Ilmeisesti kierrämme aurinkoa joka on paikallaan eikä aurinko liiku maailmamme yllä niinkuin jotkut väittävät?
Mikä tämän auringon saa pysymään paikallaan ettei se putoa alas avaruuden pohjalle?
Niin, ja onko lähistöllämme kalaksia joita avaruudessa on kuulemma useita?
Itse näin eilen illalla taivaalla ufon niin alkoi kiinnostaa nämä avaruusasiat nyt enemmän.
Maailmamme sijainti avaruudessa?
Anonyymi
42
715
Vastaukset
- Anonyymi
Elektroni kiertää Maassa olevaa protonia, Kuu kiertää Maata, Maa kiertää Aurinkoa, Aurinko kiertää mustaa aukkoa, musta aukko kiertää vielä mustempaa aukkoa jne... loputtomiin, jotta musta jo muuttuu valkeaksi ja tällöin puhutaan sinisestä äärettömyydestä.
Galakseja on kaikkialla. Lähellä ja kaukana. Äärettömän ja lähellä ja äärettömän kaukana. Ja jokainen galaksi sisältää miljardeja, jopa satoja miljardekjaja tähteä. Ja kaikki nuo tähdet, galaksit, niissä olevat planeetat ja atomit jne vaan kiertävät omaa kiertorataansa.
Kiertoliike onkin syvällinen asia. Siitä voi löytyä ratkaisu suurimpaan haasteeseen, kvanttifysiikan ja suhteellisuustsorian yhdistämiseen. Mikään ei pysy paikallaan. Kaikki kiertää. Suoraviivaa ja käyrää ei ole olemassakaan. Vain täydellinen ympyrärata on mahdollinen.
Jos katsot maanantaina illalla eteläistä tähtitaivasta, niin siellä on useampikin ufo silloin parkissa. Kannattaa varata aikaa tarkkailuun tuolloin.- Anonyymi
Eipä maan ratakaan mikään "täydellinen ympyrärata" ole, vaan hieman ellipsi. Tai oikeastaan se on jonkinmoinen lättänä spiraali jolla roikutaan auringon matkassa mukana.
- Anonyymi
Oma aurinkokuntamme sijaitsee 26 000 valovuoden (8 000 parsekin, pc) ± 1 400 valovuoden etäisyydellä galaksin keskustasta Orionin haaraksi kutsutussa kierteishaaran osassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Orionin_haara#/media/Tiedosto:Milky_Way_Arms_ssc2008-10.svg - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oma aurinkokuntamme sijaitsee 26 000 valovuoden (8 000 parsekin, pc) ± 1 400 valovuoden etäisyydellä galaksin keskustasta Orionin haaraksi kutsutussa kierteishaaran osassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Orionin_haara#/media/Tiedosto:Milky_Way_Arms_ssc2008-10.svgEmme siis jumalan selän takana 👽
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä maan ratakaan mikään "täydellinen ympyrärata" ole, vaan hieman ellipsi. Tai oikeastaan se on jonkinmoinen lättänä spiraali jolla roikutaan auringon matkassa mukana.
Spiraali? Onkohan sinulla geometrian opit ihan muistissa?
Spiraalirata johtaisi joko Maan karkaamiseen Auringon vaikutuspiiristä tai syöksymisen Aurinkoon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Spiraali? Onkohan sinulla geometrian opit ihan muistissa?
Spiraalirata johtaisi joko Maan karkaamiseen Auringon vaikutuspiiristä tai syöksymisen Aurinkoon.Niin, auringon imussa roikutaan mukana sen omalla kiertoradalla Linnunradan ympäri. Vuoden päästä ei tulla kierroltamme takaisin samaan kohtaan vaan aivan johonkin muualle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Spiraali? Onkohan sinulla geometrian opit ihan muistissa?
Spiraalirata johtaisi joko Maan karkaamiseen Auringon vaikutuspiiristä tai syöksymisen Aurinkoon."Spiraali? Onkohan sinulla geometrian opit ihan muistissa?"
