Maatalouden valtava kehitys Ruotsin vallan aikana

Kokonaista puoli tynnyriä kahdeksastakymmenestä tynnyristä kultaa, siis 1/160 -osa elinkeinojen edistämiseen annetusta tuesta suostuttiin siis antamaan Suomen alueelle!

Samoina vuosikymmeninä Suomen puolustuslinnoitteiden uudistamiseen suostuttiin myöntämään valtavat 8% koko valtakunnan linnoitusmäärärahoista.
Kantaruotsi sai vaatimattomat 80% ja Stralsund 8%, kuten Einar Juvelius (Juva) väitöskirjassaan ja jatkotutkimuksessaan osoitti (SHS Historiallisia Tutkimuksia II ja IIb (1919, 1921) osoitti.

Silti ruotsikiihkoilijat jaksavat peittää mustan ajan keltaisella värillä. Häpeäisivät!

Suomen bruttokansantuote henkeä kohden oli kolmekymmentä prosenttia alhaisempi kuin emämaa Ruotsissa.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen bruttokansantuote henkeä kohden oli kolmekymmentä prosenttia alhaisempi kuin emämaa Ruotsissa.

Koska? Se oli näin vuonna 1970 mutta tarkoittaako kirjoittaja jotain muuta aikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Koska? Se oli näin vuonna 1970 mutta tarkoittaako kirjoittaja jotain muuta aikaa.

Ruotsin vallan aikana, siitähän tässä on kyse.

Jipiii. Ojistus pani paskaksi vesistömme, mutta saihan Koskelan Jussi peltoa.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen bruttokansantuote henkeä kohden oli kolmekymmentä prosenttia alhaisempi kuin emämaa Ruotsissa.

Entä sitten? Ei taitanut juuri kummallakaan puolella paljoa painaa huonojen logististen yhteyksien ja ankaran ilmaston takia. Tolvana.

Määräys isojaosta annettiin siis 1657. Tekstistä kyllä asia selvisi.

Suomi asetti joukkoja Ruotsin armeijaan aivan samalla tavalla kuin muukin valtakunta.

Lisäkärsimystä aiheutti Venäjän naapuruus ja laajentumispolitiikka.
Lisäksi Ruotsin huomio oli suurvaltakaudella ja myöhemminkin etelässä. Päävihollinen oli Tanska,joten Suomen suuntaan riitti yleensä vain vähän tukea.

Ruotsin valtio oli kyllä erityisen ankara verottaja,mitä veronkantajien mielivalta pahensi.

HA HA HA. Miten se tolvana voi mitään ruokaa toimittaa, kun ei omiaankaan pystynyt huoltamaan. Suomalaiset palvelivat sinun höpinöistäsi huolimatta lähinnä Kannaksella ja nykyisen Viron alueella.

Anonyymi kirjoitti:

Määräys isojaosta annettiin siis 1657. Tekstistä kyllä asia selvisi.

Suomi asetti joukkoja Ruotsin armeijaan aivan samalla tavalla kuin muukin valtakunta.

Lisäkärsimystä aiheutti Venäjän naapuruus ja laajentumispolitiikka.
Lisäksi Ruotsin huomio oli suurvaltakaudella ja myöhemminkin etelässä. Päävihollinen oli Tanska,joten Suomen suuntaan riitti yleensä vain vähän tukea.

Ruotsin valtio oli kyllä erityisen ankara verottaja,mitä veronkantajien mielivalta pahensi.

Lue lisää

Taidat tarkoittaa vuotta 1757?

Minkä ihmeen toisen valtakunnan? Ruotsi ja Suomi olivat samaa valtakuntaa.

Anonyymi kirjoitti:

Minkä ihmeen toisen valtakunnan? Ruotsi ja Suomi olivat samaa valtakuntaa.

Olivat samaa ja Itämaa eli nykyinen Suomi oli hyväksikäytettyä aluetta jota keskusvalta kuritti monenlaisilla emämaata rankemmilla määräyksillä.

Kaikenlaista sitä höpistäänkin.

Maatalouden kehityksen suuret puitteet on avauksessa selvitetty. Se oli tietenkin vain yksi vaihe.

Isojako oli erillään olevien maatilkkujen taloudellisesti järkevää yhdistelyä,ei maatilojen lakkauttamista.

Suomen maakunnat olivat samassa asemassa kuin muutkin Ruotsin alueet.Joukkoja asetettiin Ruotsin armeijaan aivan samoin kuin tsaarinvallan aikana Venäjän armeijaan.

Anonyymi kirjoitti:

Olivat samaa ja Itämaa eli nykyinen Suomi oli hyväksikäytettyä aluetta jota keskusvalta kuritti monenlaisilla emämaata rankemmilla määräyksillä.

Annapa esimerkin vuoksi vaikka kolme tuollaista määräystä. Päivämäärineen ja lähdetietoineen, tietenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikenlaista sitä höpistäänkin.

Maatalouden kehityksen suuret puitteet on avauksessa selvitetty. Se oli tietenkin vain yksi vaihe.

Isojako oli erillään olevien maatilkkujen taloudellisesti järkevää yhdistelyä,ei maatilojen lakkauttamista.

