Minua on jo pitemmän aikaa kiinnostanut se, miksi jotkut uskovat ja jotkut toiset taas ei. Saman perheen lapsistakin, vaikka heillä on aika lailla samanlaiset geenit, ympäristö ja kasvatus, osa saattaa erota myöhemmin elämässään kirkosta tai liittyä kirkkoon ja osa taas ei.
Tänään tv1:ssä kello 17.45 Geocentrumissa toimittaja Geo Stenius keskustelee kirjailija Paul von Martensin kanssa uskonnosta ja uskosta, pyhyydestä ja enkeleistä ja siitä, miksi jotkut uskovat ja jotkut ei. Toivottavasti puolen tunnin ohjelmassa ehditään vähän pohtiakin näitä asioita eikä vain hipaista.
Tänään tv1:ssä kello 17.45 Geocentrumissa toimittaja Geo Stenius keskustelee kirjailija Paul von Martensin kanssa uskonnosta ja uskosta, pyhyydestä ja enkeleistä ja siitä, miksi jotkut uskovat ja jotkut ei. Toivottavasti puolen tunnin ohjelmassa ehditään vähän pohtiakin näitä asioita eikä vain hipaista.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ohjelmasta mitään!
Minun on pakko sanoa, että en saanut minäkään paljon mitään irti ohjelmasta. Se oli sellaista teorisointia, joka ei jäänyt mieleen. Keskustelu pitäisi nähdä kirjoitettuna.
Nimenomaan olin pettynyt siihen, että siinä ei keskusteltu lainkaan siitä, miksi joku uskoo ja joku toinen ei, vaikka näin ohjelmatiedoissa väitettiin. Vai menikö tämä kohta minulta ohi korvien? Lähinnä muistan sen, että Paul von Martens oli kasvanut pelastusarmeijalaisessa kodissa, jossa uskominen oli ollut itsestäänselvyys.
Mitä sinulle jäi ohjelmasta mieleen?
Luulenpa, että minun on viimeinkin luettava lahjaksi saamani Juha Pihkalan ja Esko Valtaojan kirja "Nurkkaan ajettu Jumala?". Ehkäpä siinä pohditaan myös minua kiinnostavia kysymyksiä.
Vanha äijä, joka uskoi, höpötti niitä näitä.
eräs asia:kirjailija väitti että yhteiskunta on kristinuskovihamielinen ja ettei yhteiskunnalla ole mitään yhdistäviä arvoja tarjottavanaan. Mun mielestä toi oli aika soopaa koska yhteiskunnassa on meneillään kehitys jonka tavoite on nimenomaan löytää yhteiset arvot kaikille ihmisille ja tämä johtaa kristinuskon hylkäämiseen valtiotasolla. Yhteiskunnan yhteiset arvot eivät siten voi perustua uskontoon koska uskonto ei enää nykyään olekaan yhdistävä vaan pikemminkin erottava tekijä.Käytännössä länsimaisen yhteiskunnan arvot: vapaus ja ihmisoikeudet ovat ristiriidassa yhteiskunnan kanssa jonka perusarvot perustuvat tiettyyn ideologiaan tai (mihin tahansa) uskontoon.
Eli kirjailijan väite x-uskovihamielisyydestä ei mielstäni pidä paikkaansa. Kyse on enemmänkin siitä että kristityt jotka tuntevat uskollisuutta kirkkoa kohtaan joutuvat valitsemaan yhteiskunnan ja kirkon välillä.
Toinen kirjailijan maininta: hän puhui kuuluisasta loogikosta Marcel joka on uskova. Marcel peruste jumalan olemassaolosta mainittiin. Tuosta tuli vain mieleen onhan se hienoa matemaatikkojen, filosofien ja loogikoiden rakennella kaikenlaisia perusteita jumalan olemassaololle, mutta kun niitä tutkii niissä on aina tämä "deux ex machina". Eli jumalan olemassaolo on kuitenkin jonkinlainen perusehto joka oletetaan todeksi automaattisesti. Kyllä noin saa todistettua minkä tahansa väitteen todeksi. Tuollainen looginen päätelmä pitää aloittaa tyhjältä.Tuollaiset perusoletukset on huijausta.
Samaa olen mietiskellyt minäkin. Olen buddhalainen ja ajattelen, että se on edellisten elämien vaikutusta, osa ihmisen karmaa. Sisareni - jonka kanssa tulen kyllä hyvin toimeen - on henkiseltä maailmaltaan aivan eri planeetalta kuin minä, vaikka geenit ja kasvuympäristö on tismalleen sama.
>>vaikka geenit ja kasvuympäristö on tismalleen sama.
Olette sitten identtiset kaksoset!
... minua ja sisartani onkin luultu kaksosiksi, kun suvussa on sen verran dominoivat geenit. Fyysisesti siis hyvin paljon toisiamme muistuttavat, mutta sisältä täysin erilaiset.
geeninne eivät ole samat.
"Minua on jo pitemmän aikaa kiinnostanut se, miksi jotkut uskovat ja jotkut toiset taas ei."
Ymmärrän miksi eräät ovat tulleet uskoon.
Mutta yllättävän paljon on ihan normaaleja, muissa asioissa täysipäisiä ihmisiä jotka uskovat. Tosin heillä kaikilla lienee yhteinen piirre: he uskovat omalla tavallaan, ei kuten esimerkiksi raamatussa kerrotaan tai mitä evlut-lahko opettaa.
Jumala on luonut ihmisen kuvakseen, mutta syntiinlankeemuksessa ihminen teki kapinan ja valitsi oman tahdon mukaan. Jeesus Kristus Jumalan Poika, Jumala ja ihminen samanaikaisesti sovitti lankeemuksen. Ihmiselle on annettu tahto ja valinnanvapaus. Siksi samassa perheessä ja ympäristössä toinen ottaa vastaan Jumalan ja toinen ei. Ei geenit ja kasvatus sitä ratkaise.