Euroopan unionin suurista jäsenmaista tiettävästi ainakin Ranska ja Italia ovat esittäneet EU:n yhteisen koronaelvytyksen kasvattamista jäsenmaiden viime kesänä sopimaa 750 miljardia euroa suuremmaksi.
Asiasta on tällä viikolla kirjoittanut esimerkiksi talouslehti Financial Times, jonka mukaan EU:n koronaelvytykseen ja elvytysrahastoon liittyvä tyytymättömyys nousi esiin EU-johtajien viimeviikkoisen huippukokouksen yhteydessä.
Lehden mukaan elvytysrahaston tuntuvaa kasvattamista ovat esittäneet ainakin Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Italian pääministeri Mario Draghi.
Kyse on EU-maiden johtajien jo viime heinäkuussa sopimasta EU:n yhteisvelkaan perustuvasta elvytysrahastosta, jonka piti olla sekä mittava että ennen kaikkea nopea vastaus talouden äkilliseen koronakriisiin.
Aloitteet rahaston kasvattamisesta kertovat avustuksia odottavien jäsenmaiden johtajien turhautumisesta ja huolesta.
Turhautuneisuutta aiheuttanee koko hankkeen hitaus ja aina vain pitkittyvä odottaminen elvytystoimien alkamiseen. Huolta taas aiheuttanee koronan taloushaittojen kasautuminen viikko viikolta suuremmiksi – ja samaa tahtia yhä ilmeisemmäksi käyvä EU-elvytyksen niukkuus.
FT:n mukaan Macron on perustellut EU-elvytyksen kasvattamista sillä, että elvytysrahaston ja sille kaavailtujen rahavarojen mitoitus oli sopiva viime vuonna koetun ensimmäisen korona-aallon talousvaikutuksia vastaan – mutta eivät enää sittemmin koettujen toisen tai jo kolmannenkin tartunta-aallon vaikutuksia vastaan.
Tuskastumista selittänee osaltaan sekin, että elvytysrahasto ei ole vielä päässyt piirustuspöytää pidemmälle, vaikka koronakriisin alkamisesta on jo yli vuosi – ja vaikka EU-johtajat sopivat elvytysrahaston perustamisesta ja EU:n yhteiselvytyksen periaatteista jo viime heinäkuussa.
Asiasta on tällä viikolla kirjoittanut esimerkiksi talouslehti Financial Times, jonka mukaan EU:n koronaelvytykseen ja elvytysrahastoon liittyvä tyytymättömyys nousi esiin EU-johtajien viimeviikkoisen huippukokouksen yhteydessä.
Lehden mukaan elvytysrahaston tuntuvaa kasvattamista ovat esittäneet ainakin Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Italian pääministeri Mario Draghi.
Kyse on EU-maiden johtajien jo viime heinäkuussa sopimasta EU:n yhteisvelkaan perustuvasta elvytysrahastosta, jonka piti olla sekä mittava että ennen kaikkea nopea vastaus talouden äkilliseen koronakriisiin.
Aloitteet rahaston kasvattamisesta kertovat avustuksia odottavien jäsenmaiden johtajien turhautumisesta ja huolesta.
Turhautuneisuutta aiheuttanee koko hankkeen hitaus ja aina vain pitkittyvä odottaminen elvytystoimien alkamiseen. Huolta taas aiheuttanee koronan taloushaittojen kasautuminen viikko viikolta suuremmiksi – ja samaa tahtia yhä ilmeisemmäksi käyvä EU-elvytyksen niukkuus.
FT:n mukaan Macron on perustellut EU-elvytyksen kasvattamista sillä, että elvytysrahaston ja sille kaavailtujen rahavarojen mitoitus oli sopiva viime vuonna koetun ensimmäisen korona-aallon talousvaikutuksia vastaan – mutta eivät enää sittemmin koettujen toisen tai jo kolmannenkin tartunta-aallon vaikutuksia vastaan.