Suomen maakunnat olivat samassa asemassa kuin muutkin Ruotsin alueet.Joukkoja asetettiin Ruotsin armeijaan aivan samoin kuin tsaarinvallan aikana Venäjän armeijaan.

Lue lisää

"Joukkoja asetettiin Ruotsin armeijaan aivan samoin kuin tsaarinvallan aikana Venäjän armeijaan."

Laitahan luotettava lähde tälle, eli miten Suomesta asetettiin joukkoja tsaarin vallan aikana Venäjän armeijaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Joukkoja asetettiin Ruotsin armeijaan aivan samoin kuin tsaarinvallan aikana Venäjän armeijaan."

Laitahan luotettava lähde tälle, eli miten Suomesta asetettiin joukkoja tsaarin vallan aikana Venäjän armeijaan.

Lue lisää

En ole henkilö jolta asiaa kysyt, mutta otan kantaa seuraavasti: Noin 1829 perustettiin Nuori kaarti josta myöhemmin tuli Suomen kaarti joka osallistui Venäjän joukoissa mm. Puolan kapinan kukistamiseen 1830- 1831 sekä myöhemmin Turkin sotaan. Ansioistaan Aleksanteri toinen nimitti Turkin sodan jälkeen kaartin Vanhaksi kaartiksi. Nämä sotilaat siis osallistuivat sotiin ja taisteluihin Venäjän armeijan osaksi asetettuina Puolan, Venäjän ja/tai Turkin alueilla.

Anonyymi kirjoitti:

En ole henkilö jolta asiaa kysyt, mutta otan kantaa seuraavasti: Noin 1829 perustettiin Nuori kaarti josta myöhemmin tuli Suomen kaarti joka osallistui Venäjän joukoissa mm. Puolan kapinan kukistamiseen 1830- 1831 sekä myöhemmin Turkin sotaan. Ansioistaan Aleksanteri toinen nimitti Turkin sodan jälkeen kaartin Vanhaksi kaartiksi. Nämä sotilaat siis osallistuivat sotiin ja taisteluihin Venäjän armeijan osaksi asetettuina Puolan, Venäjän ja/tai Turkin alueilla.

Lue lisää

No eiköhän Wikipediasta osaa jokainen lukea, ja nimenomaan kyse ei ollut mistään Venäjän armeijasta, vaan Suomen Suuriruhtinaskunnan omasta armeijasta.
Eli väite ei pidä paikkaansa.
Venäjän armeijassa tosin palveli satoja suomenruotsalaisia upseereita täysin vapaaehtoisesti korkean palkan vuoksi, sekä myös armeijan kautta avautuvien siviilivirkojen vuoksi.

Anonyymi kirjoitti:

No eiköhän Wikipediasta osaa jokainen lukea, ja nimenomaan kyse ei ollut mistään Venäjän armeijasta, vaan Suomen Suuriruhtinaskunnan omasta armeijasta.
Eli väite ei pidä paikkaansa.
Venäjän armeijassa tosin palveli satoja suomenruotsalaisia upseereita täysin vapaaehtoisesti korkean palkan vuoksi, sekä myös armeijan kautta avautuvien siviilivirkojen vuoksi.

Lue lisää

Höpö,höpö.

Suomen suuriruhtinaskunnan joukot olivat aina osa Venäjän keisarillista armeijaa. Ylipäällikkö oli kenraalikuvernööri.

Tosin ne toimivat vain ajoittain ja lakkautettiin lopullisesti sortokaudella.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö,höpö.

Suomen suuriruhtinaskunnan joukot olivat aina osa Venäjän keisarillista armeijaa. Ylipäällikkö oli kenraalikuvernööri.

Tosin ne toimivat vain ajoittain ja lakkautettiin lopullisesti sortokaudella.

Lue lisää

Höpöhöpö, eivät olleet

Pian vuoden 1870 keisarillisen käskykirjeen jälkeen ryhdyttiin pohtimaan, miten asevelvollisuus saatettaisiin voimaan myös Suomessa. Venäjän sotaministeriö laati Suomea koskeneen ehdotuksen, jonka mukaan suuriruhtinaskunta olisi voinut asettaa noin 40 000 miestä omia joukkoja. Suomessa asiaa pohdittiin useassa komiteassa. Venäjän sotaministeri Dmitri Miljutin vastusti suomalaisen komission mietinnössä ehdotettuja poikkeusjärjestelyitä, joiden mukaan suomalaisia joukkoja ei saisi viedä Suomen rajojen ulkopuolelle, niitä ei saisi alistaa kenenkään muun kuin Suomen kenraalikuvernöörin alaisuuteen ja niiden upseereiksi saisi nimittää vain suomalaisia. Kun komission näkemyksiä myötäillyt Suomen senaatin lakiehdotus tuli esiteltäväksi Pietariin lokakuussa 1876, Turkin sota oli jo ovella ja sotaministerin huomio suunnattu siten muualle. Keisari antoi 7. joulukuuta 1876 esityksen Suomen asevelvollisuuslaiksi, joka pääosin vastasi suomalaisten erityistoiveita. Suomen säätyvaltiopäivät ottivat lakiesityksen käsittelyyn vuotta myöhemmin ja se hyväksyttiin 16. tammikuuta 1878. Keisari vahvisti sen saman vuoden joulukuussa, mutta järjestelyä pidettiin väliaikaisena.[4]

Vuoden 1878 asevelvollisuuslaki loi Suomelle oman armeijan, joka toimi erillään Venäjän armeijasta. Asevelvollisuus koski kaikkia 21 vuotta täyttäneitä miehiä, mutta aktiiviseen palvelukseen määrättiin vain osa, jotka valittiin arpomalla kutsuttujen joukosta. Aktiivinen palvelus kesti kolme vuotta ja sitä seurasi kaksi vuotta reservissä.