Maapallo kuten kaikki muukin täällä on tai liikkuu ilmeisesti neliulotteisessa aika-avaruudessa.
https://www.ursa.fi/blogi/kosmokseen-kirjoitettua/auringonpimennyksesta-pimeaan-aineeseen/
🤔Samalla kun Maa liikkuu avaruudessa ympyrällä, se kulkee eteenpäin ajassa. Jos Maan kiertotason ajattelee kaksiulotteiseksi levyksi ja ajan sitä kohtisuoraan olevaksi kolmanneksi ulottuvuudeksi, niin Maapallo kulkee ylöspäin ajassa samalla kun se kiertää avaruudessa. Maa nousee hitaasti kiertyvää spiraalia tulevaisuuteen.🤔
Maa siis liikkuu spiraalia pitkin. 😵
Ei aurinkokaan ole paikallaan, se kiertää galaksin ympäri 828,000 km/h. Aurinko on kiinni galaksin painovoimassa, joten se ei voi pudota siitä pois. Lähin galaksi on Canis Major Dwarf Galaxy, joka on 236,000,000,000,000,000 km (25,000 valovuotta) auringosta. Sinne ei varmaan ihan helposti lähdetä matkalle.
- Anonyymi
Eiköhän lähin galaksi ole Linnunrata ja seuraavaksi lähin Andromeda.
Anonyymi kirjoitti:
Eiköhän lähin galaksi ole Linnunrata ja seuraavaksi lähin Andromeda.
Linnunrata on tietysti lähin galaksi, mutta sehän on meidän oma galaksi. Canis Major Dwarf Galaxy on paljon lähempänä kuin andromeda galaksi, joka on 2,537,000 valovuoden päässä.
- Anonyymi
Trexnonar kirjoitti:
Linnunrata on tietysti lähin galaksi, mutta sehän on meidän oma galaksi. Canis Major Dwarf Galaxy on paljon lähempänä kuin andromeda galaksi, joka on 2,537,000 valovuoden päässä.
Hei Trexnonar. Ei kääpiögalakseja _yleensä_ lasketa galaksien joukkoon. Vaikka joissain niissäkin on miljardeja tähtiä, on galakseissa kuitenkin tyypillisesti satoja miljardeja.
(Isommilla galakseilla on kiertolaisina kymmeniä kääpiögalakseja, Linnunradallakin parikymmentä ja Andromedalla useampia.)
Systematiikka on tietenkin varsin keinotekoinen ja ihmisen tarpeisiin luotu. Ei näitä ryhmittelyjä tehtäessä ole käyty tiettävästi kääpiögalakseilta kysymässä, muttei ole kysytty pallomaisilta tähtijärjestelmiltä (joista jotkut suuresti muistuttavat kääpiögalakseja) tai galakseiltakaan. Joku niistäkin voisi vaatimattomasti haluta kääpiögalaksin titteliä. :)
- Anonyymi
Vanha nimitys kiintotähti (kuten Aurinko) on harhaanjohtava ja siltä ajalta (erotukseksi kiertotähdistä), kun oli juuri päästy kirkon pannasta opettamaan, että Maa kiertää Aurinkoa. Nykyisin maakeskeisyyttä voivat väittää ja väittävätkin vastuuttomat valehtelijat eli totuuden jälkeiset anarkistit.
Yli 100, mutta alle 200 v on tiedetty, että Aurinko on yksi ympärillämme olevan suuren tähtijoukon eli Linnnunradan noin 500 miljardista tähdestä. Vasta 1960-luvulla vakiintui kansan tietokirjoihin kuva, että monet pitkään nähdyt "tähtisumut" ovat Linnunradan kaltaisia galakseja, jota on avaruudessa satoja miljardeja. Galaksit ovat alkujaan avaruuden kaasu- ja pölypilvien joukkoja, jotka painovoiman tiivistäminä ovat alkaneet pyöriä (kuten taitoluistelija piruetissa raajansa "tiivistämällä") yhteisen painovoimakeskiön ympäri ja kehittää tähtiä.
Tähtihän on alkujaan kaasupallo, joka on tiivistynyt niin kuumaksi, että sen sisällä toimii jopa yli 10 miljardian vuoden ajan fuusioreaktio. Tämä kuumentaa ympäröivän kaasupallon saaden sen loistmaan tähtenä eli Aurinkona. Aurinkomme aurinkokuntineen eli planeettoineen kiertää Milky Way-galaksin pyöriessä tämän keskustaa nopeudella 250 km/s eli täyden ympyrän n. 250 miljoonassa vuodessa ollessan n. 30000 valovuoden päässä Linnunradan keskustasta. Tämä kiertoliike (keskipakoisvoima) todellakin estää Auringon putoamisen Linnunradan keskustan supermassiiviseen mustaan aukkoon (alun perin tähteen, johon alkanut pudota lähellä olevia hitaita tähtiä) peruuttamattomasti tuhoutuen.
