Taas on se aika kun etelän suurissa kaupungeissa päivitellään joka keväistä katupölyongelmaa. Eikä ratkaisua tunnu olevan. Katupölyn vaikutuksia verrataan nyt Koronan oireisiin. Nyt moni odottaa vain joka keväistä allergiaa ja kurkun kutinaa.
Katupölyongelmaa ei kuitenkaan ole kaikkialla missa on talvi. Googletin talvikuvia Kanadan kaupungeista. Siellä ei tietääkseni juurikaan ajeta nastoilla, ja se näkyy ympäristön puhtauena. Kun vertaa esim. talviseen Tampereeseen.
Asia selvisi konkreettisesti itselleni pari vuotta sitten Saksassa. Oli tammikuun loppu ja ajoin ostamani auton 350 km matkan moottoritietä Travenmundeen. Lunta ja räntää satoi ja tiet olivat märkiä. Hämmästyin suuresti kun satamassa auto oli yhä kuin pesun jäljiltä. Jatkoin Vuosaaresta Tampereelle, auto oli paksun asfalttikuran peitossa.
Tampere on koko talvikauden silmin nähden saastunut, ja ympäristön likaisuus johtuu nastojen teistä jauhamasta asfaltista. Kevään tullen irronnut pinnoite kuivuu pölyksi. Seurauksena on allergia- ja hengitystieoireita, niistä kärsii moni. Päälle teiden päällystämisestä aiheutuva lasku. Suomessa päällystetään noin 5 x enemmän kuin esim. Saksassa.
Ja turha sanoa että Suomessa tarvitaan nastoja. Että ilman ei pärjää. 30v vanha maan tapa näyttää jo hieman koomiseltakin kun isoja Neliveto Volvoja Tesloja ym. näkee Tampereen keskustassa ja nastat ropisee.
Kertoohan tämä jo sekä kuskien itseluottamuksesta, etä sokeasta uskomuksesta 30v vanhaan maan tapaan jota rengasala yhä masinoi ja jota ei kyseenalaisteta. Kuljettajat eivät itse taida ymmärtää asiaa.
Jos Tampereella esim. oltaisiin yksi talvi puhtaassa nastattomassa kaupungissa veikkaan että asia selviäisi eikä paluuta entiseen kurapöly aikaan ei olisi.
Katupölyongelmaa ei kuitenkaan ole kaikkialla missa on talvi. Googletin talvikuvia Kanadan kaupungeista. Siellä ei tietääkseni juurikaan ajeta nastoilla, ja se näkyy ympäristön puhtauena. Kun vertaa esim. talviseen Tampereeseen.
Asia selvisi konkreettisesti itselleni pari vuotta sitten Saksassa. Oli tammikuun loppu ja ajoin ostamani auton 350 km matkan moottoritietä Travenmundeen. Lunta ja räntää satoi ja tiet olivat märkiä. Hämmästyin suuresti kun satamassa auto oli yhä kuin pesun jäljiltä. Jatkoin Vuosaaresta Tampereelle, auto oli paksun asfalttikuran peitossa.
Tampere on koko talvikauden silmin nähden saastunut, ja ympäristön likaisuus johtuu nastojen teistä jauhamasta asfaltista. Kevään tullen irronnut pinnoite kuivuu pölyksi. Seurauksena on allergia- ja hengitystieoireita, niistä kärsii moni. Päälle teiden päällystämisestä aiheutuva lasku. Suomessa päällystetään noin 5 x enemmän kuin esim. Saksassa.
Ja turha sanoa että Suomessa tarvitaan nastoja. Että ilman ei pärjää. 30v vanha maan tapa näyttää jo hieman koomiseltakin kun isoja Neliveto Volvoja Tesloja ym. näkee Tampereen keskustassa ja nastat ropisee.
Kertoohan tämä jo sekä kuskien itseluottamuksesta, etä sokeasta uskomuksesta 30v vanhaan maan tapaan jota rengasala yhä masinoi ja jota ei kyseenalaisteta. Kuljettajat eivät itse taida ymmärtää asiaa.
Jos Tampereella esim. oltaisiin yksi talvi puhtaassa nastattomassa kaupungissa veikkaan että asia selviäisi eikä paluuta entiseen kurapöly aikaan ei olisi.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kamala vuodatus mokomasta aiheesta. Kitkattomuus poistaisi paljon ulosajoja ja liikenneonnettomuuksia.
Katupölyä ei olisi mikäli kaikilla nastat. Koska silloin Ei tarvitse hiekoittaa eikä suolata hulluna. Siis kitkojen takia on katupöly. Suolaa tarvitaan lähinnä kalasoppaan.