Anonyymi kirjoitti:

No eiköhän Wikipediasta osaa jokainen lukea, ja nimenomaan kyse ei ollut mistään Venäjän armeijasta, vaan Suomen Suuriruhtinaskunnan omasta armeijasta.
Eli väite ei pidä paikkaansa.
Venäjän armeijassa tosin palveli satoja suomenruotsalaisia upseereita täysin vapaaehtoisesti korkean palkan vuoksi, sekä myös armeijan kautta avautuvien siviilivirkojen vuoksi.

Lue lisää

No miksi se tsaari antoi Suomen kaartille nimeksi Vanha kaarti, se tapahtui ko. kaartin sotilaiden ansioista erityisesti Turkin sodassa. Ja kyllä, se sentään on luettavissa jopa epäluotettavasta Wikipediasta!
Eli väite pitää paikkaansa ihan tismalleen.
Venäjän armeijassa toki palveli suomalaistaustaisia upseereita yleten ihan kohtuullisestikin, eihän heille oikein muuta palveluspaikkaa olisi ollutkaan jos armeijauraa kuitenkin halusivat vaan ei heitä pidä noihin kaartilaisiin sekoittaa.
Itse asiassa vielä Neuvostoliiton aikaan suomalaistaustainen upseerismies oli ko. maan hierarkiassa niinkin korkeassa virassa kuin apulaispuolustusministerinä.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikenlaista sitä höpistäänkin.

Maatalouden kehityksen suuret puitteet on avauksessa selvitetty. Se oli tietenkin vain yksi vaihe.

Isojako oli erillään olevien maatilkkujen taloudellisesti järkevää yhdistelyä,ei maatilojen lakkauttamista.

Suomen maakunnat olivat samassa asemassa kuin muutkin Ruotsin alueet.Joukkoja asetettiin Ruotsin armeijaan aivan samoin kuin tsaarinvallan aikana Venäjän armeijaan.

Lue lisää

Autonomian aikana EI asetettu mitään joukkoja keisarikunnan armeijaan.
Sinä aikana jolloin Suomella oli autonomian aikana omia joukkoja (ns. Vanha väki), nämä joukot puolustivat VAIN Suomea.

Autonomian aikana suomalaisilla oli OIKEUS värväytyä upseeriksi tai miehistöön keisarikunnan joukkoihin. Paljolta värväydyttiin Keisarin henkivartiokaartin III pataljoonaan, eli Suomen kaartiin. Tämä oli siis keisarikunnan joukko-osasto.

Ja nälkääkö ei nähty Venäjän aikana? No mitä helvettiä 1867 sitten oli ääliö.

Anonyymi kirjoitti:

Olivat samaa ja Itämaa eli nykyinen Suomi oli hyväksikäytettyä aluetta jota keskusvalta kuritti monenlaisilla emämaata rankemmilla määräyksillä.

Hölynpölyä. Suomi oli rutiköyhä huonojen sääolosuhteiden maa jossa ei ollut mitään riistettävää.

Anonyymi kirjoitti:

No miksi se tsaari antoi Suomen kaartille nimeksi Vanha kaarti, se tapahtui ko. kaartin sotilaiden ansioista erityisesti Turkin sodassa. Ja kyllä, se sentään on luettavissa jopa epäluotettavasta Wikipediasta!
Eli väite pitää paikkaansa ihan tismalleen.
Venäjän armeijassa toki palveli suomalaistaustaisia upseereita yleten ihan kohtuullisestikin, eihän heille oikein muuta palveluspaikkaa olisi ollutkaan jos armeijauraa kuitenkin halusivat vaan ei heitä pidä noihin kaartilaisiin sekoittaa.
Itse asiassa vielä Neuvostoliiton aikaan suomalaistaustainen upseerismies oli ko. maan hierarkiassa niinkin korkeassa virassa kuin apulaispuolustusministerinä.

Lue lisää

"Eli väite pitää paikkaansa ihan tismalleen."

Ei pidä,
Vuoden 1878 asevelvollisuuslaki loi Suomelle oman armeijan, joka toimi erillään Venäjän armeijasta

Anonyymi kirjoitti:

Kaikenlaista sitä höpistäänkin.

Maatalouden kehityksen suuret puitteet on avauksessa selvitetty. Se oli tietenkin vain yksi vaihe.

Isojako oli erillään olevien maatilkkujen taloudellisesti järkevää yhdistelyä,ei maatilojen lakkauttamista.

Suomen maakunnat olivat samassa asemassa kuin muutkin Ruotsin alueet.Joukkoja asetettiin Ruotsin armeijaan aivan samoin kuin tsaarinvallan aikana Venäjän armeijaan.

