Ei ole mitään mieltä tuhlata senttiäkään tähän pelleilyyn. 10-30 vuoden aikajänteellä luultavasti keksitään parempiakin ideoita. Tai on jo keksitty. Vety kuulosti kivalta idealta 20-30 vuotta sitten, kun sähköautoissa käytettiin lyijy- tai NiCd akkuja.

Nyt täyssähköautot ovat halvempia ja niiden toimintasäde on lähes yhtä hyvä kuin vetypommiautoilla. Latausverkko on vielä puutteellinen ja hidastaa yleistymistä... mutta tässä on siis iso etumatka vetypommiautoihin.

Lue lisää

Tolloloota on tässä asiassa käsi ojossa vinkumassa julkista tukea. Pitäisi rakentaa verovaroilla tankkausasemat ja myydä polttoainetta subventoituun hintaa.

Esim 40 miljoonaa euroa 20 tankkausasemaan ja sitten pitäisi vielä maksaa niiden ylläpito ja maksaa tukea vedyn myyntiin, koska ei kukaan ostaisi vetyä hinnalla, joka kattaa kaikki kulut.

Sen jälkeen meillä myytäisiin joku 100 vetypommiatoa vuodessa....

Vrt. Saksa, jonne rakennettiin jo 2019 kohtuu iso määrä vetypommiasemia (luokkaa 80), mutta vetyautoja myytiin vain 400. Maassa, jonka autokanta on 65 000 000 ajoneuvoa.

Vetypommiasemien rakentaminen ja pyörittäminen on raskaasti tappiollista eli sinne pitäisi loputtomasti kaataa rahaa

Tässä kokemuksia siitä, miten hyvin touhu on kannattanut Etelä-Koreassa
https://www.reuters.com/article/us-autos-hydrogen-southkorea-insight-idUSKBN1W936A

Asema rakennettiin julkisella tuella, mutta vedyn myynti ei kata edes käyttökuluja, vaikka aseman lähistöllä on käytössä 1000 vetypommiautoa. Aseman omistaja harkitsee sen sulkemista.

Anonyymi kirjoitti:

Tolloloota on tässä asiassa käsi ojossa vinkumassa julkista tukea. Pitäisi rakentaa verovaroilla tankkausasemat ja myydä polttoainetta subventoituun hintaa.

Esim 40 miljoonaa euroa 20 tankkausasemaan ja sitten pitäisi vielä maksaa niiden ylläpito ja maksaa tukea vedyn myyntiin, koska ei kukaan ostaisi vetyä hinnalla, joka kattaa kaikki kulut.

Sen jälkeen meillä myytäisiin joku 100 vetypommiatoa vuodessa....

Vrt. Saksa, jonne rakennettiin jo 2019 kohtuu iso määrä vetypommiasemia (luokkaa 80), mutta vetyautoja myytiin vain 400. Maassa, jonka autokanta on 65 000 000 ajoneuvoa.

Vetypommiasemien rakentaminen ja pyörittäminen on raskaasti tappiollista eli sinne pitäisi loputtomasti kaataa rahaa

Tässä kokemuksia siitä, miten hyvin touhu on kannattanut Etelä-Koreassa
https://www.reuters.com/article/us-autos-hydrogen-southkorea-insight-idUSKBN1W936A

Asema rakennettiin julkisella tuella, mutta vedyn myynti ei kata edes käyttökuluja, vaikka aseman lähistöllä on käytössä 1000 vetypommiautoa. Aseman omistaja harkitsee sen sulkemista.

Lue lisää

The government paid the 3 billion won ($2.5 million) cost - six times more than fast charging equipment for battery electric cars - and the two pumps, located next to Sung’s gasoline stand, see a steady flow of Hyundai Nexo SUVs daily.

Even so, Sung hasn’t been able to turn a profit, hamstrung as the equipment can only refuel a limited number of cars each day and by the government’s decision to set retail hydrogen prices low to bring consumers on board.

Eli Etelä-Koreassa valtio maksoi vedyn jakeluaseman rakentamiseen. Asemalla on 2 tankkauspistettä ja siellä käy autoja tasaisena virtana. Silti tankkaus on niin hidasta, että tämä rajoittaa vuorokaudessa tankkaavien autojen määrää ja sitä kautta myös tuloja. Lisäksi vety on pakko myydä halvalla, kun yritetään vetypommiautojen määrää kasvattaa. Lopputulos: asema on pelkkä rahareikä, joka tuottaa omistajalleen pelkkää tappiota...

