Olen päättämässä elämääni

Anonyymi

Hei.
Olen 25-vuotias elämääni väsynyt ja täysin kyllästynyt nainen, äiti kahdelle pienelle lapselle. Olen yrittänyt vuosia löytää keinoja joilla saisin ajatuksen päähäni, että lasten takia täytyy jaksaa, tuloksetta. Olen haahuillut vain vuosia vailla päämäärää, eikä minulle lapsena opetettu miten tätä elämää kuuluisi normaalin(?) ihmisen elää. Ahdistava, traumaattinen lapsuus. Väkivaltainen suhde joka jätti jälkensä vuosia sitten, nyt pitkän suhteen loppu ja jotenkin vain tiesin että tämä kaikki on liikaa. En tietenkään, ole kertonut tai maininnut enää mitään aikeistani perheelleni, vaan olen suunitellut kaiken osittain, päivämäärän ja ehkä tavan miten lähden. Sillä viimeksi kun kerroin, peloissani tietenkin, että enää en pysty kontrolloimaan kuoleman kaipuuta, jouduin osastolle. Olen kirjoittanut jäähyväiskirjeen, jonka aion postittaa omaan kotiosoitteeseeni, päivää ennenkuin lähden kotoa ”viikonlopun viettoon” vappuna. Tämä voi kuulostaa huomionhaulta, ja aivan kaikelta, mutta olen ollut itsetuhoinen niin kauan kun muistan, ja kokoajan olen lähestynyt kuolemaa konkreettisemmin. En vain jaksa enää elää. En tahdo olla täällä. Haluan nukkua pois, ikiuneen, ja saada vihdoin rauhan, kun kamppailen tämän tuskani kanssa jokainen päivä vaikka tahdonkin viimeiset hetkeni olla lähellä rakkaimpiani. Minulle ei ole mitään täällä maailmassa, eikä minulla ole tälle elämälle mitään annettavaa enää. Saatan olla nuori ja ehkä usean mielestä kokematon, mutta kuinka kauan ihminen pystyy tuskaa ja ahdistusta kestämään? Äitini on aina sanonut minulle, kun olen itkenyt hänelle pelkääväni kuolemaa, ettei kuolemaa tarvitse pelätä, ja että sielu matkaa kulkuaan maapallon kiertokulussa. Itse uskon korkeimpaan voimaan, ja toivon myös, äitiäni uskoen kun hänen lohdullisiin silmiin usein olen turvautunut, että sieluni jatkaa matkaa kohti uutta elämää. Minä en usko, että minun kuului koskaan syntyä tänne. En usko että täällä ei ole mitään minulle annettavaa. Tottakai rakastan aina lapsiani, mutta heille jää tänne isä, joka rakastaa ja pitää aina huolen. Minä en ole siihen pystynyt, mutta aion viimeiset viikkoni osoittaa heille täydellä läsnäolollani etten koskaan heitä ole katunut, ja äiti rakastaa, elossa ja kuolleena. Aina.
Onnen valoa teille kaikille, toivon että teillä sellainen on, mikä vie teitä eteenpäin.

15

<50

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ja mitä sä haet tällä itsemurhakirjeen kirjoittamisella täällä suomi24 palstalla?

      Sääliäkö olet hakemassa vai että älä tee sitä viestejä?

      Jos haluat tehdä itsemurhan niin tee se.Tää suomi24 on täynnä näitä itsemurhan tekeviä ja en ymmärrä miksi se tänne pitää ilmoittaa jos kerta haluaa niin kovasti kuolla.

      • Anonyymi

        Joo. Ehkä tää ei ollut hyvä idea kirjoittaa tänne kuitenkaan. Kiitos silti vastauksesta :)

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo. Ehkä tää ei ollut hyvä idea kirjoittaa tänne kuitenkaan. Kiitos silti vastauksesta :)

        Elämää on elettävä ja katsoa mitä hyvää voi tulla vielä elämässä eteen🤗 Kuoleman jos valitsee se on silloin sitä kun miettii, mitä muistat niistä vuosista ennen kun synnyit, no et tietenkää mitään kun elämää ei sinulla vielä ollut. Nyt sinulla on vielä elämä ja se riippuu haluatko pidentää elämän lankaa vai katkaista sen ? ✔

    • Anonyymi

      Kuulostat varsin masentuneelta ihmiseltä mutta se että kerrot nämä ajatukset kertoo siitä että vielä osa sinusta haluaa elää ja jakaa kokemuksiasi ihmisten parissa sillä masentuneempaa ei kiinnostaisi enää jakaa tällaisia kokemuksia. Oletko kokeillut psykoterapiaa?

      Luulen että saisit apua siitä että pääsisit purkamaan sisintäsi tasapainoiselle ja empaattiselle henkilölle

    • Anonyymi

      Toivo elää idässä ja lännessä.

    • Anonyymi

      Tee mitä haluat, niin jokaisen pitäisi tehdä jos se ei vahingoita muita.