Lue lisää

Venäjän vallan aikaan sen armeijassa ei ollut suomalaisia paitsi upseereita jotka hakivat hyvää sotilasuraa kuten Mannerheim. Suomella oli oma armeija kun oli suuriruhtinaskunta. 1800-luvun lopussa Venäjä lakkautti Suomen armeijan.

Anonyymi kirjoitti:

Höpöhöpö, eivät olleet

Pian vuoden 1870 keisarillisen käskykirjeen jälkeen ryhdyttiin pohtimaan, miten asevelvollisuus saatettaisiin voimaan myös Suomessa. Venäjän sotaministeriö laati Suomea koskeneen ehdotuksen, jonka mukaan suuriruhtinaskunta olisi voinut asettaa noin 40 000 miestä omia joukkoja. Suomessa asiaa pohdittiin useassa komiteassa. Venäjän sotaministeri Dmitri Miljutin vastusti suomalaisen komission mietinnössä ehdotettuja poikkeusjärjestelyitä, joiden mukaan suomalaisia joukkoja ei saisi viedä Suomen rajojen ulkopuolelle, niitä ei saisi alistaa kenenkään muun kuin Suomen kenraalikuvernöörin alaisuuteen ja niiden upseereiksi saisi nimittää vain suomalaisia. Kun komission näkemyksiä myötäillyt Suomen senaatin lakiehdotus tuli esiteltäväksi Pietariin lokakuussa 1876, Turkin sota oli jo ovella ja sotaministerin huomio suunnattu siten muualle. Keisari antoi 7. joulukuuta 1876 esityksen Suomen asevelvollisuuslaiksi, joka pääosin vastasi suomalaisten erityistoiveita. Suomen säätyvaltiopäivät ottivat lakiesityksen käsittelyyn vuotta myöhemmin ja se hyväksyttiin 16. tammikuuta 1878. Keisari vahvisti sen saman vuoden joulukuussa, mutta järjestelyä pidettiin väliaikaisena.[4]

Vuoden 1878 asevelvollisuuslaki loi Suomelle oman armeijan, joka toimi erillään Venäjän armeijasta. Asevelvollisuus koski kaikkia 21 vuotta täyttäneitä miehiä, mutta aktiiviseen palvelukseen määrättiin vain osa, jotka valittiin arpomalla kutsuttujen joukosta. Aktiivinen palvelus kesti kolme vuotta ja sitä seurasi kaksi vuotta reservissä.

Lue lisää

Mutta pyhä isä, kun EI ollut mitään itsenäistä suomea ja suomen armeija jopa lakkautettiin alkuun tykkänään. Hieman myöhemmin perustettu Nuori kaarti, sittemmin Suomen kaarti ja lopulta Vanha kaarti oli osa suomalaisista koottua Venäjän armeijaa ja kävi taistelemassa Venäjän armeijan joukkojen mukana mm. Puolan kapinan kukistamisessa ja juurikin Turkin sodassa.
Asevelvollisuuslaki otettiin sitten uudelleen käyttöön kuten mainitset mutta yhä nekin miehet olivat Venäjän armeijan alaisia koska sitä itsenäistä suomea ei silloinkaan vielä ollut. Nämä miehet eivät onnekseen sotatouhuihin joutuneet kun Venäjän tilanne meni sekavaksi ja lopulta kehtasivat jopa kieltäytyä lähtemästä mukaan. Venäjän sisällissodathan siellä tekivät tuloaan mutta kovimmat ottelut hieman myöhemmin kun Suomi oli jo irronnut Venäjästä.

Anonyymi kirjoitti:

Annapa esimerkin vuoksi vaikka kolme tuollaista määräystä. Päivämäärineen ja lähdetietoineen, tietenkin.

Eipä ole näkynyt niitä rankempia määräyksiä.

Hölynpölyä.

Suomessa oli peltoviljelyä alusta alkaen.Sitä kyllä täydennettiin kaskenpoltolla niin kauan kuin metsiä riitti. Savossa niitä riitit 1800-luvulle.
Hevoset olivatvetoeläiminä.Härkiä käytettiin,jos armeija vei hevoset.

Suomen maakunnat asettivat joukkoja samalla tavalla kuin muutkin. Kunkin sotilaan asetti muutaman talon käsittävä ruotu, joka vastasi myös asunnosta ja pienestä maatilasta.
Sotilaat viettivät pääosan palvelusajasta torpissaan maatöitä tehden. He palvelivat vuosikymmeniä.
Ratsuväen asettivat siihen kykenevät rusthollit.

Sodat olivat sitten toinen asia.

Koko kansalle aiheuttivat ongelmia vain raskaimmat sodat,kuten 30-vuotinen sota, Suuri pohjan sota ja Suomen sota. Varsinkin kaksi edellistä olivat tuhoisia.

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä.

Suomessa oli peltoviljelyä alusta alkaen.Sitä kyllä täydennettiin kaskenpoltolla niin kauan kuin metsiä riitti. Savossa niitä riitit 1800-luvulle.
Hevoset olivatvetoeläiminä.Härkiä käytettiin,jos armeija vei hevoset.

Suomen maakunnat asettivat joukkoja samalla tavalla kuin muutkin. Kunkin sotilaan asetti muutaman talon käsittävä ruotu, joka vastasi myös asunnosta ja pienestä maatilasta.
Sotilaat viettivät pääosan palvelusajasta torpissaan maatöitä tehden. He palvelivat vuosikymmeniä.
Ratsuväen asettivat siihen kykenevät rusthollit.

Sodat olivat sitten toinen asia.

Koko kansalle aiheuttivat ongelmia vain raskaimmat sodat,kuten 30-vuotinen sota, Suuri pohjan sota ja Suomen sota. Varsinkin kaksi edellistä olivat tuhoisia.

Lue lisää

Mikäköhän on käsitteesi sellaisesta ajankohdasta kuin "alusta alkaen"? Peltoviljely, jopa alkeellinen kaskiviljely, on aika uusi asia, viljely on koko maailman mitassakin hyvin uusi asia, muutaman tuhannen vuoden ikäinen, suomessa paljon sitäkin lyhyempi, mutta ettäkö oikein alusta alkaen, kun ensimmäiset metsästäjä- keräilijät tulivat maahan, nykytutkimusten mukaan välillä poistuenkin ja palaten taas jne.
Sotilaat viettivät torpissaan kyllä valmiudessa aikaansa viljellenkin, mutta kun nuorelle miehelle käsky kävi kuninkaan lähes tauottomasti jossakin päin harjoittamiin sotiin, se merkitsi voittopuolisesti viimeistä lähtöä, noin 70 % suomesta sotiin lähteneistä miehistä ei koskaan enää palannut, taudit tappoivat jo matkalla, taudit tappoivat kurjissa leiriolosuhteissa ja välistä oikein taisteluunkin jouduttiin ja kuolema niitti satoa, sotilaan keski- ikä ei päässyt kovin korkeaksi nousemaan eikä hän siellä torpassaan yleensä ehtinyt kyhjöttää paria vuotta pitempään mikä sekin voidaan ihan jäljellä olevista lähteistä tarkistaa. Jopa sotilasvirkataloissa kahden vuoden ylittävät asumiset samalta mieheltä ovat harvinaisia.
On muistettava että varsinaisten sotina tunnettujen tapausten lisäksi miehet joutuivat pitkin poikin valloitettuja maita oleviin varuskuntiin vahtipalvelukseen.

Mitä juuri ratsuväkeen tulee, suosittelen alkuun tutustumaan vaikka teokseen "Suomen ratsuväki ruotsin ajalla".

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä.

Suomessa oli peltoviljelyä alusta alkaen.Sitä kyllä täydennettiin kaskenpoltolla niin kauan kuin metsiä riitti. Savossa niitä riitit 1800-luvulle.
Hevoset olivatvetoeläiminä.Härkiä käytettiin,jos armeija vei hevoset.

Suomen maakunnat asettivat joukkoja samalla tavalla kuin muutkin. Kunkin sotilaan asetti muutaman talon käsittävä ruotu, joka vastasi myös asunnosta ja pienestä maatilasta.
Sotilaat viettivät pääosan palvelusajasta torpissaan maatöitä tehden. He palvelivat vuosikymmeniä.
Ratsuväen asettivat siihen kykenevät rusthollit.

Sodat olivat sitten toinen asia.

Koko kansalle aiheuttivat ongelmia vain raskaimmat sodat,kuten 30-vuotinen sota, Suuri pohjan sota ja Suomen sota. Varsinkin kaksi edellistä olivat tuhoisia.

Lue lisää

Suomen sota 1808 - 1809 oli parasta mitä siihen mennessä oli Suomelle tapahtunut. Sen peruja Suomi on nyt itsenäinen ja täällä puhutaan suomea. Jos ei olisi päästy irti Ruotsista, täällä puhuttaisiin ruotsia eikä olisi itsenäistä Suomea.

Anonyymi kirjoitti:

Mikäköhän on käsitteesi sellaisesta ajankohdasta kuin "alusta alkaen"? Peltoviljely, jopa alkeellinen kaskiviljely, on aika uusi asia, viljely on koko maailman mitassakin hyvin uusi asia, muutaman tuhannen vuoden ikäinen, suomessa paljon sitäkin lyhyempi, mutta ettäkö oikein alusta alkaen, kun ensimmäiset metsästäjä- keräilijät tulivat maahan, nykytutkimusten mukaan välillä poistuenkin ja palaten taas jne.
Sotilaat viettivät torpissaan kyllä valmiudessa aikaansa viljellenkin, mutta kun nuorelle miehelle käsky kävi kuninkaan lähes tauottomasti jossakin päin harjoittamiin sotiin, se merkitsi voittopuolisesti viimeistä lähtöä, noin 70 % suomesta sotiin lähteneistä miehistä ei koskaan enää palannut, taudit tappoivat jo matkalla, taudit tappoivat kurjissa leiriolosuhteissa ja välistä oikein taisteluunkin jouduttiin ja kuolema niitti satoa, sotilaan keski- ikä ei päässyt kovin korkeaksi nousemaan eikä hän siellä torpassaan yleensä ehtinyt kyhjöttää paria vuotta pitempään mikä sekin voidaan ihan jäljellä olevista lähteistä tarkistaa. Jopa sotilasvirkataloissa kahden vuoden ylittävät asumiset samalta mieheltä ovat harvinaisia.
On muistettava että varsinaisten sotina tunnettujen tapausten lisäksi miehet joutuivat pitkin poikin valloitettuja maita oleviin varuskuntiin vahtipalvelukseen.

