Usein väitetään kuinka natsien ja fasistien estetiikka oli homoseksuaalista. Tämä on tietysti väärinkäsitystä. Nimittäin fasistit ja natsit ihannoivat tervettä perhettä, jossa mies ja nainen olivat henkisesti ja fyysisesti terveitä. Miehet arvostivat uljasta rehellisyyttä ja kunniallisuutta. Yleensäkin voimaa arvostettiin.
Sitten kun fasistit ja natsit hävisivät sodan, niin tämän jälkeen juutalaisten ja amerikkalaisten voiton jälkeen ilmapiiri länsimaisissa yhteiskunnissa vapautui ja homot saivat enemmän vapauksia kuin heillä koskaan aikaisemmin oli ollut. Tietenkin nämä homot alkoivat ihannoida nahkaa jne. natsien ja fasistien estetiikkaa, koska he olivat miehiä ja rakastivat miehiä. Fasistien ja natsien estetiikassa miehuullisuutta arvostettiin, mutta se ei ollut homoseksualismia. Koska homot alkoivat pukeutua natsien tavoin, niin sitten joku juutalaista Freudia lukenut Hitlerin vihaaja keksi, että natsit olivat homoja!
Sitten kun fasistit ja natsit hävisivät sodan, niin tämän jälkeen juutalaisten ja amerikkalaisten voiton jälkeen ilmapiiri länsimaisissa yhteiskunnissa vapautui ja homot saivat enemmän vapauksia kuin heillä koskaan aikaisemmin oli ollut. Tietenkin nämä homot alkoivat ihannoida nahkaa jne. natsien ja fasistien estetiikkaa, koska he olivat miehiä ja rakastivat miehiä. Fasistien ja natsien estetiikassa miehuullisuutta arvostettiin, mutta se ei ollut homoseksualismia. Koska homot alkoivat pukeutua natsien tavoin, niin sitten joku juutalaista Freudia lukenut Hitlerin vihaaja keksi, että natsit olivat homoja!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Etkö siis tiennyt, että melkoinen osa NSDAP:n johtohahmoista oli seksuaaliselta suuntautumiseltaan melkoisen perverssejä. Ernst Röhm, eli Hitlerin merkittävin apuri ennen puolueen valtaannousua oli homoseksuaali.
Eli natsit olivat homoja.
tappoi Ernst Röhmin, kenties sen takia, että tämä oli homo.
Hitler ei ollut homo eikä SS-miehet.
Röhm oli hinari tunnetusti. Mutta kuka voi täällä
väittää muiden natsi-johtajien olleen heteroita? Jos jostain löytyy lisää aihetodisteita niin kaatuuko reppanoilta maailmakuva?
on lähempänä hetero- kuin homoseksuaalia. Jatkuva "Hitler ja kaikki natsit = homoja" - spekulointi ei kerro totuutta Hitlerin ja kaikkien natsien seksuaalisesta suuntaumuksesta, vaan lähinnä tutkijoiden omista komplekseista tai vaikuttimista.
Tottakai osa natseista oli homoja siinä suhteessa kuin nyt osa väestöstä on homoja, mutta nämä natsi-homot "vapautettiin" kyllä taipumuksestaan kuten Röhm seurueineen.
Kun Münchenin SA:n johtajaa Heinesia tultiin pidättämään niin hänet yllätettiin vuoteesta puppelin seurasta.
SA tosin menetti johtonsa muista kuin seksuaalisista syistä.
Göbbels ja Heydrich ainakin olivat todellisia panomiehiä ja naisten jahtaajia eivätkä todellakaan homoja.
.. häntä verrattiin sonniin! Julkinen salaisuus oli hänen suhteensa Lida Barlovaan.
Goebbels oli jopa niin hurja panomies, että äijältä poikuus lähti 34-vuotiaana. Toki hän natsijohtajaksi noustuaan alkoi saamaan pesää ja sitä kautta ottamaan tappiota takaisin...
Mussolini oli kova hetero, pani naisia työpöydällään.
Freudilaisen teorian kannalta kytkentä homoseksuaalisuuden ja autoritaarisuuden/militaarisuuden/natsismin välillä syntyisi lähinnä kehitysfiksaatiossa anaaliseeen vaiheeseen. Eli kun pieni lapsi tulee tietoiseksi raakkonsa ja suolensa toiminnoista ja oppii hallitsemaan niitä, tämä muodostaa eräänlaisen perusmallin kaikelle hänen myöhemmälle suorittamiselleen. Jos tässä kehitysiässä tapahtuu traumatisoivia tapahtumia tai käytetään ulkopuolista kuria tai pakottamista, suoritustarpeista ja -malleista tulee korostuneita.
Pidäkkeinen sairas itsekuri ja kova itsekontrolli kertovat anaalisen kehitysvaiheen häiriöistä, ja sadismi/masokismi ovat niitä sielullisia sairauksia, joita tältä pohjalta ääritapauksessa nousee. Jokainen voi sitten itse mielessään miettiä ja vetää rajaa sille, missä vaiheessa normaalikehitys on muuttunut epänormaaliksi, ja missä vaiheessa normaali itsehallinta muuttuu sotilaalliseksi ja autoritaariseksi kurikäyttäytymiseksi.
