ns. ryssänupseerit kaappasivat vallan armeijassa ja todelliset itsenäisyysmiehet eli jääkärit tuupattiin sivuraiteelle. Oli varmaan henkisesti raskasta jääkäreille joutua näiden Suomen-syöjien komentoon. Suomen-syöjllä tarkoitan sitä, että jos Lenin ei olisi kaapannut valtaa Venäjällä niin nämä tsaarille uskollisuudenvalan vannoneet ryssänupseerit olisivat käyttäneet kaiken osaamisensa jääkärien kukistamiseen, vangitsemisiin ja teloituksiin eli Suomen itsenäisyysliikkeen perusteelliseen murskaamiseen.
Olihan se outoa kun Suomen omistajaa palvelleet
Anonyymi
4587
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Mannerheimkin olisi ratsastanut venäläisjoukkojen etunenässä Suomeen tuhoamaan jääkäriliikkeen sekä heihin liittyneet suomalaiset itsenäisyysmiehet.
Mitä höpiset?
Mannerheim vapautetiin Venäjän armeijasta syyskuussa -17 poliittisesti sopimattomana.
Hän otti lopullisen eron joulukuun alussa Suomeen palatessaan käymällä ilmoittautamassa Suomen kansalaiseksi VenäjänYleisesikunnassa. Hän aloitti toimintansa Suomessa liittymällä entisten tsaarinupseerien Sotilaskomiteaan,josta tuli valtion virallinen elin tammikuussa -18.
Todellisuudessa matkusti henkilöllisyytensä salaten junalla Pietarista Pohjanmaalla. Väliaikaisen hallituksen aikaan maassa vallitsi ’svaboda’ ja ex ylempi upseeri menetti helpolla henkensä paljastuessaan!
Hölynpölyä.
Mannerheim oli nimitetty ylipäälliköksi ja päätti lähteä Helsingistä Pohjanmaalle perustamaan armeijan itsenäisyystaistelua varten.Se ratkaisi tulevan sodan kulun.
Armeijassa olikin alussa pahoja ristiriitoja blokkien välillä. Aihe, jota ei ole käsitelty suomalaisessa kirjallisuudessa tai historiankirjoituksessa. Sitten siellä oli komentamassa pelleporukkaa, joka ei osannut edes suomen kieltä. Sellainen oli Mannerheimkin.
Kyllä, ilman toveri Leninin menestystä tämä jääkärisakki olisi viety montun reunalle ja teloitettu säälittä.
Lenin solmi aselvon Saksan kanssa heti valtaanpäästyään ja suostui Brest-Litovskin
sanelurauhaan Saksan vallattua Baltian ja uhatessa Pietaria.
Jääkärit päästettiin Suomeen sen jälkeen,kun Saksa oli todennut Mannerheimilla olevan menestymisen mahdollisuudet ja Suomen senaatti oli suostunut Saksan sopimusvaatimuksiin ehtoina avun saannille.
Saksan aseapu oli yhtä tärkeä,kuin jääkärien paluu armeijan rungoksi.
Silloin olisi itsenäisyyttä yritetty toisella tavalla!
Jääkäreillä ei ollut itsenäistymisen aikaan mitään kunnollista upseerikoulutusta. Pelkkä aliupreerikoulutus, joka sopi ryhmänjohtajille, vapausodssa ylennettiin aika suuri joukko miehiä upseerin rvoon ilman kunnollista koulutusta.
Vähitellen 20 luvulla saatiin saatiin heillelekin upseerikoulutusta mutta nuorempi sukupolvi ajoi heistä edelle esim. Airo, Nihtilä jne.
Hölynpölyä.
Hölynpölyä.
Mannerheim perusti Valkoisen Armeijan johtamisen aluksi entisten tsaarinupseerien
( noin 160,myöh. noin 300 ) varaan,koska muita ei ollut. Maassa oli vain noin 30 jääkäriä hajallaan. Heitä käytettiin johtamistehtävissä Karjalan Rintaman komentamista myöten.Useimmat toimivat komppanianpäälliköinä tai pataljoonankomentajina.
