Teslan akku täyteen 2 minuutissa!

Siellä supernopeassa laturissa on myös akusto jota ladataan normaalilla n. 50kW teholla. Auton tullessa laturille potku otetaansitten akuista.

Niiden pitää nostaa latausjännitettä noille tehoille aika paljon.

Ei tarvitse olla paksua johtoa jos jännite on vaikka 100 000v 😅

Anonyymi kirjoitti:

Ei tarvitse olla paksua johtoa jos jännite on vaikka 100 000v 😅

Ei nyt heittäydytä ihan älyttömyyksiin, mutta latauskaapelin paksuuden kohtuullistamiseksi jännitettä pitää nostaa. Sähköauton akuston jännitettä ei voi nostaa ihan älyttömiin, Porche on suunnitellut 800 V akustoa. Jos tuollainen akusto ladataan 10 minuutissa jota on kaavailtu, 100 kWh lataaminen edellyttäisi 750 A virtaa ja kaapelin paksuus olisi 2 x 150 mm2. Aikamoista jöötiä ja koskettimetkin pitäisi olla jyhkeät noilla virroilla. Nykyisin käytettävissä sähköautoissa akuston jännite on noin puolet.

Anonyymi kirjoitti:

Siellä supernopeassa laturissa on myös akusto jota ladataan normaalilla n. 50kW teholla. Auton tullessa laturille potku otetaansitten akuista.

Niiden pitää nostaa latausjännitettä noille tehoille aika paljon.

Lue lisää

Superkondensaattori pystyy antamaan isot virrat nopeasti ja latautumaan nopeasti.

Anonyymi kirjoitti:

Superkondensaattori pystyy antamaan isot virrat nopeasti ja latautumaan nopeasti.

Mutta sen superkondensaattorin lataaminen nopeasti edellyttäisi järeää liittymää (10 tai 20 kV jännite saatavilla helposti) ja niiden maksut ovat korkeita.

Niin ja sen 4000kW laturin "tukkii" puoleksi tunniksi auto, joka pystyy vastaanottamaan vain 50-100kW.

kaha53 kirjoitti:

Niin ja sen 4000kW laturin "tukkii" puoleksi tunniksi auto, joka pystyy vastaanottamaan vain 50-100kW.

Kyllä se poistuu, kun on minuuttiveloitus päällä. Tai sitten aseman omistaja rikastuu.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se poistuu, kun on minuuttiveloitus päällä. Tai sitten aseman omistaja rikastuu.

Toisaalta sähköautojen omistajien mielestä latauksen pitäisi olla ilmaista tai puoli-ilmaista ja kaikki minuuttiveloitukset ovat saatanasta.

Pikalautausasemia tuntui putkahtelevan pari vuotta sitten ihan kivasti, mutta nyt tahti on hidastunut.... tai se ei ainkaaan ole kasvanut eksponentiaalisesti, kuten pitäisi, jotta saadaan riittävät latausmahdolisuudet pitkämatkalaisille.

Olisiko syynä just se, ettei latauksesta olla valmiita maksamaan... vaikka pikalatausasema on kymppitonnien - jopa satojen tonnien investointi?

No, jotkut latvakakkoset sitten kehuu, miten tulee "22 kW" latauspisteitä K-kaupan parkkipaikalle. Vaan kun tämä "22 kW" on pelkkä 3x32 A liitäntä sähköverkkoon ja siitä ladataan auton sis. rak. laturilla. Hybridit pääosin 1x16 A = 3,7 kW ja täyssähköautot 3x16 A = 11 kW teholla.

Jos sähkönkulutus vaihtelee haarukassa 14-25 kWh/100 km (hidas maantieköröttely kesällä ... moottoritie 120 km/h tai talvipakkanen), niin 100 km matkaan riittävän sähkön tankkaus ottaa K-kaupan pömpelistä 1 h 20 min.... 2 h 30 min. Elämä on liian lyhyt moiseen!

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se poistuu, kun on minuuttiveloitus päällä. Tai sitten aseman omistaja rikastuu.

Minuuttiveloitus tulee poistumaan.

kaha53 kirjoitti:

Minuuttiveloitus tulee poistumaan.

"Minuuttiveloitus tulee poistumaan."

Enpä usko, koska muutoin siihen jäisi maleksimaan jotain plugaritoopeja. Minuuttiveloitus on paras laskutusmuoto DC-pikalatureilla, näin käyttäjät optimoivat tarpeensa itse.

Anonyymi kirjoitti:

"Minuuttiveloitus tulee poistumaan."