Lähin Linnunradan naapurigalaksi on Andromeda samannimisessä tähdistössä n. 40 astetta tivaannavalta, helposti tunnistettvasta w-mäisestä Cassiopeian tähtikuviosta kello 4:n suuntaan "vain" 1.5 megavalovuoden (15000000 vv) päässä meistä. Andromeda ovat lähes kuin katksoset: lähes samankokoisia kierregalakseja.
Tuo parin megavalovuoden intergalaktinen välimatka on suuruusluokka samaan galaksijoukkoon luuluvien galaksien välillä. Galaksijoukot taas muodostavat palkkimaisia ja harva-aineisemempia kalvomaisia rakenteita keskenään, joten kaikki näkyvä eli pääasiassa maailmankaikkeuden tähtiaines on järjestäytynyt vaahtomaiseksi verkostoksi ns. pimeän aineen määräämille paikoille. Tämä määrääminen peustuu pimeän eli näkymättömän (= sähköttömän) aineen runsauteen eli massaan, joka on yli viisenkertainen meidän olomuotomme massaan verrattuna.
Eikä siinä vielä kaikki. Kaikkeus eli avaruus aineineen nimittäin laajenee kiihtyvästi siten, että uloimmalla vyöhykkeellä laanemisnopeus taphtuu valon nopeudella. Satojen miljardien vuosien päästä tämä laajeneminen on aiheuttanut kaiken aineen hajoamisen: Mikään planeetta ei kierrä radalllaan, mikään aurinko valaise eikä mikään tähti kimmellä - aineellinen maailma on hajonnut kuin tuhka tuuleen, erolla ettei tuhkaa muodostavia alkeishiukkasiakaan enää ole.
Tähtitiede tarjoaa siis mahtavan kentän opiskeltavaksi, pohdittavaksi ja vaikkapa fiktioiden pohjaksi. Kannattaa perehtyä. Tähtiseura Ursalla on hyvä lähdeluettelo.- Anonyymi
Korjaus: "Andromeda ovat lähes kaksoset" piti olla: Andromeda ja Linnunrata ovat lähes kaksoset...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Korjaus: "Andromeda ovat lähes kaksoset" piti olla: Andromeda ja Linnunrata ovat lähes kaksoset...
Saman kappaleen lopussa vielä Andromedan etäisyydessäkin muistinvaraisuusvirhe (Mvv:n kerroin oli 1.5, p.o. 2.0) ja piilokarsastusvire muunnosesityksessä 1.5 Mvv --> 15000000 vv, p.o. tietenkin 1500000 vv. Oikea arvo olisi ollut 2.5 megavalovuotta (2537000 valovuotta), ei kuitenkaan seuraavan kirjoittajan mielipiteen mukainen 2.3 valovuotta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Korjaus: "Andromeda ovat lähes kaksoset" piti olla: Andromeda ja Linnunrata ovat lähes kaksoset...
Andromeda on isompi!
- Anonyymi
Andromeda (M31 2,537 000vv.) on mielestäni aina mainittu lähimpänä galaksina ja sen välittömät pienet seuralaiset M33 ja M110 siinä tuntumassa . Tosin ryhmään kuulu 10 muutakin.
Andromeda on aina kiehtonut, koska sen häkee hyvissä olosuhteissa paljainsilminkin utuläikkänä ja valokuvissa todella komealta. Kuvista saa hyvän käsityksen miltä meidän kotigalaksimme voisi näyttää.
Laskelmien mukaan Andromedan ja linnunratamme välimatka supistuu eli kumpi mahtanee lähestyä vai molemmat? Johtuu vetovoimasta vai alkuperäisestä liikesuunnasta? hmmm..- Anonyymi
Jonkinlainen vertailukoordinaatisto on se, missä alkuräjähdyksen aiheuttama 2.7 K taustasäteily näyttäisi suunnilleen samanlaiselta joka suuntaan katsottuna. Me itse liikumme niin, että taustasäteilyn kannalta levossa olevaan koordinaatistoon nähden liikumme noin 368 km/s nopeudella. Kun huomioidaan liikkeemme Linnunradan galaksin ympäri niin lopputulemana on se, että Linnunrata liikkuu kutakuinkin 600 km/s tuohon taustasäteilyn koordinaatistoon nähden.