Jääkärien määrä nousi ennen pääjoukon tuloa noin 80:een ja sen jälkeen noin
1 200.een.
Heistä sijoitettiin noin 440 vänrikin-majurin upseerin arvoissa kaikkiin joukkotyypeihin,pääosa iskujoukoiksi tarkoitettuihin jääkärirykmentteihin komentajien tehtäviä myöten.. Loput noin 800 toimivat aliupseereina.
Jääkärien ja tsaarinupseerien välillä oli skismoja,mutta yhteinen taistelu ja Mannerheimin arvovalta riittivät pitämään armeijan koossa.
Armeijassa palveli myös noin 80 ruotsalaista upseeria,kymmenkunta saksalaista ja jokunen tanskalainen.
Ero tehtiin sitten 1925, jolloin jääkärit onnistuivat erotuttamaan pääosan vielä palveluksessa olevista entisistä tsaarinupseereista. Muutamia kymmeniä jäi silti palvelukseen vieläkin.
Kepulaisten pyhä isä, Santeri Alkio, halusi karkottaa Suomen uudesta armeijasta vanhan ”ruotsalais-ryssäläisen” herrashengen, korruption, juopottelun ja muun siveettömyyden ja tehdä siitä nuorison kasvatuslaitoksen, eräänlaisen nuorisoseurojen jatkoluokan.
Millaista oli Alkion russofobia? Kirjallisuudessa on sanottu, että se oli ”värisokeaa”. Kaikki ”ryssät” niin oikealla kuin vasemmalla olivat vihattavaa ainesta, jotka oli karkotettava Suomea saastuttamasta.
Täältä voit muistaa köyhän asiaa... ja russofobiaakin!
Maanant. 10. Maalisk.
http://santerialkio.fi/maanant-10-maalisk/
Vähän huvittaa tuo "köyhän asia" vaalien alla... muulloin tahtoo unohtua!
Maanant. 10. Maalisk.
"Martti Pihkala kävi luonamme. Oli hauska kuulla hänen juttujaan ja strategisia suunnitelmiaan. Minä luulen, että hänellä on siinä oikein, että Pietari, aasialaisen kupan ja -venäläisen mädätyksen haiseva pesä on hävitettävä maan tasalle. Minä olin ajatellut vain sen valtiollisen merkityksen hävittämistä. Mutta kyllä se niin on, että vain siten se tehdään vaarattomaksi. Muuten kävivät ajatuksemme heimokansojemme yhdistämisestä yhteen.
Hänkin lähenee jo maalaisliittoa! Ja niin vahvasti, kun hän on taistellut meitä vastaan.
Lupasi ainoastaan meille Kalmin raportit. Tyytymätön Uuteen Suomen."
Elmo Kaila oli oikea ryssänupseerien kauhu.
Martti Ahdin toisessa kirjassa, Ryssänvihassa, kerrotaan Santeri Alkiosta sellaisia asioita mitä hänestä ei yleisesti tiedetä. Alkion sai Kaila kiihotettua hyvin ankaraksi ryssänupseerien vihaajaksi, oikein nro 1, ja Alkio saikin paljon "aikaan" sillä saralla. Aika radikaali tuntuu olleen 1918 tapahtumien aikaan.
Martti Ahti: Ryssänvihassa Elmo Kaila. Aktivistin, asevoimien harmaan eminenssin ja Akateemisen Karjala-Seuran johtajan elämäkerta 1988-1935. WSOY, Porvoo 1999. 554 s.
Marski oli kenties iloinen kohdatessaan tulevia "Lahti-poikiaan", näitä Venäjän aikaisen palveluksensa aikaisia vihollisiaan, mutta jääkärit kihisi kiukusta...
Vaasaan saapuneissa jääkäreissä kihisee kapinahenki. Punaiset hallitsevat Tamperetta. Kaupunki on vapautettava asein. Sen he katsovat ensimmäiseksi tärkeäksi tehtäväkseen. Mutta onko heidän äkseerattava harjoituskentällä alokkaiden kanssa?