Enpä usko, koska muutoin siihen jäisi maleksimaan jotain plugaritoopeja. Minuuttiveloitus on paras laskutusmuoto DC-pikalatureilla, näin käyttäjät optimoivat tarpeensa itse.

Lue lisää

Se minuuttilataaminen ei ole kuluttajalakien mukainen, eikä EU-lakien. Sähköenergian myyntiyksikkö on kWh.
Se on eriarvoinen, eli toinen saa enemmän kuin toinen ja kukaan ei tiedä ennen latausta, että paljonko saa energiaa.
Latauksen antajallehan se on sama kuka siinä lataa minuuttiveloituksella, plugari on paras, koska ottaa vähemmän sähköä samassa ajassa.
Itse olen ladannut K-latauksen pikalaturilla ja aina on ollut eri kWh-hinta.

90€ ei ole mitenkään paha hinta.

Ihan hyvä pudotus, koska tuolloin bensa-lasku olisi ollut 50000€. 40000€ säästöllä ostaa jo vuodessa uuden auton!

Niin, kun nyt saataisiin edes 100 kW latausasemia joka puolelle valtakuntaa.

Näissäkin jo tarpeeksi haastetta sähköverkon puolelta.... ja silti 10 x 100 kW latausasemia on fiksumpi ratkaisu kuin 1 x 1000 kW. Kas kun ei nyt ole vielä ainuttakaan autoa, mikä pystyy tuolla teholla lataamaan. Ja sama varmaan tulevaisuudessakin eli voi sen 1000 kW aseman "tukkia" auto, joka lataakin 150 kW teholla (joka ao auton maksimi).

Vrt. lataushybridit osaa yleensä hörppiä 11 tai 22 kW latauspömpeleistä vain 3,7 kW ja useimmat täyssähkärit 11 kW.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, kun nyt saataisiin edes 100 kW latausasemia joka puolelle valtakuntaa.

Näissäkin jo tarpeeksi haastetta sähköverkon puolelta.... ja silti 10 x 100 kW latausasemia on fiksumpi ratkaisu kuin 1 x 1000 kW. Kas kun ei nyt ole vielä ainuttakaan autoa, mikä pystyy tuolla teholla lataamaan. Ja sama varmaan tulevaisuudessakin eli voi sen 1000 kW aseman "tukkia" auto, joka lataakin 150 kW teholla (joka ao auton maksimi).

Vrt. lataushybridit osaa yleensä hörppiä 11 tai 22 kW latauspömpeleistä vain 3,7 kW ja useimmat täyssähkärit 11 kW.

Lue lisää

Niinpä, ja kun sen 1000kW laturin voi tukkia auto, joka ottaa vain 50kW.

50% 15 minsassa nykyisillä täyssähköautoilla.

Pian, polttomoottorit poistuvat, malta vielä hetki. Sitten tämä 100 vuotta kestänyt hulluus loppuu.

Joo, fiksua heittää harakoille 70% energiasta, kuten vetyautot tekevät...

Anonyymi kirjoitti:

Joo, fiksua heittää harakoille 70% energiasta, kuten vetyautot tekevät...

Sehän on vaan kirsikkana kakussa verrattuna siihen, että vetyauto maksaa 50 % täyssähköautoa ja 100 % kaasuautoa enemmän ja sen polttoainekustannus on parikymmentä % korkeampi kuin biokaasulla.

Vetyauto on myös se saastuttavin vaihtoehto. Jos vetyä kuluu 1 kg/100 km ja sen tuotanto vaatii 55 kWh/kg, niin 120 g/kWh sähköntuotannolla (viime talve lukemat) CO2 päästö on 66 g/km. Täyssähköautolla (18 kWh/100 km) 22 g/km.

Biokaasulla CO2 päästö on 0, mutta reaalimaailmassa kuluu myös "varapolttoainetta" eli bensaa. Omalla autollani mennyt 1,8 l/100 km = 42 g/km.

Eniten vetyautoista hössötetään Saksassa, USA:ssa ja Japanissa, joiden sähköntuotanto on hirveän saastuttavaa. Saksassa vähän aikaa sitten sitten 700 g/kWh ja 2017 sekä Saksa että Japani vajaan 500 g/kWh lukemissa. Japanin tavoite laskea päästöt 2030 mennessä lukemaan 370 g/kWh.

Japanin 2030 speksillä vetypommiauto aiheuttaa 204 g/km CO2 päästöt.

Saksa & co ovat silti innostuneet vetypommiautoista, koska eivät ole onnistuneet laskemaan liikennesektorin CO2 päästöjä koska eivät ole hiffanneet biopolttoaineiden ideaa - toisin kuin mm. Suomi, jossa päästöt laskussa 2008 lähtien.