Mitä juuri ratsuväkeen tulee, suosittelen alkuun tutustumaan vaikka teokseen "Suomen ratsuväki ruotsin ajalla".

Lue lisää

Luin tuossa juuri eräästä ruotusotamiehiä koskevasta tutkimuksesta. Tekijä on siinä käsitellyt lähinnä oman paikkauntansa alueen asioita ja siksi otos ei ole kovin suuri mutta mielestäni hyvinkin suuntaa- antava. Vajaasta 600 ruotusotamieheksi alkaneesta eläkkeelle pääsi vain 58 miestä. Eläkkeelle pääsyn ehtona oli yleensä 30 vuoden palvelus tai esim. haavoittuminen, pysyvä sairaus tms. Erityisesti kunnostautunut saattoi saada myös tuplaeläkkeen. Kun sotamieheksi värvättiin keskimäärin hieman yli 20- vuotiaana, eläkeikään eli reiluun 50- vuotiaaksi selvisi enintään noin 10 % sotamiehistä, todellisuudessa vielä pienempi määrä koska osa pääsi eläkkeelle aikaisemmin em. syistä. Ruotusotamiehen keskimääräinen elinikä on ollut huomattavan alhainen, ei sitä torppaa moni pitkään ole ehtinyt pitää.

Anonyymi kirjoitti:

Luin tuossa juuri eräästä ruotusotamiehiä koskevasta tutkimuksesta. Tekijä on siinä käsitellyt lähinnä oman paikkauntansa alueen asioita ja siksi otos ei ole kovin suuri mutta mielestäni hyvinkin suuntaa- antava. Vajaasta 600 ruotusotamieheksi alkaneesta eläkkeelle pääsi vain 58 miestä. Eläkkeelle pääsyn ehtona oli yleensä 30 vuoden palvelus tai esim. haavoittuminen, pysyvä sairaus tms. Erityisesti kunnostautunut saattoi saada myös tuplaeläkkeen. Kun sotamieheksi värvättiin keskimäärin hieman yli 20- vuotiaana, eläkeikään eli reiluun 50- vuotiaaksi selvisi enintään noin 10 % sotamiehistä, todellisuudessa vielä pienempi määrä koska osa pääsi eläkkeelle aikaisemmin em. syistä. Ruotusotamiehen keskimääräinen elinikä on ollut huomattavan alhainen, ei sitä torppaa moni pitkään ole ehtinyt pitää.

Lue lisää

Koska ruotusotamiesten "kulutus" oli niin suurta, juuri siksi kehitettiin ns. varamiesjärjestelmä jotta ruodulla olisi edes nimellisesti heittää sijaan joku pelistä pois joutuneen tilalle. Varamiehiksi ja tuleviksi ruotusotilaiksi varttumaan "varattiin" nuoria joskus jopa vain 12- 13 - vuotiaita poikia.

Anonyymi kirjoitti:

Mikäköhän on käsitteesi sellaisesta ajankohdasta kuin "alusta alkaen"? Peltoviljely, jopa alkeellinen kaskiviljely, on aika uusi asia, viljely on koko maailman mitassakin hyvin uusi asia, muutaman tuhannen vuoden ikäinen, suomessa paljon sitäkin lyhyempi, mutta ettäkö oikein alusta alkaen, kun ensimmäiset metsästäjä- keräilijät tulivat maahan, nykytutkimusten mukaan välillä poistuenkin ja palaten taas jne.
Sotilaat viettivät torpissaan kyllä valmiudessa aikaansa viljellenkin, mutta kun nuorelle miehelle käsky kävi kuninkaan lähes tauottomasti jossakin päin harjoittamiin sotiin, se merkitsi voittopuolisesti viimeistä lähtöä, noin 70 % suomesta sotiin lähteneistä miehistä ei koskaan enää palannut, taudit tappoivat jo matkalla, taudit tappoivat kurjissa leiriolosuhteissa ja välistä oikein taisteluunkin jouduttiin ja kuolema niitti satoa, sotilaan keski- ikä ei päässyt kovin korkeaksi nousemaan eikä hän siellä torpassaan yleensä ehtinyt kyhjöttää paria vuotta pitempään mikä sekin voidaan ihan jäljellä olevista lähteistä tarkistaa. Jopa sotilasvirkataloissa kahden vuoden ylittävät asumiset samalta mieheltä ovat harvinaisia.
On muistettava että varsinaisten sotina tunnettujen tapausten lisäksi miehet joutuivat pitkin poikin valloitettuja maita oleviin varuskuntiin vahtipalvelukseen.

Mitä juuri ratsuväkeen tulee, suosittelen alkuun tutustumaan vaikka teokseen "Suomen ratsuväki ruotsin ajalla".