Kaiken lisäksi heitä aiotaan alistaa Venäjän armeijassa palvelleiden upseerien komentoon, jotka ovat kyllä suomalaisia, mutta jääkärien silmissä maanpettureita.
-
Kolme vuotta he ovat odottaneet voidakseen vapauttaa isänmaansa Venäjän ikeen alta. He haluavat taistella. He eivät halua luopua haaveistaan vapauttaa isänmaa ryssistä. Eivät he liioin halua esimiehikseen ryssänupseereita.
https://seura.fi/ilmiot/historia/mannerheimin-vuonna-1918-saksasta-palanneiden-jaakareiden-valilla-suuria-erimielisyyksia/
"Mannerheim tervehti valkoisen armeijan sotilaita Lahdessa 1918 sanomalla "Päivää Lahtipojat"."
Tämä Lahtipojat -juttu kerrotaan kirjassa Presidenttikaskut
PRESIDENTTIKASKUT. Kaskuja ja tarinoita tasavallan kahdeksasta päämiehestä. Esipuhe Kustaa Vilkuna. Esittelyt Matti Kurjensaari. Tekstiaineiston kokoaminen Esko Lehmus ja Harri Kaasalainen. Kuvitus K. Olavi. 1961 Lehmus (5. painos). 130-sivuinen sidottu kirja.
Ilmari Turja kertoo itse olleensa kuulemassa Vaasassa, kun Saksasta palaaville jääkäreille pidettiin tulojuhlassa mm. puheita. M:n suomenkieli oli kovin erikoista kuultavaa. Onneksi puhe oli ollut lyhyt ja paperista luettu.
Mannerheimin puhe jääkäreille löytyi 90 vuoden jälkeen
3.6.2008 10:53 | Päivitetty: 3.6.2008 14:36
http://www.hs.fi/tulosta/1135236867728
Mannerheim piti puheensa Vaasan torilla 26. helmikuuta 1918, eli päivä sen jälkeen, kun jääkärit olivat palanneet Saksasta Suomeen.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1539380
NÄIN MANNERHEIM PUHUI
"Minä tervehdin teitä jääkärit tervetulleiksi isänmaahan.
Aikana, jolloin isänmaan kohtalo näytti mitä synkimmältä, uskoitte te nuoret sen tulevaisuuteen.
Te uhrasitte kotinne, onnenne, kaikki, voidaksenne rakentaa onnettomalle maallemme suuren ja onnellisen tulevaisuuden.
Ja teidän johtotähtenne ei ole johtanut teitä harhaan.
Isänmaa tervehtii teissä parhaimpia poikiansa; Suomen nuori nouseva armeija näkee teissä sen opettajat ja tulevat johtajat.
Nyt teitä odottaa suuri mutta kunniakas työ, yli koko Suomen luoda armeija, joka voi vapauttaa Suomen ja tehdä maastamme suuren mahtavan kansan.
Olkaat tervetulleet joukkoomme. Eläköön jääkärit!"
Mannerheim hoiti taitavasti ns.jääkärikonfliktin. Hän määräsi jääkäriprikaatien komentajiksi jääkärien saksalaiset kouluttajat,joten nämä eivät joutuneet ns.ryssänupseerien alaisiksi.
Poikkeuksena oli tietenkin muu armeija. Kipinät kyllä sinkolivat,mutta Mannerheimin arvovalta riitti ja sotimisessa ei ollut aikaa juonitteluun.Se käynnistyi sitten heti sodan jälkeen.
” Vaasaan saapuneissa jääkäreissä kihisee kapinahenki. ”
Alkuun toki, muttamarski oli pätevä johtaja!
”Punaiset hallitsevat Tamperetta. Kaupunki on vapautettava asein. Sen he katsovat ensimmäiseksi tärkeäksi tehtäväkseen. ”
Tietenkin.
”Mutta onko heidän äkseerattava harjoituskentällä alokkaiden kanssa?”
Ei suinkaan! Heistä tuli Valkoiseen talonpoikaisarmeijaan mainio koulutettu alipäällystö rthmänjohtajasta aina kompanian päällikköön! He panivat sotilaat äkseeraamaan ja olivat juuri se ratkaiseva etu, joka teki Valkoisista huomattavasti paremman koulutetun armeijan verrattuna punaisiin!
