Salavuoteus
Salavuoteus eli naimattomien miehen ja naisen välinen sukupuoliyhteyden harjoittaminen oli sakolla rangaistava rikos Suomessa vuoteen 1926 asti, joskin sakottamisesta luovuttiin käytännössä jo 1800-luvun loppupuolella.[1] Prostituoidut oli jo siihen saakka jätetty järjestelmällisesti lain soveltamisen ulkopuolelle.
Ruotsin vuoden 1734 lain rikoskaaren mukaan mies voitiin tuomita sakkoihin, jotka vastasivat kolmen ruistynnyrillisen verohintaa:
"Jos naimatoin mies salawuoteutta pitä naimattoman waimoihmisen canssa; maxacon mies sackoa kymmenen talaria ja waimo wijsi."
Jos jompikumpi oli naimisissa, rikosnimike oli huoruus, ja sakot olivat huomattavasti suuremmat:
"Jos naimatoin mies teke huorin naidun waimon canssa, eli naimatoin waimo-ihminen nainehen miehen canssa; tehkön sackoa se cuin nainut on, cahdexankymmendä talaria, ja naimatoin neljäkymmendä talaria."
Kaksinkertaisesta huoruudesta, mikä tarkoitti, että molemmat huorintekijät olivat naimisissa, voitiin rangaista molempia kuolemalla:
"Jos nainut mies teke huorin toisen miehen waimon canssa; olcon molemmat hengens rickonet."
Jos huoruuteen liittyi sukurutsa, mies teilattiin ja nainen poltettiin roviolla. Tätä teloitustapaa saatettiin käyttää lievemmistäkin rikoksista, mutta sukurutsan osalta tapa oli erikseen laissa määrätty. Silti näistä julmemmista teloitustavoista luovuttiin 1800-luvun alusta lähtien.
1800-luvun loppupuolella salavuoteuteen syyllistyneet alettiin jättää järjestelmällisesti sakottamatta, ja sakkoja määrättiin enää huoruudesta. Vuoden 1899 rikoslaissa rangaistuksia lievennettiin.
Lailla 5/2 1926 poistettiin rangaistus yksinkertaisesta salavuoteudesta ja rangaistavaksi jäi vain raskaammanlaatuinen salavuoteus eli se, kun sekaantuminen on tapahtunut väärinkäyttämällä valta- tai auktoriteettisuhdetta tai naisen turvatonta tilaa.[1] Tämän jälkeen oli rangaistavaa houkutella nainen seksuaaliseen kanssakäymiseen ilman tämän "vapaata suostumusta". Prostituiduilla ei ollut tällaista lain suojaa, mutta heitä ei ollut rangaistukaan salavuoteudesta tai huoruudesta.
Huoruus, josta langetettiin erittäin kovat rangaistukset, kumottiin vasta 23.9.1947.
Salavuoteus eli naimattomien miehen ja naisen välinen sukupuoliyhteyden harjoittaminen oli sakolla rangaistava rikos Suomessa vuoteen 1926 asti, joskin sakottamisesta luovuttiin käytännössä jo 1800-luvun loppupuolella.[1] Prostituoidut oli jo siihen saakka jätetty järjestelmällisesti lain soveltamisen ulkopuolelle.
Ruotsin vuoden 1734 lain rikoskaaren mukaan mies voitiin tuomita sakkoihin, jotka vastasivat kolmen ruistynnyrillisen verohintaa:
"Jos naimatoin mies salawuoteutta pitä naimattoman waimoihmisen canssa; maxacon mies sackoa kymmenen talaria ja waimo wijsi."
Jos jompikumpi oli naimisissa, rikosnimike oli huoruus, ja sakot olivat huomattavasti suuremmat:
"Jos naimatoin mies teke huorin naidun waimon canssa, eli naimatoin waimo-ihminen nainehen miehen canssa; tehkön sackoa se cuin nainut on, cahdexankymmendä talaria, ja naimatoin neljäkymmendä talaria."
Kaksinkertaisesta huoruudesta, mikä tarkoitti, että molemmat huorintekijät olivat naimisissa, voitiin rangaista molempia kuolemalla:
"Jos nainut mies teke huorin toisen miehen waimon canssa; olcon molemmat hengens rickonet."
Jos huoruuteen liittyi sukurutsa, mies teilattiin ja nainen poltettiin roviolla. Tätä teloitustapaa saatettiin käyttää lievemmistäkin rikoksista, mutta sukurutsan osalta tapa oli erikseen laissa määrätty. Silti näistä julmemmista teloitustavoista luovuttiin 1800-luvun alusta lähtien.
1800-luvun loppupuolella salavuoteuteen syyllistyneet alettiin jättää järjestelmällisesti sakottamatta, ja sakkoja määrättiin enää huoruudesta. Vuoden 1899 rikoslaissa rangaistuksia lievennettiin.
Lailla 5/2 1926 poistettiin rangaistus yksinkertaisesta salavuoteudesta ja rangaistavaksi jäi vain raskaammanlaatuinen salavuoteus eli se, kun sekaantuminen on tapahtunut väärinkäyttämällä valta- tai auktoriteettisuhdetta tai naisen turvatonta tilaa.[1] Tämän jälkeen oli rangaistavaa houkutella nainen seksuaaliseen kanssakäymiseen ilman tämän "vapaata suostumusta". Prostituiduilla ei ollut tällaista lain suojaa, mutta heitä ei ollut rangaistukaan salavuoteudesta tai huoruudesta.
Huoruus, josta langetettiin erittäin kovat rangaistukset, kumottiin vasta 23.9.1947.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Salavuoteus voi edistää nopeaa nousua uralla kuten moni varmaan epäileekin