Lue lisää

Yritä edes jotenkin pysyä totuudessa.

Viljely voi tapahtua vain siihen tarkoitukseen valmistellulla maalla, sanotaan sitä sitten pelloksi tai kaskeksi.

Sotia ei ollut tauottomasti kuin 1600-luvulla.

1700-luvulla oli tietenkin alkuun hyvin raskas Suuri Pohjan sota,mutta Hattujen sodassa Ruotsin joukot antautuivat lähes taisteluitta ja sotamiehet lähetettiin ruoduilleen.
Kustaan sodassa taisteltiin raja-alueilla ja parissa meritaistelussa.

Suomen sodassa osa joukoista taivalsi Uumajaan asti,mutta suuri osa armeijaa antautui linnoituksissa.
Lisäksi ruotusotilaita ja upseereita lähti perääntymisen aikana yksinkertaisesti koteihinsa tai jäi joukoista haavoittumisen ja sairastumisten takia.

Tunnen kyllä ratsuväen historian.Miten lie oma laitasi?

Anonyymi kirjoitti:

Yritä edes jotenkin pysyä totuudessa.

Viljely voi tapahtua vain siihen tarkoitukseen valmistellulla maalla, sanotaan sitä sitten pelloksi tai kaskeksi.

Sotia ei ollut tauottomasti kuin 1600-luvulla.

1700-luvulla oli tietenkin alkuun hyvin raskas Suuri Pohjan sota,mutta Hattujen sodassa Ruotsin joukot antautuivat lähes taisteluitta ja sotamiehet lähetettiin ruoduilleen.
Kustaan sodassa taisteltiin raja-alueilla ja parissa meritaistelussa.

Suomen sodassa osa joukoista taivalsi Uumajaan asti,mutta suuri osa armeijaa antautui linnoituksissa.
Lisäksi ruotusotilaita ja upseereita lähti perääntymisen aikana yksinkertaisesti koteihinsa tai jäi joukoista haavoittumisen ja sairastumisten takia.

Tunnen kyllä ratsuväen historian.Miten lie oma laitasi?

Lue lisää

Minulla ei ole omaa ratsuväkeä!

Anonyymi kirjoitti:

Suomen sota 1808 - 1809 oli parasta mitä siihen mennessä oli Suomelle tapahtunut. Sen peruja Suomi on nyt itsenäinen ja täällä puhutaan suomea. Jos ei olisi päästy irti Ruotsista, täällä puhuttaisiin ruotsia eikä olisi itsenäistä Suomea.

Lue lisää

On turha kuvitella vaihtoehtoista historiaa,kun ei tunne edes todellisia tapahtumia.

Tarve päästä eroon Ruotsista kasvoi ruotsinkielisessä eliitissä 1700-luvulla vähitellen nimenomaan siksi,että Ruotsi ei sodissa kyennyt Suomea puolustamaan,eikä aina edes yrittänyt. Lisäksi Napoleon oli Tilsitissä jättänyt Ruotsin suunnan Aleksanterin hoitoon.

Suomi ei itsenäistynyt Ruotsista eroamalla,vaan eroamalla Venäjästä ja puolustamalla itsenäisyyttään Venäjä/NL:a vastaan.
Kannattaa muistaa, että eron Ruotsista junaili ruotsinkielinen eliitti.Samoin se herätti suomalaisen kansallistunteen ja myös itsenäisyysajatuksen.

Anonyymi kirjoitti:

On turha kuvitella vaihtoehtoista historiaa,kun ei tunne edes todellisia tapahtumia.

Tarve päästä eroon Ruotsista kasvoi ruotsinkielisessä eliitissä 1700-luvulla vähitellen nimenomaan siksi,että Ruotsi ei sodissa kyennyt Suomea puolustamaan,eikä aina edes yrittänyt. Lisäksi Napoleon oli Tilsitissä jättänyt Ruotsin suunnan Aleksanterin hoitoon.

Suomi ei itsenäistynyt Ruotsista eroamalla,vaan eroamalla Venäjästä ja puolustamalla itsenäisyyttään Venäjä/NL:a vastaan.
Kannattaa muistaa, että eron Ruotsista junaili ruotsinkielinen eliitti.Samoin se herätti suomalaisen kansallistunteen ja myös itsenäisyysajatuksen.

Lue lisää

Taisi kuitenkin Suomen liittymiseksi ensin Venäjään ja myöhemmin tapahtuneessa itsenäistymisessä suuressa roolissa ollut Ruotsin suurvalta- aseman romahtamisen seuraukset, erityisesti Suuren Pohjan sodan surkea päätös Pultavan alueen taisteluissa. Vaikka senkin jälkeen Ruotsi vielä yritti otella, voimat oli syöty ja muiden maa- alueiden luovutusten lisäksi oli luovuttava myös Suomen alueista.
Maamme itsenäistymistä aktiivisimmin puuhasivat ns. fennomaanit mutta sen teki mahdolliseksi käytännössä naapureilla tapahtuneet asiat, siis sekä Ruotsin suurvalta- aseman menetys että Venäjän levottomuudet vallankumouksineen ynnä tietysti välienselvittelyt maan sisällä. Ei ollut vain yhtä asiaa vaan yksi asia johti toiseen jne.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen sota 1808 - 1809 oli parasta mitä siihen mennessä oli Suomelle tapahtunut. Sen peruja Suomi on nyt itsenäinen ja täällä puhutaan suomea. Jos ei olisi päästy irti Ruotsista, täällä puhuttaisiin ruotsia eikä olisi itsenäistä Suomea.

