Avioliitto ja sukunimen vaihtaminen miehen sukunimeen on varsin tuore epäsuomalaimen tapa.
Miehen nimen siirtyminen vaimolle levisi Suomeen Keski-Euroopasta 1700-luvulla, kun miehen asemaa ja päätäntävaltaa suhteessa naiseen haluttiin korostaa.
Aate sai alkunsa Ranskassa ja levisi Ruotsin kautta Suomeen. Se muodostui aateliston, papiston ja porvariston yleisimmäksi tavaksi 1800-luvun aikana.
Siihen asti suomalaisnaiset olivat pitäneet avioliitossa omat sukunimensä. Kotimainen perinne sinnitteli Itä-Suomen talonpoikaisnaisten keskuudessa 1900-luvun puolelle asti.
Miehen sukunimen siirtyminen vaimolle merkitsi alun perin naisen kuulumista miehen holhoukseen.
Sukunimet perussuomalaisittain - yhteinen vai oma
Anonyymi
4
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Vain, niin ja taas hyökätään heteromiehiä vastaan.
- Anonyymi
Suomessa ei kaikilla ollut edes sukunimeä vielä 1800-luvullakaan. Ennen suomen kieltä kirkonkirjoihin kirjattiin esim. Anders Mattson ( Antti Matinpoika): Sittemmin sukunimeksi valittiin talon tai paikan nimi, jossa asuttiin.
- Anonyymi
Muutenhan pikkukylissä kaikki olisivat olleet saman nimisiä.
- Anonyymi
18v täytettyään ihminen joutuu valitsemaan itselleen sukunimen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ansiosidonnaisen porrastaminen olisi vain reilua
Nykyisin sinnitellään töissä tasan minimiaika, jonka jälkeen heittäydytään ansiosidonnaiselle maksimiajaksi. Uudessa mallissa olisi oikeus sitä pidemp2463599