Kuriyhteiskunta on rakenteellisesti patriarkaatti, siinä miehinen hallinta korostuu. Perusperhe oli natsien suosiossa juuri siksi, että se ilmentää eräänlaisena perheenpään pienoisvaltakuntana autoritaarista patriarkaattia. Siis mitään "sisäistä" sielullista ristiriitaa toisaalta perusperheen korostamisen ja toisaalta miehisyyden ja militaarisuuden/natsismin korostamisen välillä ei ole. Niin miehisyyden "ihanteellis-romanttinen" ihannointi kuin myöskin fyysinen anaalirakkaus (homoseksuaalisuus) kulkevat niin ikään freudilaisen teorian mukaan käsi kädessä.
Kaikki minän syviin vammoihin liittyy helposti projektiivinen mielenlaatu. Eli kun ei olla terveesti sinut oman minuuden kanssa, nähdään muissa se mikä itsessä on kipeää. Projektiivisuuden pohjalta nousevat sitten sairaat tuhoamistarpeet, joten on ymmärrettävää että nimenomaan omaa homoseksuaalista yllykettään torjuvat natsit tuhoavat homoja ympäriltään. Näille sairaille tuhoamistarpeille on tyypillistä se, että vaikka kaikki tuhoamisen kohteet hävitettäisiin, oma sielullinen sairaus ja sisäänrakennettu tuhoamistarve etsisi yhä uusia ja uusia tuhoamiskohteita. Näinhän natseille tapahtui: ensin olivat juutalaisen pahuuden projektion kohteina, sitten kommunistit, mustalaiset, homot...
Korostettakoon vielä, että homoseksualli voi olla sinut itsensä kanssa, ja vain itseä häiritsevä homoseksuaalisuus luokitellaan nykyisin sairaudeksi.
niin ne ei kiinnosta. Toisaalta kaikelta tuolta teorialtasi menee pohja, jos sille ei ole jotain empiiristä aineistoa todisteeksi. Tämä tapettu SA:n johtaja kun ei ole riittävä todiste.
Miten tavallinen natsi/fasisti perheenisä sitten ehti homoilla, jos piti tehdä paljon lapsia (eli mahdollisimman paljon seksiä vaimon kanssa, jotta tulisi paljon lapsia) ja palvella johtajaa? Luuletko tosiaan, että Saksan armeijassa harrastettiin laajaltikin homostelua?
Tosin hippien ja vastaavien rauhanrakastajien keskuudessahan harrastetaan ihan avoimesti kaikenlaisia "kokeiluja".
Toisaalta kuinka luotettava Freud on todistajana, jos hän oli näiden pahojen ihmisten kohde?
"Homoilujen" henkilökohtainen kiinnostavuus ei historiatieteen kannalta ole relevantti kysymys. Kysymyshän on siitä mikä osuus syvyyspsykologiselle näkökulmalle historiallisessa selittämisessä annetaan. Joidenkin premissien varassahan selitys aina tapahtuu.
Psykoanalyyttisella ajattelulla on pitkä perinne, eikä se ole menettämässä otettaan tai häviämässä. Tiedonfilosofisessa keskustelussa psykoanalyysin asema on silla lailla vakiintunut, ettei edes jyrkin tieteellinen realismi ole onnistunut mitätöimään fenomenologisten kuvailujen arvoa.
Matriarkaateissa sukupuolten väliset suhteet muistuttavat sisarussuhteita, ja sukupuolten välkinen jännite on pienempi kuin militaarisissa patriarkaateissa, joissa oidipaaliset tunnot isien ja poikien välillä korostuvat. (Veteraanit kunniaan, teit' isäin astumaan, nuorukaiselle kuola kuuluu...) Matriarkaateissa suhtautuminen homoerotiikkaankin on sallivampi kuin autoritaarisissa yhteisöissä.
Tällaisten seikkojen huomioon ottaminen kuuluu mielestäni histroatieteen toimenkuvaan. Ihmisten käyttäytymisen selittämisessä kaikki apu on tarpeen ja hyväksyttävää. Aina kun historiaa harrastetaan vakavasti, pelkkä tapahtumien kuvailu ei riitä vaan selitysperusteet pitäisi pystyä julkituomaan jotta niiden anti olisi arvioitavissa.
Olen jostain lukenut, että natsien eliittikouluissa ja Hitler-Jugendissakin poikien homokokeiluja sallittiin eikä niistä rangaistu. Niiden katsottin lujittavan yhteishenkeä.
Aika hurjaksi menee jutut...
No ehkäpä järjestön nimen lyhennekään (HJ) ei tullut Hitler-Jugendista van Homo-Jätkistä...heh heh aika kuiva myönnetäänn =P
Siksi ne sodan hävisi, homot on heikkoja ressukoita.