Tuskastumista selittänee osaltaan sekin, että elvytysrahasto ei ole vielä päässyt piirustuspöytää pidemmälle, vaikka koronakriisin alkamisesta on jo yli vuosi – ja vaikka EU-johtajat sopivat elvytysrahaston perustamisesta ja EU:n yhteiselvytyksen periaatteista jo viime heinäkuussa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
EU:n elvytys tarkoittaa jäsenmaiden rahan ja omaisuuden jakamista tasapäisesti, niin että jokainen jäsenmaa näyttää "pärjäävän hyvin" ja tästä EU korjaa krediitit. Tulonsiirroilla tehdään nättejä tilikirjamerkintöjä. Esim. kun Suomi ottaa velkaa, se näkyy tulona ja tulo merkitsee hyvinvointia, vaikka se ei hyvinvointia lisäisikään, johtuen esim. velkaeurojen kohdistamisesta sellaiseen toimintaan, mikä tuottaa heikosti tai ei ollenkaan. EU:n byrokratia on kikkailua, jolla asiat saadaan näyttämään paperilla hyvältä. Sitten kun mennään kansakuntien pariin ja kuvataan ihmisten todellista arkea, saadaan syytöksiä "propagandavideoiden" julkaisemisesta. EU on korruptoitunut projekti luoda Eurooppaan "USA".
Miten tämä elvyttää Suomea kun maksamme enemmän kun saamme?
Eu faneja elvyttää tukina ym varainsiirto etuina , muut veronmaksajat vain maksajina. :P
Tiettävästi Suomen osuus takaamastaan velkaosuudesta on n. 2.7 Mrd €, mutta itse takausosuus on tätä korkeampi.
Mielestäni tämä on kuin rahan vaihtoa, annat 25 jonnekin ja saat takaisin 10.
Lisäksi joudut maksamaan korkoa koko summasta.
Vaikuttaako järkevältä ?
Lisäksi takaisinsaatava takausosuus ei ole reaalista tuloa, vaan se on enemmänkin laskennallista, mutta kohdistuuko sekään todella merkittäviin tarpeisiin.
Vaihtoehtohan olisi ollut itse hakea se 2.7Mrd € lainoitus johonkin konkreettiseen käyttöön.
Elvytys voi toimia jos se kohdistuu oikeisiin kohteisiin tai rakenteisiin.
Harvoin näistä on tarkkoja laskelmia miten ne oikeasti ovat kohdentuneet ja toteutuneet.
Tässä nyt on esimerkki ristiriitaisesta elvytyksestä, joka tuntuu edelleenkin kestämättömältä
vaikka miten perusteltaisiin.
Ei se tulevaisuutta ajatellen elinkustannuksia kuitenkaan alenna.
Pakkoruotsi ja työperäiset
ON SE KIVAA KUN SAADAAN MATUA MAAHAN TYÖPERÄISEKSI
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/financial-timesin-ilmestyminen-suomessa-loppuu-syyttaa-koronakriisia-osatekijana-on-useita-ihmisia-jotka-ovat-pahoillaan-tasta/bd3ae42d-79dc-4724-94b5-dc66aa487820
tarkoittaa että kun meillä on työtä mitä pöntikit tarkoittavat ollessaan iloisia kun saadaan apuhoitajia ja tomaatinpoimijoita ja niiden perheitä tuodaan sossuun
ja pakkoruotsia koulussa luetaan
Tämä jää pöntiköiden sivuraidemaaksi jossa ei ole mitään kuin vähän puuraaka-ainetta ja kaivoksia nekin ulkomaisessa omistuksessa ja joitakin tytäryhtiöitä joiden pääkonttorit ovat muualla
En toivo mutta odotan, että tarjous tulee ja Nokian pääkonttori siirretään Ciscon alaisuuteen Dallasiiin mutta saadaan ukrainalaisia tomaatinpoimijoita 500 lentokoneellista kompensaatioksi