    • Anonyymi

      Älä tee sitä! Elämästä löytyy paljon hyvää ja kaunista pientä kun sitä tarkastelee. Lasten nauru, luonto ja sen herääminen kesään, aurinko. Kuolemme kaikki joskus, sen tulemista on turha nopeuttaa. Lapsesi tarvitsevat juuri sinua. Käytä mielummin aikasi täällä maan päällä tekemällä hyvää, vaikka ihan pieniä asioita läheisillesi ja huomaat että hyvä mieli tarttuu myös sinuun. Rakkautta ja lämpöä päivääsi sinä hyvä ihminen. Koita löytää apua huonoon oloosi.

    • Anonyymi

      Kuka haluaa,että tapat itsesi?,joku ihminen hallitsee ja ohjailee sinua itsetuhoisasti,tiedän mistä puhun,olin suhteessa psykopaatin kanssa

    • Anonyymi

      Täällä olisi hyvä koti-isä vapaana...

    • Anonyymi

      Älä tee mitään peruuttamatonta. Älä tuhoa elämääsi. En ollenkaan halua mitätöidä pahaa oloasi tai ikäviä menneisyyden kokemuksiasi. Vaikka sinusta nyt tuntuu todella pahalle, niin se ei tarkoita sitä, että näin olisi aina elämässäsi.

      Olet varmasti rakas pienille lapsillesi. Älä murskaa heidän lapsuuttaan jättämällä heitä ikiajoiksi niin järkyttävällä tavalla.

      Onko elämässäsi sellaisia asioita, mistä pidät? Jos on, niin nyt on niiden aika, vaikka ne olisivat ihan pieniäkin tekoja. Hemmottele itseäsi jollakin mukavalla asialla.

      On kaksi paikkaa, minne ihminen kuolemansa jälkeen menee. Taivas tai helvetti. Se, minne menee, täytyy ratkaista tämän elämän aikana. Kuoleman jälkeen on myöhäistä vaikuttaa tähän asiaan. Moni valittaa sitä, että tämä elämä on helvettiä. Mutta todellinen helvetti on iankaikkinen, eikä sieltä ole pois pääsyä.

      Rukoile Jeesusta, että Hän auttaisi sinua tilanteessasi. Jeesus on ainoa tie Jumalan luo. Muistan sinua rukouksin ja pyydän toisiakin rukoilemaan.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Suosittelen Maurice Rawlingsin kirjaa Kuoleman tuolla puolen. Saattaa hänellä olla toinenkin kirja samasta aihepiiristä. Varmaan loppuun myytyjä, mutta eiköhän kirjastosta löydy. M. Rawlings oli amerikkalainen sydänsairauksien erikoislääkäri.

      Jos englanti ei tuota vaikeuksia, niin Youtubesta löytyy videoita.

      https://youtu.be/m5LbcDzDRx0

    • Anonyymi

      Oletko elossa?

    • Anonyymi

      Ymmärrän tuskasi. Minulle tuli itsemurha tuntemuksia jo murrosiässä ja on edelleen vaikka olen 68 vuotias. Lapsena en uskaltanut mennä minnekään.... koulussa kiusattiin, kotona isä ryyppäsi ja kaduilla oli kaikenlaisia jengejä. Vetäydyin omaan kuoreeni ja hain paikkoja jotta ihmiset eivät näkisi minua. Olin tosi ujo ja arka. Täysi-ikäisenä päätin mennä psykologille. Sain sieltä masennuslääkkeitä. Eivät paljon auttaneet koska tunsin, että kukaan ei halua olla kanssani. Mietin itsemurhaa..... Menin töihin ja sain sitä kautta ystäviä. Rupesin myös harrastamaan kaikenlaista mitkä veivät ajatukset pois ikävistä asioista. Elämä on koetellut minua monin tavoin, kuten meitä kaikkia. Välillä on paremmin ja välillä huonommin. Päätin, että periksi ei anneta.....Tein paljon töitä jotta etenisin alallani. Välillä halusin olla yksikseni ja ladata akkuja. Töissä menestyin, mutta en rakkaussuhteissa. Eämä vieri omalla painollaan 35 vuotta. Sitten tiimini irtisanottiin minä mukaan lukien. Taas tuli itsemurha mieleen. Yksi työkavereistani tekikin niin. Hän voi itsensä hengiltä. Murheellisten 10 vuoden ja monen syödyn masennuslääkkeen jälkeen pääsin sairaseläkkeelle. Se helpotti tilannettani. Nyt olen asunut yksin metsäpalstallani 7 vuotta.....kaikki nämä vuodet olen miettinyt miten pääsisin täältä pois....lopullisesti. Mietin myös sitä mitä hyvää sain aikaiseksi elämässäni. Olen aina auttanut hädässä olevia ihmisiä josta he ovat olleet kiitollisia. Toisekseen olen Suomessa kuuluisa keksijä. Erilaiset kehittämäni keksinnöt ovat antaneet minulle voimia ja mielenkiintoa elämään.
      Elämästä oppineena katson edelleen mitä tuleman pitää. Nykyään apua saa monesta paikkaa eikä enää leimata hulluksi.
      En halua neuvoa ketään, mutta mieti ratkaisujesi hyviä ja huonoja puolia. tsemppiä

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      57
      5730

    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      23
      3607

    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      215
      1804

    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      28
      1732

    5. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      94
      1192

    6. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      29
      1155

    7. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      49
      927

    8. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      263
      910

    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      74
      867

    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      848
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt