YKSI Euroopan unionin suurista huolista Britannian EU-eroneuvotteluissa oli, että brexit vaarantaisi Pohjois-Irlannin hauraan rauhansopimuksen. Nyt tämä riski uhkaa myös toteutua.
Pitkänperjantain rauhansopimuksen allekirjoittamisesta tuli lauantaina kuluneeksi 23 vuotta. Merkkipäivän alla Britannia-mieliset unionistit ovat kahakoineet Pohjois-Irlannin pääkaupungissa Belfastissa niin, että poliisi on turvautunut vesitykkeihin.
Levottomuuksien leimahtamiseen on akuutteja syitä – kuten se, ettei itsenäisyysmielisen Sinn Féin -puolueen jäseniä vastaan nostettu syytettä Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n merkittävän jäsenen hautajaisiin osallistumisesta koronavirusrajoitusten aikana. Varsinainen syy on silti brexitin ratkaisemattomissa ongelmissa.
Pohjois-Irlannin epävakauden juuret ulottuvat sadan vuoden taakse. Väkivallan kierrettä olivat osaltaan katkomassa rauhansopimusneuvotteluissa ensin 1990-luvulla Harri Holkeri ja myöhemmin IRA:n aseistariisunnasta neuvotellut Martti Ahtisaari.
Brexit palautti taas vastakkainasettelut. Unionistien mielestä Britannia hylkäsi Pohjois-Irlannin. Sinn Féin ajaa yhdistymistä Irlantiin, ja yhdistymiskeskustelusta on tullut valtavirtaa. Pitkänperjantain rauhansopimus antaisi mahdollisuuden kansanäänestykseen siitä, kumpaan valtioon Pohjois-Irlanti haluaa kuulua.
EU yritti brexit-neuvotteluissa vaalia haurasta rauhansopimusta ja välttää tiukan rajavalvonnan Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä. Britannian pääministeri Boris Johnson piti kiinni kovasta linjastaan senkin uhalla, että tulliraja Irlanninmeressä heikensi Britannian vaikutusvaltaa Pohjois-Irlantiin.
Britannian ja EU:n uutta suhdetta on takana kolme kuukautta. Takana on myös Pohjois-Irlannin väkivaltaisin viikko vuosiin. Unionistien mellakointiin tuli mukaan tasavaltalaisnuoria, ja kahakointi siirtyi kahtiajaon symbolisille paikoille, ”rauhanmuurille”.
Britannian, Irlannin ja Pohjois-Irlannin johdolla on paljon pelissä. Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin juuret ovat Irlannissa, ja hän tuntee tilanteen hyvin. Bidenin hallinto vaati torstaina mellakoitsijoita rauhoittumaan. Hyvä niin, sillä Bidenin sanoja kuuntelevat herkällä korvalla sekä Boris Johnson että Sinn Féin.
Pitkänperjantain rauhansopimuksen allekirjoittamisesta tuli lauantaina kuluneeksi 23 vuotta. Merkkipäivän alla Britannia-mieliset unionistit ovat kahakoineet Pohjois-Irlannin pääkaupungissa Belfastissa niin, että poliisi on turvautunut vesitykkeihin.
Levottomuuksien leimahtamiseen on akuutteja syitä – kuten se, ettei itsenäisyysmielisen Sinn Féin -puolueen jäseniä vastaan nostettu syytettä Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n merkittävän jäsenen hautajaisiin osallistumisesta koronavirusrajoitusten aikana. Varsinainen syy on silti brexitin ratkaisemattomissa ongelmissa.
Pohjois-Irlannin epävakauden juuret ulottuvat sadan vuoden taakse. Väkivallan kierrettä olivat osaltaan katkomassa rauhansopimusneuvotteluissa ensin 1990-luvulla Harri Holkeri ja myöhemmin IRA:n aseistariisunnasta neuvotellut Martti Ahtisaari.
Brexit palautti taas vastakkainasettelut. Unionistien mielestä Britannia hylkäsi Pohjois-Irlannin. Sinn Féin ajaa yhdistymistä Irlantiin, ja yhdistymiskeskustelusta on tullut valtavirtaa. Pitkänperjantain rauhansopimus antaisi mahdollisuuden kansanäänestykseen siitä, kumpaan valtioon Pohjois-Irlanti haluaa kuulua.
EU yritti brexit-neuvotteluissa vaalia haurasta rauhansopimusta ja välttää tiukan rajavalvonnan Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä. Britannian pääministeri Boris Johnson piti kiinni kovasta linjastaan senkin uhalla, että tulliraja Irlanninmeressä heikensi Britannian vaikutusvaltaa Pohjois-Irlantiin.
Britannian ja EU:n uutta suhdetta on takana kolme kuukautta. Takana on myös Pohjois-Irlannin väkivaltaisin viikko vuosiin. Unionistien mellakointiin tuli mukaan tasavaltalaisnuoria, ja kahakointi siirtyi kahtiajaon symbolisille paikoille, ”rauhanmuurille”.
Britannian, Irlannin ja Pohjois-Irlannin johdolla on paljon pelissä. Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin juuret ovat Irlannissa, ja hän tuntee tilanteen hyvin. Bidenin hallinto vaati torstaina mellakoitsijoita rauhoittumaan. Hyvä niin, sillä Bidenin sanoja kuuntelevat herkällä korvalla sekä Boris Johnson että Sinn Féin.
Vastaukset 18
Vanhimmat
UK ehdotti EU:lle ainoaa ratkaisua, joka pitäisi sekä IRA:n että Unionistien aseelliset ryhmät tyytyväisinä: eli että UK ja EU eivät kumpikaan valvo rajaa mitenkään, vaikka raja muodollisesti olisikin olemassa.
