Tajusin tässä sairastuessani ettei kukaan soita minulle. Yhteydenpito on aina perustunut siihen että minä soitan tuttavilleni ja kysyn miten menee. Nyt kun olen fyysisesti voimaton, sairaalajakson jälkeen, on puhelin hiljaa.
Sairastumiseni opetti huomaamaan etten omista yhtään ystävää tai ihmistä joka välittää. Sukua ei ole.
Mitä ajattelisitte tilanteessani?
Roikutteko te muut tuttavissa, joille vain yksipuolisesti soittelette?
Onko se ystävyyttä ja voiko enää 45 vuotias löytää ystävyyttä?
Minulla oli muutama hyvä ystävä, mutta sairaus vei heidät ylös :(
Aina yksin
Anonyymi
15
140
Vastaukset
- Anonyymi
On tosi ikävää, että olet jäänyt noin yksin.
Ystävyys on semmoista, missä kumpikin osapuoli ottaa yhteyttä. Haluaa ottaa.
Enemmän vielä pitäisi huolta kantaa sairastavasta ystävästä.
Lämpimiä ajatuksia ja voimia sinulle!- Anonyymi
Kiitos sanasi lohduttivat minua. Toivon kaunista kdvättä sinulle, olisipa minulla kaltaisiasi ystäviä :)
- Anonyymi
just tuollasen tilanteen takia kannattaa elää nii että on ystäviä ja läheisiä . sitte ko jotain tarviaa ni ei ole ketään kuka auttaa .
- Anonyymi
Hei, minulla on samanlainen kokemus. Tämä tapahtui jo ennen korona-aikaa, kun sairaaloihin vielä pääsi vierailulle. Jouduin siis sairaalaan, jossa vietin lähemmäs kaksi viikkoa. Soitin muutamalle henkilölle joita pidän ystävinäni, ja kerroin tilanteestani, ja että olisi kiva jos pääsisivät joku päivä käymään sairaalassa. Kumpikin valitti kiireitään. No juu, ymmärrän kyllä että ihmiset ovat kiireisiä, eikä välttämättä ehditä katsomaan sairastunutta kaveria. Mutta se, ettei kumpikaan edes soittanut tai laittanut viestiä kyselläkseen myöhemmin, miten voin. Siitä tuli paha mieli ja olo, ettei kukaan välitä. Minulla sentään on äiti elossa, hän soitti joka päivä. Olisi tullut katsomaankin jos ei asuisi niin kamalan kaukana.
Noh, tästä tapauksesta on nyt pari vuotta aikaa. Edelleen pidän yhteyttä noihin ystäviini, mutta kyllähän se todella yksipuolista on. Usein ajattelen, että lopetan tämän yksipuolisen yhteydenpidon, että miksi turhaan roikun ihmisissä, joita ei selvästikään kiinnosta. Päätän, että en soita enää! Ja sitten kuitenkin yksinäisenä hetkenä soitan, kun ei ole oikein muutakaan.- Anonyymi
Samaistun tuntemuksiisi ja olen pahoillani kun jäit ilman ystäviä, samaa roikkumista "ystäviini" olen usein pohtinut, olisiko parempi vain lopettaa yksipuolinen yhteydenpito. Voimia ja toivon oikeita ystäviä vierellesi :)
- Anonyymi
Neuvoni olisi, että älkää tehkö soittamisesta liian monimutkaista, vaan soittakaa silloin kun siltä tuntuu. Niin muutkin tekee.
- Anonyymi
Neuvoni taas on että jättäkää pois ystävistä, ne ketkä eivät sitä ole. Ystävyys on aina molemminpuolista.
- Anonyymi
Mietin tänääm aivan samaa asiaa, kukaan ei kaipaa/välitä minusta. Ei puhelin soi, yksin olen päivästä toiseen.
- Anonyymi
Olin tosi yksinäinen ja kukaan ei soittanut, ja en halunnut yksipuolisesti soittaa kenellekään.
Otin vanhan puhelimen ja puhuin siihen. Kysyin että mitä minulle kuuluu, ja sitten kerroin mitä minulle kuuluu, jne.
Tuntuu ehkä hölmöltä, mutta auttoi!
On vähän sama kuin "näkymätön kaveri", voi jutella.
Hätä keinot keksii. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olin tosi yksinäinen ja kukaan ei soittanut, ja en halunnut yksipuolisesti soittaa kenellekään.
Otin vanhan puhelimen ja puhuin siihen. Kysyin että mitä minulle kuuluu, ja sitten kerroin mitä minulle kuuluu, jne.
Tuntuu ehkä hölmöltä, mutta auttoi!
On vähän sama kuin "näkymätön kaveri", voi jutella.
