Ajattetelin että eikai sillä rukouksella ole niin väliä jos uskoo Jumalaan kuitenkin että jokainen sanasta sanaan tarvitse olla Isä Meidän -rukous, mutta Jumala ei ole ikinä pettänyt, joskus toivomukseni on viivästynyt, mutta Jumala ei ole ikinä pettänyt.
Minä rukoilen joskus iltarukouksen että Isä Jumala auta minua.
Anonyymi
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
--- voisin jatkaa kyllå juttua mutta niin sellaisia asioita mitä muuten ei pysty edes ihmissuhteissa mitenkään ihmismaailma toteuttamaan, rukoilepa arkkienkeli Gabrielia ja pyydä siltä tyttökavereita maailmaan...
Kuulostaa tietysti absurdilta, mutta on totta kuin on Andromedan galaksikin sitten.
Parempi olisi pysytellä Isä Jumalassa, kuin arkkienkeli Gabrielissa. Raamattu, VT tai UT, ei kehoita rukoilemaan enkeleitä, eikä ainakaan muutoinkaan pyytämään mitään maallisia, lihallisia asioita.
Enkelit ovat kyllä olemassa, mutta he ovat Jumalan alaisia. Jumalan enkelit eivät voi, eivätkä saa toimia ohi Jumalan ja Jumalan tahdon.
Vaikka rukous olisikin vapaamuotoinen, tulee sen olla kuitenkn myös raamatullinen ja rukouksen kohdentua Jumalalle itselle, ei kellekään muulle.
On ihmisiä ovat hyljänneet, vaikka en ole sitä ansainnut. On Jumala, joka ei ole hyljännyt, vaikka olisin sen ansainnut. Viivyttelin, mutta Hän oli kärsivällinen. Mutta kun rukoilin, ei Hän viivytellyt ja kitsastellut vastatessaan. Jumalalle kunnia! Kunnia siitäkin, mistä olen kuvitellut kunnian kuuluvan itselleni. Ilman Jumalaa olen eksyksissä, mutta kun Hän on kanssani, tunnen elämän virtaavan sisälläni.
Rukous on parhaimmillaan toimivaa itsesuggestiota vaikka vastapuolta ei olekkaan.
Puhumattakaan että jumalaasi sinun vointi tai toilailut mitenkään kiinnostaisi.
Et tunne Häntä. Kyllä Häntä kiinnostaa. Kirjoitat asiasta, josta et joko tiedä tai jota et halua myöntää tai siksi, että vihaat ihmisiä, jotka uskovat johonkin ihmistä parempaan.