Andromedan galaksi näyttää liikkuvan Linnunrataa kohti tai Linnunrata Andromedan galaksia kohti noin 110 km/s nopeudella. Tuo on siis pieni osa siitä nopeudesta, jolla itse liikumme taustasäteilyn koordinaatistoon verrattuna. Eli siis sekä Andromeda että Linnunrata ovat matkalla jonnekin kauas kovaa kyytiä mutta samalla lipuvat lähemmäksi toisiaan.
Törmäys tapahtuu noin 4 miljardin vuoden kuluttua. Tuolloin Auringon säteilytehon nousu on yhdessä kasvihuoneilmiön ryntäämisen kanssa saanut Maapallon pinnan kiviaineen niin kuumaksi että planeetan pinta on sulaa materiaalia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jonkinlainen vertailukoordinaatisto on se, missä alkuräjähdyksen aiheuttama 2.7 K taustasäteily näyttäisi suunnilleen samanlaiselta joka suuntaan katsottuna. Me itse liikumme niin, että taustasäteilyn kannalta levossa olevaan koordinaatistoon nähden liikumme noin 368 km/s nopeudella. Kun huomioidaan liikkeemme Linnunradan galaksin ympäri niin lopputulemana on se, että Linnunrata liikkuu kutakuinkin 600 km/s tuohon taustasäteilyn koordinaatistoon nähden.
Andromedan galaksi näyttää liikkuvan Linnunrataa kohti tai Linnunrata Andromedan galaksia kohti noin 110 km/s nopeudella. Tuo on siis pieni osa siitä nopeudesta, jolla itse liikumme taustasäteilyn koordinaatistoon verrattuna. Eli siis sekä Andromeda että Linnunrata ovat matkalla jonnekin kauas kovaa kyytiä mutta samalla lipuvat lähemmäksi toisiaan.
Törmäys tapahtuu noin 4 miljardin vuoden kuluttua. Tuolloin Auringon säteilytehon nousu on yhdessä kasvihuoneilmiön ryntäämisen kanssa saanut Maapallon pinnan kiviaineen niin kuumaksi että planeetan pinta on sulaa materiaalia.Voidaan sanoa että Linnunrata pyörii paikallaan ja kaikki muu liikkuu suhteessa linnunrataan. Aika ja paikka ovat suhteellisia.
Ei ole mitään kiintopistettä joka pysyy naulittuna paikoilleen.
- Anonyymi
Kysymyksesi loistaa kuin hukkuvan avunhuuto 20-vuotisessa palstan tarjonnassa - saatikka Wikipedian ja KIRJASTOJEN (Niis-sä on kir-joja täh-ti-tie-tees-tä)!
Mutta siis: Tosi on: Niin kierrämme. Siis kiintotähteä nimeltä Aurinko. Mutta termi kiintotähti joutaisi roskiin, sillä Aurinko aurinkokuntineen (me ja 7 muuta planeettaa, Pluto, asteroidit, komeettamme ym. roska) kiertää Linnunrata-nimisen suurehkon galaksin keskustaa (noin 25000 valovuoden etäisyydellä siitä) noin puolen triljoonan muun tähden (-kuntineen) tavoin kuten abouttiaa triljoonassa muussa universumin galaksissa.
On syytä lausua (vieläkin), että e.o.:n perusteella Aurinko ei todellakaan liihottele yllämme. Samalla taitaa olla syytä muistutta, että valon hankkkiminen säkkiin keräämällä on turhaa. Jo Hömälän Matti tiesi, ettei (vastoin piian arviota) Aurinko ole kohtalaisen voipytyn kokoinen, vaan sen verran suuri, että Maa sopisi sinne kiertävine Kuineen, ja Kuuhun on sentään matkaa 8 valominuuttia eli hyvin pidetyn Toyotan elämän matkan verran.
Ilmeisen ällistyksen lieventämiseksi todettakoon, että Auringon näennäien liike johtuu Maan pyörimeisestä. Maan kiertämisen tsekkaaminen vaatii vähän mietiskelyä tähtikartan, tai mieluummin Ursa ry:n "tähtikakkaran" eli planimetrin avulla. Linnunradan keskus on Jousimiehen tähdistön alueella, eli siinä kohtaa taivasta, josta Aurinko paistaa jouluna keskipävällä (ja kesällä selän takana Aurinkoon päin oltaessa vastaavana "kellon" eli vuorokauden eli aikana. Kuten pian huomaat, kellon aikoja on melkoisesti rukattu arkikäyttöä varten, jotta pyöriminen ja kiertäminen ei täysin sotkisi arkiajanlaskua.