”Kaiken lisäksi heitä aiotaan alistaa Venäjän armeijassa palvelleiden upseerien komentoon, jotka ovat kyllä suomalaisia, mutta jääkärien silmissä maanpettureita.”
Jääkärit mukautuivat tilanteeseen ja käytännössä sota ratkesi Tampereen valtaukseen. Sen jälkeen Valkoisten voitto sodassa oli selviö!
Kaikkea kanssa!
Jääkärien sotilasarvot vaihtelivat majurista korpraaliin. Sodan aikana ylennettiin yksi everstiksi ja muutama evestiluutnantiksi.
Eversti Sihvo komensi Karjalan rintamaa ja muut ylimmät jääkärit rykmenttejä. Pataljoonan komentajia oli kymmeniä.
Upseereita oli 440 ja aliupseereita 821.
Mikähän löyhäpää tuomkin keksi !? Mannerheimihä Suomessa riisui keisari/Kerenskin armeijan aseista ja valitsi useeristosta expertit aseineen valkoisten puolelle, ja aseettomia ei päästänyt Venäjälle, kun pelkäsi niiden joutuvan Leninin joukkoihin !?
Vallan kaapanneet valkoiset oli varustautunut myös keisarin ja Saksan asevoimilla, kuten raukkojen sopi !?
Kaikkea sitä näkee.
Mannerheim riisui bolsevikkien alaiset venäläisjoukot aseista Pohjanmaalla apunaan Suomeen palanneet entiset tsaarinupseerit ja suojeluskunnat. Oli muutamia kymmneiä jääkäreitäkin.
Osa sotilaista sai palata Venäjälle,loput pidettiin vakileireillä Brest-Litovskin rauhansopimukseen asti.Noin 1 500 kuoli nälkään.
"aseettomia ei päästänyt Venäjälle, kun pelkäsi niiden joutuvan Leninin joukkoihin"
Just just, venäläisiä sotilaita teloitettiin Suomessa jopa yhteensä tuhansia, vaikka Saksa oli sopinut Brest-Litowsk:issa, ettö Venäjä vetää joukkonsa pois Suomesta ja Baltiasta ja muilta sovituilta alueilta, eikä ne sekaannut esim. Suomen tapahtumiin.
Yksi kaksi -kielitesti oli ahkerassa käytössä ja pum pum tuli huonosta juks kjaks -vastauksesta. Kyllä lahtarit oli totisesti nimensä ansainneet!
Venäläisiä sotilaita teloitettiin sodan loppuvaiheessa muutamia satoja,koska saksalaiset katsoivat heidän rikkoneen Brest-Litovskin rauhansopimusta.
Taisteluissa kaatui, vankileireillä teloitettiin tai taistelujen jälkeen ammuttiin kaikkiaan noin 3 000 venäläistä.
Olihan se varmaan jääkäreille raflaava kokemus kun viholliset tulivatkin heille esimiehiksi. Kyllä armeija oli henkisesti pahasti kahtia.
Entiset+tsaarinupseerit+kuuluivat+nyt+samaan+armeijaan.+Jääkäreistä+vain+noin+20+%+joutui+suoraan+heidän+alaisikseen.Näkemyserot+olivat+kyllä+suuret.+Jääkärit+eivät++suuremmin+näitä+esimiehiään+arvostaneet.
” Kyllä armeija oli henkisesti pahasti kahtia.”
Ei ollut vaan kepitti suvereenisti vastassa olleen punaisen amatöörijengin!
"Ei ollut vaan kepitti suvereenisti vastassa olleen punaisen amatöörijengin!"
Vai "suvereenisti amatöörijengin" kun paniikin vallassa sortuivat summittaisiin teloituksiin ja vankileirittämisiin jonka vasta ulkomaiden protestit saivat päättymään.
Tietenkin myös suomalaisten harvinainen järkensä säilyttänyt kansanosa alkoi tuohtua räävittömästä menosta.
