Kylmää faktaa rokotteista

Rokotteiden teho:

- Rokotteet estävät tähänastisen tiedon perusteella vaikeat tautimuodot, sairaalaan joutumisen ja kuoleman noin 100% varmuudella. Lieviä oireita ja lievä tautimuoto saattaa tulla rokotteesta huolimatta.

*Mediassa usein julkaistut prosentit kertovat vain suojasta lieviä tautimuotoja vastaan*

- Rokotteet toimivat vaikeiden tautimuotojen ehkäisyssä myös uudempia virusvariaatioita vastaan, mukaan lukien etelä-afrikkalainen ja englantilainen variaatio
- Rokotteiden on havaittu antavan paremman suojan tautia vastaan, kuin taudin sairastaminen. Tämä koskee kasautuneen tiedon mukaan erityisesti yli 65 vuotiaita ja lievän tautimuodon sairastaneita.
- Riski sairastua uudelleen corona-infektion jälkeen nousee 90 vrk kuluttua ensimmäisestä sairastumisesta. Tämän takia CDC suosittelee myös koronan sairastaneita ottamaan rokote noin 90 vrk kohdalla edellisestä sairastumisesta
- Israel on ensimmäisiä maita, joissa suuri osa väestöstä saatiin rokotettua. Israelista saatujen tulosten perusteella rokotteet, ainakin PfizerBioNTech vähentää myös riskiä tartuttaa tautia muihin

Veritulppariski:

- Naisten yleisesti syömät e-pillerit aiheuttavat veritulppariskin, joka on 4/1000
- AstraZenecan aiheuttaa myös veritulppariskin, mutta kymmenien miljoonien rokotettujen jälkeen on havaittu, että se on 4/1 000 000, eli yksi tuhannesosa siitä riskistä, minkä e-pillerit aiheuttavat
- AstraZenecan rokotteiden mahdollisesti aiheuttamat tulpat alkavat 5-20 päivää piikistä ja ne tunnistaa päänsärystä joka ei lähde perinteisillä lääkkeillä tai muista perinteisistä tukosoireista. Hoito tähän vaivaan tunnetaan jo maailmalla, eli hepariinia ei pidä antaa, vaan annetaan tablettimuotoisia verenohennuslääkkeitä ja suonen sisäistä immunoglobuliinia. Valitettavasti tätä ei tiedetty ensimmäisten tapausten kohdalla maailmalla ja hoidettiin väärin hepariinilla, kuten tavallisia tulppia.
- Tanskassa on herännyt epäily, että veritulpat eivät aiheutuisi itsessään rokoteesta, vaan siitä että nykyisten sääntöjen mukaan rokotteita pistettäessä ei tarvitse aspiroida (=varmistaa että neula on pehmytkudoksessa, eikä verisuonessa) ja onkin mahdollista, että rokote aiheuttaa tulppariskin vain jos neula on kokonaan tai osittain verisuonessa (jossa sen ei kuulu olla)

Myös Johnson & Johnsonin Jansen covid-rokotteen yhteydessä on mahdollisesti havaittu sama ongelma kuin AZ:n rokotteessa. Tosin tämäkin voisi johtua jälleen tanskalaisten epäilemästä syystä.