Siis vedyn myyntitulot eivät riitä aseman kulujen kattamiseen, vaikka omistaja oli saanut koko aseman "lahjana", tarvitsematta maksaa sen rakentamisesta!

Vetytalous = valtio maksaa tankkausasemien rakentamisen, ylläpidon ja osan polttoaineen hinnasta. Luonnollisesti vetyautojen ostamistakin pitäisi tukea, koska ovat paljon sähkö- ja biokaasuautoja kalliimpia.

Kovaa on vääntö :) Vai, että ei tule lähivuosikymmenien aikanakaan.
Melko tietämätön oli kommenttisi, kannattaisi hieman perehtyä. Vetyaseman rakentaminen maksaa miljoonia. Taloni seinään asennettu laturi maksoi 900euroa ja jos yhtään seuraat uutisia, niin joka päivä tulee tietoa siitä että eri tahot rakentavat latausverkkoa täydellä höökillä.

Vety sopii raskaaseen liikeenteeseen enintään, korvaamaan diiseliä.

Lähivuosikymmenien päähän voi ennustaa ainakin sen, että se sun diiselisi käyttö tulee loppumaan ihan lainvoimalla, voit ajaa sen sitten talliisi ja tyhjäkäyttää tankin tyhjäksi.

Polttokennoauto on sähköauto, mutta polttomoottorissa voi käyttää myös vetyä polttoaineena.

Anonyymi kirjoitti:

Polttokennoauto on sähköauto, mutta polttomoottorissa voi käyttää myös vetyä polttoaineena.

Vetyä voi valmistaan myös maakaasusta. Ks höyryreformointi.

Se on itseasiassa parempi vaihtoehto Saksan, Japanin ja USA:n kaltaisissa maissa, missä sähköntuotanto on hyvin saastuttavaa.

Tästä huolimatta juuri em. maissa vetyautoista on innostuttu. Kas kun ne ovat paperilla päästöttämiä. Kaikki em. maat ovat surkeasti epäonnistuneet liikenteen päästöjen pienentämisessä, koska eivät ole Suomen tapaan ymmärtäneet panostaa biopolttoaineisiin.

Suomessa liikenteen päästöt olleet laskussa 2008 jälkeen.

Vety on roskien lakaisemista maton alle. Liikenteen päästöt pienenee, mutta päästöjä tulee muualta (energiasektori/kemianteollisuus).

Vety mainostetaan päästöttömäksi, mutta jos "vihreää" sähköä olisi tarjolla, se olisi paljon parempi käyttää korvaamaan saastuttavaa kivi- ja ruskohiiltä... mihin Saksakin vielä suurelta osin turvautuu.

Saksan voimalaitoskanta on täysin antiikkista ja siellä olisi päästöjä saatu tehokkaimmin alas pitämällä ydinvoimalat käynnissä ja uusimalla antiikkiset hiilivoimalat. Ei käynyt kumpikaan päinsä. Niinpä sähköntuotanto on edelleen paljon saastuttavampaa kuin Suomessa, vaikka Saksa mielellään esiintyykin uusiutuvien mallimaana.

Joo, 3 minuuttia kun paineistus on suoritettu (10-30 minuuttia) ja vetypistooli sulanut (5-10 minuuttia).

Jos ei-fossiilista vetyä olisi saatavana, siitä voisi valmistaa synteettistä metaania.

Metaani kelpaa polttoaineeksi
- kombivoimalaitoksiin, https://fi.wikipedia.org/wiki/Kombivoimalaitos
- polttokennovoimalaitoksiin, huom. valmistusmaa https://convion.fi/products/
- ajoneuvoihin (Suomessa 14 000, Ruotsissa 60 000)
- laivoihin, esim. Viking Grace

Tankkausaika samaa luokkaa kuin bensalla.... eikä tarvi odotella edellisen tankkaajan jäljiltä, kuten vedyllä. Eikä tarvi myöskään odotella 20-30 vuotta ensimmäisen tankkausaseman rakentamista. Näitä on jo melkein 50 (siis henkilöautoille paineistettua metaania myyvät) ja lisää on tulossa (hankitatukea myönnetty 18 aseman rakentamiseen, tosin osa saattaa olla vain raskaalle kalustolle)

Vety maksaa Saksassa 9,50 €/kg. Myös bensa on siellä vähän halvempaa, joten Suomessa vedyn pumppuhinta voisi lipsua yli kympin per kilo. Vetyä kuluu noin 1 kg/100 km.