Ulkomaiden protestit eivätvaikuttaneet,koska niitä ei ollut,poikkeuksena Ruotsin kommunistilehdistö.
Laajat armahdukset käynnistettiin nopeasti,kun kävi ilmi, että järjestelmällinen tuktimus ja tuomitseminen veivät liikaa aikaa,eikä vankeja kyetty huoltamaan.
Kaikkiaan 61 000 kapinallista armahdettiin jo 1918. Valtion pakkotyölaitoksiin jäi noin
6 700 pahinta roistoa.
Heidätkin armahdettiin pääosin seuraavana vuonna mm.valtionhoitaja Mannerheim armahti 2 000.
” Vai "suvereenisti amatöörijengin" kun paniikin vallassa sortuivat summittaisiin teloituksiin ja vankileirittämisiin jonka vasta ulkomaiden protestit saivat päättymään.”
Sotatoimissa punakaartti hävisi kisat 6 - 0! Ei ulkomaat juurikaan asioihin puuttuneet. Esin Venäjän sisällissodassa menehtyi 9 miljoonaa kansalaista!
”Tietenkin myös suomalaisten harvinainen järkensä säilyttänyt kansanosa alkoi tuohtua räävittömästä menosta.”
Valtaosa kansasta ei sotaan edes osallistunut. Vankileirit purettiin parin vuoden sisällä. Osa punikeista pakeni Venäjälle ja katosi sinne.
"Kaikkiaan 61 000 kapinallista armahdettiin jo 1918. "
Ja höpöhöpö armahdettuja oli ainoastaan 10 200
Tuomiot Muokkaa
Valtiorikosoikeudet tuomitsivat kaikkiaan noin 70 000 suomalaista. Valtaosaa rangaistiin avunannosta valtiopetokseen. Kuolemaan tuomittiin 555 henkilöä, mutta vain 113 tuomiota pantiin täytäntöön. Erimittaisia vapausrangaistuksia ja määräaikainen kansalaisluottamuksen menetys määrättiin 60 000 kansalaiselle, joista 10 200 henkilöä armahdettiin 30. lokakuuta 1918. Oikeudenkäynneissä osa vankileireille suljetuista henkilöistä todettiin lopulta aiheettomasti vangituiksi. Valtaosa annetuista vapausrangaistuksista oli lieviä ja ne muutettiin lopulta ehdonalaistuomioiksi, joilla vapautettiin 40 000 vankia. Vuoden 1918 lopussa punavankeja oli vankiloissa 6 100 ja 100 vuonna 1921. Tuolloin palautettiin myös kansalaisluottamus 40 000 entiselle punaiselle. Vuonna 1927 Väinö Tannerin hallitus armahti viimeiset 50 punavankia. Vuonna 1973 Suomen hallitus maksoi korvauksia 11 600 entiselle punavangille
Kaikkiaan 61 000 kapinallista armahdettiin jo 1918.
Räkänokalle tiedoksi, tutkintavangin jättäminen surmaamatta EI OLE ARMAHDUS. Vain tuomittu vanki voidaan armahtaa. Lahtarin surmaamista lähes 40 000 ihmisestä ei ollut laillisesti tuomittuja kuin ehkä pari sataa, jos sitäkään. Että tässä lyhyesti esitettyna armahdus lahtarilaisittain toteutettuna.
Stallarien vääristely ei auta.
Tarkennetaan kuitenkin.
Kaikkiaan noin 61 000 punavankia armahdettiin tai päästettiin ehdonalaiseen.
Valkoiset teloittivat kevään-18 puhdistuksissa noin 8 000 punaista.
Punaisten kokonaistappiot olivat noin 28 000.
Lisäksi noin 10 000 pakeni Venäjälle,jossa Stalin ystävällisesti teloitti pääosan näistä aatekumppaneistaan.
Kaikkiaan noin 61 000 punavankia armahdettiin tai päästettiin ehdonalaiseen.