Vetypommiauto on nimellisesti päästötön, vaikka kasvattaa em. maiden saastuttavan sähköntuotannon päästöjä. Mutta se menee sitten energiasektorin piikkiin = kätevä tapa lakaista roskat maton alle.

Suomessa ei ole tarvetta huijaukseen, koska meillä on osattu hoitaa hommat paremmin. Siksi ei ole myöskään tarpeen maksaa vetypommiautoja valmistaville huijareille.

Anonyymi kirjoitti:

Sehän on vaan kirsikkana kakussa verrattuna siihen, että vetyauto maksaa 50 % täyssähköautoa ja 100 % kaasuautoa enemmän ja sen polttoainekustannus on parikymmentä % korkeampi kuin biokaasulla.

Vetyauto on myös se saastuttavin vaihtoehto. Jos vetyä kuluu 1 kg/100 km ja sen tuotanto vaatii 55 kWh/kg, niin 120 g/kWh sähköntuotannolla (viime talve lukemat) CO2 päästö on 66 g/km. Täyssähköautolla (18 kWh/100 km) 22 g/km.

Biokaasulla CO2 päästö on 0, mutta reaalimaailmassa kuluu myös "varapolttoainetta" eli bensaa. Omalla autollani mennyt 1,8 l/100 km = 42 g/km.

Eniten vetyautoista hössötetään Saksassa, USA:ssa ja Japanissa, joiden sähköntuotanto on hirveän saastuttavaa. Saksassa vähän aikaa sitten sitten 700 g/kWh ja 2017 sekä Saksa että Japani vajaan 500 g/kWh lukemissa. Japanin tavoite laskea päästöt 2030 mennessä lukemaan 370 g/kWh.

Japanin 2030 speksillä vetypommiauto aiheuttaa 204 g/km CO2 päästöt.

Saksa & co ovat silti innostuneet vetypommiautoista, koska eivät ole onnistuneet laskemaan liikennesektorin CO2 päästöjä koska eivät ole hiffanneet biopolttoaineiden ideaa - toisin kuin mm. Suomi, jossa päästöt laskussa 2008 lähtien.

Vetypommiauto on nimellisesti päästötön, vaikka kasvattaa em. maiden saastuttavan sähköntuotannon päästöjä. Mutta se menee sitten energiasektorin piikkiin = kätevä tapa lakaista roskat maton alle.

Suomessa ei ole tarvetta huijaukseen, koska meillä on osattu hoitaa hommat paremmin. Siksi ei ole myöskään tarpeen maksaa vetypommiautoja valmistaville huijareille.

Lue lisää

BTW Saksan sähköntuotantolaitosten antiikkisuuden seurauksena sähkö on ollut sekä kallis että kaikkea muuta kuin puhdas energianlähde. Tämä selittää myös sitä, miksi Saksassa on suhtauduttu aika nihkeästi sähköautoihin.

Olisiko myös Japanissa samaa, kun on niin yhtäläiset olleet päästötkin?

Tuo on Model S/X, luksusluokan auto. Ihan sama homma kuin Mercedes Benz S-luokka. Kalliita osia.

Eikä nuo paaliin mene silti. Höpötät vaan omiasi.

Yllättävän vähän vaikuttaa käytännössä.

Olen lukenut Nissan leafilla tehdyn testin jossa tehdas luovutti kaksi uutta autoa testiin ja toista ladattiin pelkästään pikalatauksella max 50kW ja toista hitaalla latauksella. Kilometrejä en muista mutta se oli ehkä 150 000-200 000km ja ero oli luokka 17km vähemmän pikaladatulla autolla, joka omasta mielestäni on olematon, jostain varmasti ei.

Anonyymi kirjoitti:

Yllättävän vähän vaikuttaa käytännössä.

Olen lukenut Nissan leafilla tehdyn testin jossa tehdas luovutti kaksi uutta autoa testiin ja toista ladattiin pelkästään pikalatauksella max 50kW ja toista hitaalla latauksella. Kilometrejä en muista mutta se oli ehkä 150 000-200 000km ja ero oli luokka 17km vähemmän pikaladatulla autolla, joka omasta mielestäni on olematon, jostain varmasti ei.

Lue lisää

Unohtui vielä, että ilmeisesti lämpötilat vaikutyi asiaan, eli akut lämpeävät ladatessa ja mitä suurempi ulkolämpötila, niin luonnollisesti vaikutta ja testeissä oltiin meidän oloihin verrattuna korkeissa keskilämmöissä 27-32