Vrt. biokaasu maksaa 1,44 €/kg ja sitä kuluu maantieajossa noin 4 kg/100 km. Kaupungissa ja moottoritiellä taitaa mennä lähemmäs 5 kg/100 km. Selvästi pienemmät polttoainekulut kuin vedyllä.

Vetypommiautot maksavat Saksassa yli 60 000 €, joten hinta taitaisi Suomessa mennä liki 70 000 €. Tällä hinnalla saa 2 kaasuautoa.

Kaasulla ajaa reilu 300 km. Siis omalla autollani, jossa vähän keskimääräistä pienempi tankki (n. 13 kg). Taitaa 400 km olla maantiellä tyypillisempi suoritus. Eikä matka katkea kaasun loppumiseen, vaan polttoaineeksi vaihtuu bensa!

Vetypommiautolla matka jatkuu hinausauton lavalla kaasun loputtua. Tankkia ei ikinä uskaltaisi ajaa lähellekään tyhjäksi tämän välttämiseksi, joten toimintasäde tankillisella max 600 km. Kesäkelissä 80 km/h körötelleen. Moottoriteitä tai talvipakkasta, niin tuosta otetaan satku tai 2 pois. Lisätään yhtälöön harvassa olevat tankkausasemat (hinta 2 miljoonaa/kpl), niin eipä olisi käytännössä kuin haittoja. Sen tankkausasemaverkon rakentamiseen kun kuluu 10-20 vuotta, niin takamatka muihin vaihtoehtoihin on huikea. Kyllä 2030 -luvulla alkaa jo sähköautojenkin latausverkot olla tikissä.

Tosin ei vetypommiautolla pääse edes matkaan vielä 20-30 vuoteen, kun ei tankkausasemia ole. Ja miksi tulisi, kun myynti on ollut koko maailma mitassa ihan näpertelyä ja tekniikka hakusessa - Saksassakin rakennetaan rinnakkaisia 350 ja 700 bar jakeluasemia ja pitkän matkan liikenteeseen voi olla tarpeen ottaa vielä nesteytetty vety kolmanneksi vaihtoehdoksi tai se kovasti hössätetty vetymönjä....

Vety on parempi yhdistää teollisuuslaitosten piipusta kaapattavaan hiilidioksidiin. Siinä lyödään monta kärpästä yhdellä iskulla ja tuotetaan polttoainetta, jolla on jo jakeluverkot ja käyttäkohteet olemassa. Pitemmällä tähtäyksellä tulee mukaan myös metaanin muuntaminen nestemäisiksi polttoaineiksi.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ratkaisu-polttomoottorien-tulevaisuudelle-voi-loytya-yllattaen-vedesta-ja-ilmasta-synteettinen-polttoaine-vahentaisi-paastoja-dramaattisesti/7698574#gs.y4c26t

Pikalataus myös lyhentää akkujen elinikää. Toisaalta harva pitää autoa yli 5 vuotta. Yleensä auto vaihdetaan 3 vuoden välein.

Anonyymi kirjoitti:

Pikalataus myös lyhentää akkujen elinikää. Toisaalta harva pitää autoa yli 5 vuotta. Yleensä auto vaihdetaan 3 vuoden välein.

Akulle luvataan 2000 lataussykliä tyhjästä täyteen. Käytännössä akkua ei ladata koskaan tyhjästä täyteen. Mutta jos leikitään että joka päivä noin kuitenkin kävisi, syklit tulisivat täyteen reilussa viidessä vuodessa. Tuo vastaisi 730 000 km.n matkaa. Kuinka monesti sitten sitä pikalaturia tuon päälle tarvitsee?? Tien päällä pitäisi oikeasti asua...
Sähköauton suuri etu on lisäksi se, että paljonajavalla sähköauton 400hv on suuri mukavuusetu dieselin 200hv vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Pikalataus myös lyhentää akkujen elinikää. Toisaalta harva pitää autoa yli 5 vuotta. Yleensä auto vaihdetaan 3 vuoden välein.

Ei todellakaan ole noin, älä keksi lukuja päästäsi. Itse käytän kännykkääkin kauemmin kuin 3 vuotta.

Sanomattakin on selvää etteivät tuon ikäiset ryhdy remonttiin, eikä pidäkkään. Mutta ei se ilma-vesilämpöpumput sentään kymppitonneja maksa.
Monet selviää muutoksesta 9 tonnilla kun huomioidaan siihen saatava tuki.
Maailma muuttuu ja me ihmiset sen mukana. Muutosvastarinta on ajoittain hyväkin ilmiö, mutta aikansa kutakin. Kuten öljylämmitys!