Toistan vielä josko sinunkin kaaliisi lopulta menesi, tutkintavangin vapauttaminen ei ole armahdus, ei ollut silloin eikä ole nytkään. Myöskin ehdonalaiseen olisi vaadittu laillinen oikeuden päätös, löytyykö sellaiset.
Valkoiset teloittivat kevään-18 puhdistuksissa noin 8 000 punaista.
Plus leireillä tapettiin eri tavoin n. 14 500, antautuneita vankeja ammuttiin kentällä n. 2 000-2 500, heidät on luetteloitu taisteluissa kaatuneiksi. Siviileitä ammuttiin ympäri Suomen ketä missäkin useita tuhansia, Lahdessa mm. Näistä kertyy helposti yli 30 000.
Punaisten kokonaistappiot olivat noin 28 000.
Koko kansan menetykset olivat n. 40 000 (Kansallisarkiston tutkimus). Kun tuosta luvusta vähennetään valkoisen puolen menetykset jää punaisille menetyksiä reilusti yli 30 000.
Lisäksi noin 10 000 pakeni Venäjälle,jossa Stalin ystävällisesti teloitti pääosan näistä aatekumppaneistaan.
Tuon sinä kirjoitit ilomielellä, Stalinia hengessäsi kiitellen. On sinulla ja Stalinilla aika paljon yhteistä, suorastaan enemmän kuin monella keskitason stalinistill !
Sinä ja hengenheimolaisesihan täällä NL/Venäjää ja sen seniilejä johtajia ylistätte.
Toin Stalinin teloitukset esiin siksi, ettei teidän tarvitse niitä enää salata. Mitä pahaa on saman aatteen kannattajien toimeenpanemissa teloituksissa? Se on toki ponnistelua yhteisen hyvän eteen!
” Toistan vielä josko sinunkin kaaliisi lopulta menesi, tutkintavangin vapauttaminen ei ole armahdus, ei ollut silloin eikä ole nytkään. Myöskin ehdonalaiseen olisi vaadittu laillinen oikeuden päätös, löytyykö sellaiset.”
Löytyminen ei vaikuta tipan vertaa siihen, että henkilö vapautui kotiinsa!
” Valkoiset teloittivat kevään-18 puhdistuksissa noin 8 000 punaista.
Plus leireillä tapettiin eri tavoin n. 14 500,”
Euroopassa riehui epidemia nimeltä Espanjan tauti, joka vaati enemmän ihmishenkiä kuin käynnissä ollut 1. MS. VANKILEIRILLÄ KUOLI TAUTIIN 14.000 vankia ja vain stallari kokee, että heidät muka ”tapattiin”!
”antautuneita vankeja ammuttiin kentällä n. 2 000-2 500, heidät on luetteloitu taisteluissa kaatuneiksi.”
Välittömästi taistelun jälkeen saatuja sotavankeja surmattiin MOLEMMILLA PUOLILLA ja heidät laskettiin yleensä kaatuneisiin!
” Tuon sinä kirjoitit ilomielellä, Stalinia hengessäsi kiitellen. On sinulla ja Stalinilla aika paljon yhteistä, suorastaan enemmän kuin monella keskitason stalinistill !”
Samassa hengessä te stallarit yleensä kirjoitatte suomalaistappioista sodissa ja muissa kärhämissä! Kas kun et sitä ihmettele?
Samassa hengessä te stallarit yleensä kirjoitatte suomalaistappioista sodissa ja muissa kärhämissä!
Tuo on sinun harhainen valeesi, tutkituta pääsi. Jokainen suomalainen joka ei ole äärioikeistoa suree ja valittaa suomalaisuhreja, olipa stalinisti tai ei. Vain äärioikea laita iloitsee kun neukkuja kuoli aina enemmän. Sen takia mikään määrä suomalaiskaatuneita ja sotainvalideja ei ole oikeistolle liikaa.
Valehtelet!
Te stallarit liioittelette suomalaisten tappioita ja vähättelette Puna-armeijan.
On selvät tutkimukset siitä,että viime sodissa vastustajien tappiot olivat moninkertaiset suomalaisiin verrattuna jopa hävityissä taisteluissa kesää -44 myöten.