Kitkat pöllyttää ilman. Köh, köh.
Suurin syy on hiekoitus, suolaus ja huono tienpito. Nastojen osuus ei ole kovinkaan oleellinen, ei ainakaan tutkimusten mukaan. Tiestä irtoavat kivet ja hiekoitus jauhaantuu renkaiden toimesta pölyksi ajan mittaan ja vai nopea ja ahkera teiden puhdistus on kunnollinen tapa vähentää tuota ongelmaa.
Vai että oikein tutkimuksen mukaan nastat eivät aiheuta teiden kulumista. Ja maapallo on litteä – tutkimusten mukaan.
Mikäpä rengas ei aiheuta teiden kulumista? ’Tutkimusten’ mukaan....
Suolattomuus ja hiekoittamattomuus olisivat huomattavasti tehokkaampia ilman pölyttömyyteen ja ympäristön puhtaampana pysymiseksi.
Tietysti kaikkien parasta ympäristön kannalta olisi, kun lopetettaisiin koko liikenne. Aika hyvä sekin, jos lopetettaisiin kokonaan liukkaudentorjunta.
On ilmeisesti tutkittu että myös kaupungeissa, joissa ei käytetä nastoja, on myös keväisin katupölyä. Nastat eivät siis ole yksin vastuussa katupölystä.
Valitettavasti olet väärässä. Olet varmasti huomannut että keväisin kun satelee vettä tien reunalla on sellaista "vaaleaa" jauhemeista ainesta. Kyllä se on liukenevaa tiesuolaa joka paskaa luontoa ja raiskaa tienpintaa! Sitä kun kitkapelle tarvitsee tielle 24/7.
Nastattomilla kaupungeilla myös matka aika hidastuisi huomattavasti sekä peltikolarit lisääntyisi. Autoilijat maksaa 7miljardia tyhjästä luulisi että sillä rahalla saisi asfalttia uusittua niin että voisi vetää nastoilla vaikka ympäri vuoden. Kitkarenkaiden takia liikenne takkuilee ja hidastelee koska siellä on näitä "kyllä näillä pärjää kuskeja kunhan jarruttaa 50metriä ennen jäistä risteystä" tottakai ihmiset pärjäisivät vaikka kesäkumeilla talven ympäri mutta kun on olemassa paljon pitävämmän nastat niin niitä silloin käytetään.
Yhy yhy, laita nasse päähän tai pysy kotona.
Yhy yhy, laitan pussin päähän ja pysyn kotona.
Entäs jos sinä siirtyisit käyttämään julkisia tai opettelisit ajamaan, niin ei tarvitse tiestöä tuhota.
Liikutpa sitten julkisilla tai henkilöautolla millä renkailla tahansa, niin tiestöä ’tuhoutuu’.
Tietoa ’tuhoutuu’ ajoipa sitä pitkin sitten osaamaton, osaava tai se yleisin ’tavallista keskimäärin parempi’ kuljettaja.
Hiekoitushiekka se on joka pölyää. Hiekoitusta tarvitaan, että nastarenkaattomat voisivat turvallisesti kulkea.
Suomi taitaa olla ainoa maa jossa vielä nastarenkaita saa käyttää käytännössä vapaasti, missä haitat sivuutetaan ja asia perustellaan kuten kommenteissa. Ruotsi ja Norja ovat meitä tässäkin kaukana edellä. Jotainhan tämä kertoo myös suomalaisen autoilijan itseluottamuksesta kun on kyse talviajosta. Todellisista hyödyistä ja haitoista olisi hyvä puhua enemmän.
Myös se että jalankuilkijat ja pyöräilijät osallistuvat teiden päällystämisen kustannuksiin ei ole oikein. Asfalttipäällyste kestää normaalissa ajossa noin 15v. Nykyisillä liikennemäärillä pääätiet kestävät 2-3 v. Kyse on melkoisista kustannuksista, veikkaan 100 - 200 milj vuodessa. Tätähän ei ole selvitetty ainakaan tietääkseni.
Norjassa nastarenkaille asetettiin veroluonteinen haittamaksu. Tämä tuntuisi meilläkin oikeudenmukaiselta, ehkä syrjäseudut lukuunottamatta. Tämä suuntaisi käyttöä maaseudulle jonne ne peremmin sopivat. Kuka tahansa syrjäseutuja lukuunottamatta voi ajaa nastoilla mutta joutuu maksamaan aiheuttamastaan haitasta.
Syytä muistaa, että hiekoitushiekan ja suolan muodostama mönjä murenee pölyksi jokaisen renkaan alla, oli nastat tai ei.