Taivas on kaunis ajatus, ei muuta

Onhan se lohdullista ja toivoa herättävää uskoa, että ihminen jatkaa elämäänsä ikuisesti onnellisena Jumalan ja pyhien luona taivaassa, ja lopulta maan päällä, joka on turmeltumaton ja pysyy iäti rauhan tyyssijana.

Mutta se kaikki on vain unelmaa: ihminen, joka pelkää kuolemaa ja sitä, että häntä ei enää ole olemassa, on kuoleman pelon edessä keksinyt elämän jatkumise kuolleiden valtakunnassa ja jumalat taruineen.

Ruumiin ylösnousemuksen toivo ei ole edes juutalaisten keksintö. Sen tunsivat mm. egyptiläiset ennen heitä. Kirjoitustaidon keksivät puolestaan foinikialaiset (Libanonin alueella), mutta israelilaiset kehittivät sitä edelleen. Yksijumalisuuden Israel lainasi Egyptistä faarao Akhenatenilta 1300-luvun puolivälissä eaa.

Raamatussa ja kristinuskossa suurin osa on lainattua vanhemmista pakanakansojen jumaltaruista, mutta toki uskontoa on kehitetty ja se on muuttunut nykyiseen katoliseen (yleiseen) muotoonsa kristikunnassa.

Jos kuolema pelottaa ja iankaikkisen elämän toivo tuo lohtua, niin usko vain, mutta älä pelottele muita ihmisiä helvetillä. Ikuisen kuoleman jälkeisen rangaistuksen uskomus on sekin peräisin muinaisen Babylonin mysteeriuskonnosta, ja se on kehittynyt katoliseen muotoon vuosituhansien saatossa.