Kaatuneiden kunnioitus on suurta kaikkien muidensuomalaisten paitsi teidän stallarien piirissä.
Te ylistätte käpykaartilaisia ja muita maanpettureita muka fasisimin vastaisina taistelijoina.
-----Te stallarit liioittelette suomalaisten tappioita ja vähättelette Puna-armeijan.------
Metsärosvojen aloittamassa Jatkosodassa kaatui 65 000 suomalaista. Kerro pässi mikä kohta tuossa luvussa on liiottelua !
Minulle on yksi hailee paljonko Puna-armeija menetti koska se ei vähimmässäkään määrin kompensoi meidän menetyksiämme. Suomi menetti tasan tarkkaan 65 000 eikä se vähene yhtään siitä vaikka N-liitto olisi menettänyt 65 miljoonaa !
Edelleen voimassa, tutkituta pääsi.
Onko joku tuon luvun kiistänyt?
Oleellista on,että sodat aloittanut vastustaja menetti moninkertaisesti, sen aikeet torpattiin ja itsenäisyys säilyi stallarien harmiksi.
Mitä ja miten on oleellista että neukkuja kuoli enemmän, häh ? Oleellsia ovat vain Suomen tappiot mutta niistä puhumista et kestä.
Entä mikä aie torpattiin, sekö että se halusi Suomen häviävän jokaisen sodan sitä vastaan ? Suomen aie vallata omaksi Itä-Karjala ja hävitää alueen ns. epäkansallinen väestö tuli kyllä perusteellisesti torpatuksi. Miksi et puhu siitä ?
Neukkujen moninkertaiset tappiot ovat todiste siitä,että suomalaiset puolustivat kunnialla maataan ja itsenäisyyttään.
Sitä et stallarina kestä. Ei tarvikaan.
Puna-armeijan aikeet vallata Suomi torpattiin kahdesti. Siitäkään et kestä kirjoitettavan.
Suomen hyökkäystä Itä-Karjalaan on jauhettu loputtomiin tälläkin palstalla.
Olen monasti todennut sen olleen Mannerheimin suurin strateginen virhe.
Kesän -41 tilanteessa se oli kyllä ymmärrettävä.
Eivät tainneet nuo Venäjällä palvelleet suomalaisupseerit ennen Leniniä olla kovinkaan intomielisiä itsenäisyysmiehiä. Kummasti sitten alkoivatkin esiintyä suurimpina itsenäisyyden ajajina mitä on nähty. Takinkääntö käy joskus uskomattoman joutusaan.
Suomalaiset palvelivat tsaarin armeijassa siinä kuin muutkin vähemmistökansat. He palvelivat hvyin ja suuri joukko eteni kenraaleiksi. Se ei tehnyt heistä huonoja suomalaisia,joskin he olivat tsaarin uskollisia sotureita, kunnes tämä luopui vallasta. Se muutti tsaarin upseerien maailmankuvan ja suhteen Venäjän hallintoon täysin.
Bolsevikeiksi heistä eiollut,joten Suomen asian valinta oli luonnollinen. Sitä olivat reserviin siirtyneet tehneet jo itsenäisyysajatuksen heräämisestä. Suomen omien joukkojen lakkauttaminen osana sortovaltaa herätti myös kriikkiä ja johti joukkoeroamisiin. Mitään takinkääntöä ei tarvittu, sillä väliaikainen hallitus ei intoa herättänyt, vielä vähemmän bolsevikit.
Kun Suomi tarvitsi upseereitaan, vain harva epäröi valintaa. Mannerheimilla oli käyttöä kaikille.Muuta upseeristoa ei aluksi ollutkaan, noin 70 jääkäriä kylläkin.
Oli varmaan henkisesti raskasta jääkäreille joutua näiden Suomen-syöjien komentoon.
Olihan se melkoinen paradoksi ja kova koettelemus jääkäreille kun entiset viholliset ja Suomen itsenäisyyden ankarat vastustajat olivatkin yht'äkkiä heidän käskijöinään. Tuskin oli monikaan jääkäri varautunut moiseen pudotukseen.
Hölynpölyä.