Kiintotähtien liikeopillisen mielenkiinnon heräämisen varalta elävöitetään tätä tähtien koreografiaa tiedolla, että - olikohan noin - puolet tähdistä ovat niin lähekkäin, että kiertävät toisiaan. Nämä ovat tunnetut kauan ns. useampikertaisina tähtinä. Osan niistä kuuluu vielä näkymätön musta aukko, joten osa kiiintotähtien oudoista hiippailusta saa näin kouriin tuntuvan selityksen: Tuttu painovoimahan se siellä.
Tähtien liikkeiden osalta saamme siis nukkua sikeästi. Toinen triljoona tähtiä sataa ympäristöömme n 5 gigavuoden kluttua, kun Linnunrata kohtaa nyt 2.5 Mly (milj.vv) päässä olevan Andromedan. Siitä myöhemmin - tai siis enintään tuon matka-ajan sadastuhannes-osan kuluessa osaltani.- Anonyymi
no nyt pomppas pahasti. Triljoona on miljardi miljardia. Siinä on nollia jo tuplasti enemmän.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
no nyt pomppas pahasti. Triljoona on miljardi miljardia. Siinä on nollia jo tuplasti enemmän.
Kerro vielä paljonko on triljardi tai giljardi.
- Anonyymi
Pitkä kirjoitus ja täyttä paskaa!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
no nyt pomppas pahasti. Triljoona on miljardi miljardia. Siinä on nollia jo tuplasti enemmän.
"no nyt pomppas pahasti. Triljoona on miljardi miljardia. Siinä on nollia jo tuplasti enemmän."
Nyt sinulta lähti tuo lukujen nimillä tärkeily aukalle. No ei se mitään, nykyihminen on jo lähes ilmestyskirjamaisten harahauttaja-armeijojen kourissa.
Lukujen nimille löytyy vuosikymmenet käytössä(-ni) ollut kerrannaislukujen nimistö selkeine määritelmineen.
- Anonyymi
nyt tuli mieleen semmonen kyssäri, että minkä ihmeen takia kaikki tähtihöhlät höpöttää aina miljardeista? On miljardeja tähtiä ja valovuosia janiinedelleen. Loppuuko tähtihöhlien skaala miljardiin? Eihän miljardi oo ku tuhat miljoonaa. Suomen valtiokin on velkaa pitkälti toistasataa miljardia euroa, eikä se tunnu olevan poliitikoille paljon paskaakaan.
Mielestäni pitäisi puhua oikeista luvuista, jos ollaan asiallisia. Avaruus on aika iso.- Anonyymi
Biljaardi on isoin luku minkä tiedän.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Biljaardi on isoin luku minkä tiedän.
Biljaardipallo on isoin pallo jonka tiedän.
- Anonyymi
Olisiko miljardien tähtien sijasta mielestäsi parempi sanoa 0,01 triljoonia tähtiä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisiko miljardien tähtien sijasta mielestäsi parempi sanoa 0,01 triljoonia tähtiä?
Sanna Marin puhui äsken, uutisissa, että CO2 pitäisi saada vielä 0,2 megatonnia pienemmäksi, eli 200 miljoonaa tonnia taisi likka puhua Li Anderssonin sanaan paskaa.
Neuvottelevat viisi pälhöä naista keskenään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sanna Marin puhui äsken, uutisissa, että CO2 pitäisi saada vielä 0,2 megatonnia pienemmäksi, eli 200 miljoonaa tonnia taisi likka puhua Li Anderssonin sanaan paskaa.
Neuvottelevat viisi pälhöä naista keskenään.Tuossa riittää kunhan huulipunat eivät ole samaa sävyä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sanna Marin puhui äsken, uutisissa, että CO2 pitäisi saada vielä 0,2 megatonnia pienemmäksi, eli 200 miljoonaa tonnia taisi likka puhua Li Anderssonin sanaan paskaa.
Neuvottelevat viisi pälhöä naista keskenään.Itse taidat olla ihan pälhöä!
- Anonyymi
"Loppuuko tähtihöhlien skaala miljardiin?"
Joillakin näyttää loppuvan: Sitten (triljoonasta eli TERAsta alkaen) miljardi alkaa toistaa itseään.
- Anonyymi
Olemme paikassa jossa pakonopeus oltava yli 1000km/s päästäksemme irti linnunradastamme.
Maasta pääse irti 11,2km/s.