Hätä keinot keksii.Erityinen idea, olet luova. Minä olen myös yksinäinen, fyysisesti sairas, eikä kukaan soita osastolle, surullista. Yhdelle yksipuoliselle kaveruudelle lähetin tekstiviestin että voimmeko jutella ei vastausta, hän ottaa yhteyttä kun tarvitsee jotain mitä voin järjestää :( toiselle vastaavalle laitoin tekstiviestin, ei vastausta, elämässä ei ole enää sijaa kun hyödyn kautta. Toivon usein tutustuvani vielä syvällisiin, aitoihin ystäviin, kyllä heitä on kun vain tavoittaisi jostain..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Erityinen idea, olet luova. Minä olen myös yksinäinen, fyysisesti sairas, eikä kukaan soita osastolle, surullista. Yhdelle yksipuoliselle kaveruudelle lähetin tekstiviestin että voimmeko jutella ei vastausta, hän ottaa yhteyttä kun tarvitsee jotain mitä voin järjestää :( toiselle vastaavalle laitoin tekstiviestin, ei vastausta, elämässä ei ole enää sijaa kun hyödyn kautta. Toivon usein tutustuvani vielä syvällisiin, aitoihin ystäviin, kyllä heitä on kun vain tavoittaisi jostain..
Minä voisin olla ystäväsi.
Miten saan sinuun yhteyden?
Olen keski-ikäinen nainen ja minullakin sairaus.
- Anonyymi
Tulipa surullinen olo kun luin kirjoituksesi. Minullakaan ei ole ystäviä, koska itse heistä luovuin jossain vaiheessa eroni jälkeen. Mutta minulla on monta lasta ja he ovat myös ystäviäni. Mistä sinun olisi mahdollista löytää ystävä, onko iällä mitään väliä?
- Anonyymi
Olen samanikäinen kuin ap ja ei ole kyllä enää yhtään ystäviä. Olen nykyään myös miesvaltaisessa työpaikassa ja on ollut karua huomata kuinka yksinäinen sitä on työ- ja vapaa-aika huomioiden.
Jotenkin sitä on vetäytynyt aina vaan enemmän kuoreensa ja ei jaksa enää yrittää. Harrastuksessa kerran viikkoon tulee muutama sana vaihdettua saman ikäisten kanssa, mutta se jää siihen.
Kun on tunne, ettei vanhat kaverit piittaa niin olen tyytynyt kohtalooni. Yhdelle entiselle ystävälle yritin 2 kertaa viime vuonna soittaa, mutta ei vastannut puhelimeen eikä soittanut koskaan takaisin.
Mies ja teini-ikäiset lapset on onneksi edes seurana, mutta ei niille voi siten jutella kuin nuorena ystäville.
- Anonyymi
Ap tässä, vappu myös yksinäisyyden täyttämä, ei viestiä, puhelua, vain hiljaisuus seurana. Minulle ei ole iällä ystävyydessä väliä, aitoja ystävyyssuhteita kaipaan, mutta hyvin vaikea enää näin "vanhana" löytää uusia ystäviä ja itse kaipaan mieluiten elämänmittaisia, luotettavia ystäviä tai yhtä ystävää.
Hyvää vappua kohtalotovereilleni.- Anonyymi
Täällä myös yksinäistä arkea päivästä toiseen. Minulla oli myös elämässä tuollaisia ihmisiä, jotka eivät tehneet mitään vuokseni. Lopetin yksipuolisen yhteyden pidon. En tiedä minäkään mistä voisi kavereita elämäänsä saada. Minä en ole siinä ikinä onnistunut. Jokainen päivä on toisensa kopio ei iloa missään. Jatkuvaa selviytymistä yksin omine ajatuksineen. Tuntuu aika turhalta ja merkitsettömältä. Voimia sinulle parempaa jaksamista
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 253730
Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva5402722Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial532280Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras2122251Joensuun kaupunki levittelee tonttitietoja Keskisuomalaiselle
Sähköposteja ja tonttitietoja levitellään mm. Pasi Koivumaalle131749Mies profiloin sinut
Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.2191529Kiantama kartelli
Onko alhaisempaa kuin toimia ensin kartellissa ja lopuksi koittaa pelastaa nahkasa vasikoimalla muut kun jää kiinni? Eip521501- 971389
Oletko nainen alkanut kammoamaan minua
Sinua ei näy eikä kuulu, ja ilmeisesti kiertelet tilanteita. Oletko huomannut, että olet vieläkin ajatuksissani luvattom621241Saako 60 v vielä töitä? Arto Nyberg puhuu suoraan elämästä ilman töitä
Arto Nyberg täyttää tänään 60 v. Onnea! Nyberg totuttiin näkemään suoran haastatteluohjelman kapteenina vuodesta toise951194