Nyt EU:n päättäjät tahrivat kätensä vereen, kun ovat vaatineet Pohjois-Irlantiin ratkaisua, joka suututtaa Unionistein aseelliset ryhmät. Väkivallasta on vastuussa EU:n johtajat.
Sitähän Britannia halusi, valvomatonta vapaakauppaa, mutta kun se ei ole mahdollista!
Nimenomaan Britannian vaatimukset ovat johtaneet veritekoihin.
EU halusi rauhansopimuksen noudattamista.
Britannia nimenomaan halusi tullirajan! Se taas olisi ollut vastoin rauhansopimusta.
EU halusi rajan. Britannia ehdotti, että rajasta ei piitata.
Nyt noudatetaan nimenomaan EU:n vaatimia ehtoja. Seuraus on uudelleen alkaneet väkivaltaisuudet.
Verisen konfliktin uudelleen roihahtaminen tahraa vereen EU-päättäjien kädet.
Oikeasti ongelmien taustalla on EU. Suotta syytellään maata, joka halusi irtautua kaikkea hyvää tuhoavasta valtakuntaviritelmästä.
P-Irlannin ongelmat johtuvat valekampanjasta,jolla Britannia ajettiin järjettömään EU-eroon.
Tuloksista on turha syyttää muita kuin EU-vihaajia.
Pohjois-Irlannin ongelmat johtuvat siitä, että EU on estänyt sekä IRA:ta että Unionisteja tyydyttävät ratkaisut.
Nimenomaan EU on vaatinut (epäsuorasti) väkivallan kierteen roihahtamista uudelleen.
Tietysti pitää myös muistaa, että Ahtisaaren neuvotteleman rauhansopimuksen ongelma olis se, ettei siinä huomioitu ollenkaan mahdollista EU-jäsenyyden päättymistä. EU-jäsenyyden päättymine johti tilanteeseen, jota Ahtisaari ei ollut huomioinut ollenkaan.
Nimenomaan EU on vaatinut rauhansopimuksen noudattamista. Britnnia halusi sen rikkoa.
Tulos nähdään.
Miksi valehtelette?
EU vaati, että pitää tehdö, kuten IRA haluaa.
EU ei ollenkaan huomioinut konfliktin toista osapuolta (Unionistit).
Ts. kyllä se oli nimenomaa EU, joka tuhosi rauhan.
Britit yrittivät huomioida molemmat osapuolet, toisin kuin EU.
Mitään valekampanjaa ei koskaan ollut. Se syytös on itsessään häviäjien tökerö valhe. Häviäjiä vain otti niin pattiin, että katkeruuden tuloksena syntyi kaikenlaista törkyä, jota syydettiin eron puolella olevien niskaan. Mieti nyt mitä typeryksiä, kun jäävät äänestyspäivänä kotiin kun uskovat voittavansa mennen tullen kansanäänestyksen. Sitten kun oma typeryys löi vasten kasvoja, alkoi kiukuttelu ja syyttely valekampanjasta. Ja sinun kaltaiset typerykset täälläkin uskoo siihen edelleen. Olet hoidon tarpeessa.
EU ei ole rauhansopimuksen sopijaosapuoli. EU maa Irlanti sensijaan on. Britannia määritteli rajat erosopimuksen yhteydessä ja ilmoitti sen jälkeen, ettei aio noudattaa sopimaansa.
Irlannin rajoista päättää EU, ei Irlanti.
UK noudattaa EU:n vaatimaa rajakäytäntöä ja juuri siksi EU:n vaatimusten (raja Pohjois-Irlannin ja Iso-Britannian välille) noudattamisen takia Unionistit aloittavat väkivaltaisuudet.
Kun UK ei noudata. Se on sopinut rauhansopimuksessa, että Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin välillä ei ole rajamuodollisuuksia. EU:n kanssa UK on sopinut, että em. syystä tulli- ja kulkuraka on Irlanninmerellä, eli teknisesti Pohjois-Irlanti on EU aluetta. Sitten UK on ilmoittanut, että ei aio noudattaa sopimaansa.
Mutta turha meidän on tästä jauhaa. Kansainvälinen tuomioistuin päättää, onko sopimusrikkomusta tapahtunut. Eikä suomalaisilta peruskansalaisilta kysytä, miten irlantilaiset haluavat asiansa hoitaa.
Ei kyse ole mistään sopimuksista.
Kyse on vain ja ainostaan siitä, että EU haluaa toteuttaa rajamuodollisuuksia niin, että Unionistit aloittavat väkivallan kierteen uudelleen. On täysin selvä asia, että EU:n vaatima raja Pohjois-Irlannin ja Iso-Britannian välille ei kelpaa Pohjois-Irlannin Unionisteille ja niiden aseelliset ryhmittymät alkavat aktivoitua.
Kyllä tuonne Pohjois-Irlantiin vielä EU:n saavutuksena sota saadaan aikaan.
Ja sinun mielestäsi raja saarella ei aiheuta ongelmia? Vai ajattelitko, että pyyhitään pöytää koko erosopimuksella ja annetaan vapaan kulun ja valvomattoman tavaraliikenteen jatkua, kunhan se tapahtuu Irlannin kautta?
Typerää valetta.
EU nimenomaan ei halunnut rähinöitä aiheuttavaa rajaa,vaan entisen tilanteen avointa kulkua varten.
Levottomuudet ovat P-Irlannnin liittämistä Englantiin haluavien unionistien synnyttämiä.