Täysin pösilö avautuminen. Ei kukaan ole pakottamassa ketään luopumaan polttisautoista vuonna 2030 tai milloinkan sen jälkeen. Niillä saa ajaa niiin kauan kuin huvittaa.
Olet hysteerinen eukko.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin pösilö avautuminen. Ei kukaan ole pakottamassa ketään luopumaan polttisautoista vuonna 2030 tai milloinkan sen jälkeen. Niillä saa ajaa niiin kauan kuin huvittaa.
Olet hysteerinen eukko.

Lue lisää

Voi olla, että isojen kaupunkien keskustoissa kielletään polttomoottorit tai sitten kun tiemaksut (sateliitti) tulevat niin sähköautolla ajetut kilsat kaupunkialueella maksavat vähemmän ja diiselillä enemmän. Luonnollinen poistuma hoitanee diiselit/bensat pois haisemasta, ihan senkin vuoksi että kansalla ei ole varaa ostaa litkuja ja tiemaksut ovat poskettomat. Hyvää illan jatkoa :)

Anonyymi kirjoitti:

Voi olla, että isojen kaupunkien keskustoissa kielletään polttomoottorit tai sitten kun tiemaksut (sateliitti) tulevat niin sähköautolla ajetut kilsat kaupunkialueella maksavat vähemmän ja diiselillä enemmän. Luonnollinen poistuma hoitanee diiselit/bensat pois haisemasta, ihan senkin vuoksi että kansalla ei ole varaa ostaa litkuja ja tiemaksut ovat poskettomat. Hyvää illan jatkoa :)

Lue lisää

Saastuttaville nokilekoille voi tulla kieltoja NOx ja hiukkaspäästöjen vuoksi. Paperilla ovat puhtaita, mutta testejä ei ole ja on yleinen tapa ranettaa autoista kaikki päästöjä vähentävä tekniikka pois "koska turhia huoltokohteita". Siis NOx päästöjä vähentävä EGR tukkoon ja hiukkassuodattimen tuunaus rautakangella. Loppuviimeeksi lastutus, missä lisätään polttoaineensyöttöä, jotta saadaan hiukkaspäästöt 100-kertaisiksi.

Bensakoneilla päästöt laitettu kuntoon jo 90-luvulla (katalysaattorit), joten ongelmina lähinnä CO2, melu ja renkaista tienpinnasta irtoavat hiukkaset.

CO2 ratkeaa bio synteettisillä polttoaineilla.

Liikennemelu on suurelta osin rengasmelua, jota tulee patteriautoistakin.

Patteriautojenkin renkaista irtoaa mikromuoveja, jarrulevyistä tavataa ja nekin kuluttavat tien pintaa. Jopa perinteistä enemmän, koska patteriautojen paino on 2000 kg luokkaa.

Vetypommiautot ovat tulevaisuuden suuri lupaus 20-30 vuoden takaa. Piti olla jo käytössä, mutta nyt sitä loistavaa tulevaisuutta lupaillaan entistä kauemmaksi, 2050 luvulle.

Taisi jäädä suutariksi. Täyssähköautot tekee jo sen, mitä vetypommiautojen rooliksi lupailtiin taannoin.... mutta ovat halvempia ostaa ja käyttää ja myös ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. Vetyy siirtyminen olisi siis askel taaksepäin. Ei sellaista voi ehdottaa kuin täysin keihityksen kelkasta tippunut ja tekniikaltaan 90-luvulle jämähtänyt itäautovalmistaja!

Anonyymi kirjoitti:

Vetypommiautot ovat tulevaisuuden suuri lupaus 20-30 vuoden takaa. Piti olla jo käytössä, mutta nyt sitä loistavaa tulevaisuutta lupaillaan entistä kauemmaksi, 2050 luvulle.

Taisi jäädä suutariksi. Täyssähköautot tekee jo sen, mitä vetypommiautojen rooliksi lupailtiin taannoin.... mutta ovat halvempia ostaa ja käyttää ja myös ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. Vetyy siirtyminen olisi siis askel taaksepäin. Ei sellaista voi ehdottaa kuin täysin keihityksen kelkasta tippunut ja tekniikaltaan 90-luvulle jämähtänyt itäautovalmistaja!

Lue lisää

Varsinkin kun näyttää siltä, että jälleen yksi vetytekniikan tukija on lopettamassa vetyautojen kehittämisen. Viimeisimmän VW:n toimitusjohtajan haastattelun perusteella VW:llä ei ole kiinnostusta vetyautoihin.