Kehitys kulkee taaksepäin!

"Jos jätät kasvimaasi hoitamatta, silloin vahvimmat rikkaruohot voittaa, ja sinun hienot porkkanasi, punajuuresi, ja muut viljellyt kasvit jäävät häviölle."

Tämä on pääosin totta. Vieraslajit eivät välttämättä pärjää kotoperäisille.

"Näinollen kaikki hyötykasvit ovat olemassa vain siksi, että niitä autetaan."

Tästä jättäisin pois kohdan "kaikki". Joitakin kasveja on jalostettu niin, etteivät ne edes voi lisääntyä itsenäisesti.

"Koska uusia geenejä ei ole montakaan vuotta kasveihin pistetty, niin hyötykasvit perustuvat alkuperäisiin geeneihin. Toisin sanoen nuo hyvät geenit ovat kehittyneet muissa olosuhteissa, koska ne eivät pärjää kilpailussa."

Yleensä kasveja jalostetaan, eikä niinkään "lisäillä geenejä". Hyötykasvit eivät ole juuri koskaan samanlaisia kuin alkuperäiset villit versiot.
Se on totta, että esimerkiksi Suomessa on erittäin paljon kasveja, jotka ovat alkuperältään muualta, kuten vehnä ja porkkana näin parina esimerkkinä. Alkuperäisellä alueellaan näillä on helpompi selviytyä. Toki jalostuksessa voi olla mukana myös sen uuteen paikkaan sopeutuminen, kuten omenapuilla on tehty.

"Looginen lopputulos on että kasvit ovat kyenneet huonontumaan itsestään, eikä suinkaan jalostumaan."

Jalostaminen ei ole synonyymi hyvälle. Jalostamisella pyritään korostamaan haluttua ominaisuutta aina jälkikasvussa. Mutaatioita on vain matkalla niin paljon, että siinä voi tulla mukana haitallisia ominaisuuksia haluttujen lisäksi. Jalostaminen ei ole kuitenkaan ihan täsmällistä.

"Joten paratiisin puut ja kasvit ovat villiintyneet, ja vain joitakin on säilynyt siksi että niitä on viljelty."

Viljelykasveista tiedetään paljon, eikä mikään vihjaa tuommoiseen.

"Eivät meidän esi-isämme jalostaneet satoja vuosia rikkaruohoja saadakseen viljakasveja. Viljalajit ovat säilyneet alusta alkaen ihmisten antaman tuen avulla.
Samoin monet muut hyötykasvit. Osa on kyllä villiintynyt."

Viljaa on jalostettu muuten yli 10 000 vuotta. Ja alkuperäiset vehnät olivat todella avuttomia sadoltaan verrattuna nykyisiin. On jopa erikseen haluttu niistä etteivät ne voi levitä villinä luontoon ja niistä on jalostettu sellaisia.
Mutta on totta, että välillä näille tulee mutaatio, jonka avulla ne eivät menehdykkään vaikka pitäisi.

Hyötykasveista jotka voivat levitä ja pärjätä ihan täällä Suomessa ilman ihmistä ovat mm. omenapuut ja vadelmapensaat.

>> Näinollen kaikki hyötykasvit ovat olemassa vain siksi, että niitä autetaan.

Usein näin onkin, mutta ei siksi, mitä haluat väittää "kaikki vain rappeutuu", ja villintyneet viljelykasvit osoittavat juuri päinvastaista.

Ueimmat viljelykasvit ovat kotoisin etelämpää, eivätkä edes talvehdi meillä. Luonnonvalinta valitsee ne, mitkä menestyvät luonnossa. Useimmista hyötykasveista on olemassa alkuperäismuotoja. Ne menestyvät niissä olosuhteissa, joihin ne ovat sopeutuneet. Ihmisen tekemä jalostustyö eroaa luonnonvalinnasta juuri siten, että ihminen valitsee satoisimman, maukkaimman jne. Ihmistä ei niin haittaa, vaikka mieleinen lajike ei menestyisi luonnossa, kunhan sitä pystyy kohtuullisela vaivalla viljelemään.

Esimerkiksi riisistä ei taida edes tietää mistä se olisi jalostettu. Sitä on jatkuvasti viljelty kaukaisesta muinaisuudesta saakka.

Siis hyötykasvit 'eivät pärjää kilpailussa' alun alkaenkaan, mutta rikkaruohot ovat tulleet yhä vain vahvemmiksi? Jaha.