Auringon vaikutuksesta pääsee irti 617,5km/s - Anonyymi
Käytiin vaimon kanssa ameriikassa viikon reissulla ja tutustuttiin siinä paikallisiin.
Alkovat nopeasti jopa kersumaan että Amerikkalaiset ovat käyneet kuussa, mitenkä siellä teidän Suomessa asiat ovat?
No tuumailtiin hetki ja sanoin, että mitäpä ihmeempää, vaimo oli auringossa ennen kun lähettiin reissuun. Aikoo mennä aurinkoon täälläkin ollessa.- Anonyymi
Mie oon käyny monta kertoo kuussa makoilemassa aurinkossa. 👍
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mie oon käyny monta kertoo kuussa makoilemassa aurinkossa. 👍
Hakeudu Niuvaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hakeudu Niuvaan.
Eikö siulla ole seuraa sielä?
- Anonyymi
Tähdet on reikiä taivaankannessa. Aurinko on ainoa oikea kiertotähti joka kiertää maata.
- Anonyymi
Mehän ollaan havaittavan maailmankaikkeuden keskellä. Mitä sekin nyt sitten tarkoittaa. Ainakaan ei olla ihan reunan tuntumassa, kun sitten kai se reuna näkyisi jossain suunnassa.
- Anonyymi
tässä vitjassa minua ihmetyttää kaikkein eniten, mikä yksikkö on km/h? Onko tämä joku puhevikaisten oma yksikkö nopeudelle. Jos tarkoitus on sanoa kilometriä tunnissa, niin se pitää lyhentää km/t.
hässä vihjassa minua ihmehyhhää kaikkein enihen, mikä yksikkö on km/h? Onko hämä joku puhevikaishen oma yksikkö nopeudelle. Jos harkoihus on sanoa hilomehriä hunnissa, niin se pihää lyhenhää km/t.- Anonyymi
Mielenkiintoisempi yksikkö on km/snt.
- Anonyymi
km/h on kyllä ihan virallinen ja oikea yksikkö. Toki on luvallista käyttää myös km/t jos haluaa välttämättä sotkea selvää asiaa jollain hölmöllä suomennoshömpällä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
km/h on kyllä ihan virallinen ja oikea yksikkö. Toki on luvallista käyttää myös km/t jos haluaa välttämättä sotkea selvää asiaa jollain hölmöllä suomennoshömpällä.
Kilometri per tonni on ihan hyvä ja oikea yksikkö,
Kalkkunananmaksa per tuhatjalkainen on melkein yhtä hyvä ykskkö.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kansalaisaloite Elokapina määrättävä lakkautettavaksi
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14143 Erittäin hyvä ja kannatettava aloite!1392215Stubb ohjeisti Natoa: "Vapauttakaa ohjukset"
Presidentti Stubb linjasi amerikkalaismedia CNN:n haastattelussa, että Nato-maiden pitäisi ”todellakin” antaa Ukrainalle2042003Seiska: Suhdekohussa rypenyt Anssi Heikkilä paljastaa - Pernilla Böckermanin kanssa tällaiset välit
Anssi Heikkilä ja Pernilla Böckerman tanssivat yhdessä TTK:ssa ja heidän ympärillään spekuloitiin suhteesta. Nyt Heikkil41616Ilouutinen: Sohvaperunat Soile ja Jorma taas TV:ssä - Sohvikset jo 18 kautta - Onnea!
Onnea Sohvikset 18 kautta! Ja ihana Soile (ja Jorma!) taas mukana! Lue lisää ja katso Soilen hauska kuva tästä: https:101119Elokapinan kielto aloite kerää nimikirjoituksia kovaa vauhtia !
Nyt klo 14 mennessä nimiä on jo liki 17000 allekirjoitusta. Nyt niitä nimiä vaan lisää meille riittää no3141034Piupali Paupali
Kun en mä tunne teitä... Hyvät huomenet ja mukavat päivät ja hyvät viikonloput, arvoisat naiset ja herrat. 😊🎩🎪🤹🏼♂️165995Hei, mies, kirjoita jotain minusta
Plus jokin tunnistemerkki/kirjain nimessäni. En todellakaan ymmärrä, pidätkö minusta vai toisesta naisesta. Et ole koska47913Elokapinan lakkautusaloite 50 000 nimeä
Ja lisää tulee, kohta on Ylenkin uutisoitavaa aloitteesta. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14143266902- 75888
- 56836