Lue lisää

Onpa sairasta puhetta. Raunioina oleva maa kerjäläislaumoineen oli siis hyvä juttu.

Nauris oli ja paha juttu, varsinkin kun oli matoinen.

Anonyymi kirjoitti:

Nauris oli ja paha juttu, varsinkin kun oli matoinen.

Pohjolan huono ruoka ajaa joka tapauksessa vähintään persesilmään syövän.

Suomen väkiluku oli vuonna 1650 noin 450 00, siis huomattavasti suurempi kuin 300 000. Mannerheim oli saanut puheeseensa vääriä tietoja.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen väkiluku oli vuonna 1650 noin 450 00, siis huomattavasti suurempi kuin 300 000. Mannerheim oli saanut puheeseensa vääriä tietoja.

Suomen ruotujakoinen armeija koki monta kehitysvaihetta,mutta suurvaltakaudella se käsitti pääsääntöisesti seitsemän jalkaväkirykmenttiä ja kolme ratsurykmenttiä sekä 700 laivamiestä ,yhteensä noin 12 000 miestä.

Lisäksioli erillisiä muodostelmia ja värvättyjä joukkoja. Vahvuus oli kuitenkin mieluummin alle kuin yli 15 000. Sodan aikana oli rintamajoukkojen vuosittainen täydennystarve keskimäärin 30-50 %. Suurimmat tappiot aiheutti talvileirien kulkutaudit ja nälkä.
Koko ruotuarmeija oli vain suursodissa kokonaan sotanäyttämöllä.

Rauhan aikana oli ruotusotilaiden keskimääräinen poistumisikä 42 vuotta. Palvelusaika oli siis noin 20-25vuotta. Palvelus saattoi kyllä jatkua jopa 70 ikävuoden tienoille.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen väkiluku oli vuonna 1650 noin 450 00, siis huomattavasti suurempi kuin 300 000. Mannerheim oli saanut puheeseensa vääriä tietoja.

Kyllä kait päälahtari avustajineen tunsi historiaa paremmin kuin sinä.

Lützenin taistelu käytiin kolmikymmenvuotisessa sodassa juliaanisen kalenterin mukaan 6. marraskuuta 1632 (gregoriaanisen kalenterin mukaan 16.11.).

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä kait päälahtari avustajineen tunsi historiaa paremmin kuin sinä.

Lützenin taistelu käytiin kolmikymmenvuotisessa sodassa juliaanisen kalenterin mukaan 6. marraskuuta 1632 (gregoriaanisen kalenterin mukaan 16.11.).

Lue lisää

Marski ei ollut historioitsija vaan sotilas. Tilastokeskus on julkaissut oikeimpina pitämänsä arviot, kuten 450 000 suomalaista vuonna 1650.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä kait päälahtari avustajineen tunsi historiaa paremmin kuin sinä.

Lützenin taistelu käytiin kolmikymmenvuotisessa sodassa juliaanisen kalenterin mukaan 6. marraskuuta 1632 (gregoriaanisen kalenterin mukaan 16.11.).

Lue lisää

Ei ainakaan tässä tapauksessa.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen väkiluku oli vuonna 1650 noin 450 00, siis huomattavasti suurempi kuin 300 000. Mannerheim oli saanut puheeseensa vääriä tietoja.

Mutta eikö 45000 ole vähemmän kuin 300000? Sitä paitsi ei tätä tietoa Mannerheimilta ole tarpeen selvittää, asiaa ovat tutkijat selvittäneet ja se siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Marski ei ollut historioitsija vaan sotilas. Tilastokeskus on julkaissut oikeimpina pitämänsä arviot, kuten 450 000 suomalaista vuonna 1650.

Ei tuo 450 000 ole mikään Tilastokeskuksen luku, vaan ainoastaan eräs arvio, mitkä vaihtelevat 300 000 - 450 000.
Ensimmäinen väestönlaskenta Suomessa tehtiin vuonna 1749, jolloin asukasluvuksi saatiin 410 000. Tulokset julistettiin aluksi salaisiksi koska asukasluku oli odotettua paljon alhaisempi.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta eikö 45000 ole vähemmän kuin 300000? Sitä paitsi ei tätä tietoa Mannerheimilta ole tarpeen selvittää, asiaa ovat tutkijat selvittäneet ja se siitä.

Tilastokeskus perustaa tietonsa Suomen väkiluvun kehityksestä luotettavimpiin mahdollisiin lähteisiin. Se on sitä tutkijoiden selvitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuo 450 000 ole mikään Tilastokeskuksen luku, vaan ainoastaan eräs arvio, mitkä vaihtelevat 300 000 - 450 000.
Ensimmäinen väestönlaskenta Suomessa tehtiin vuonna 1749, jolloin asukasluvuksi saatiin 410 000. Tulokset julistettiin aluksi salaisiksi koska asukasluku oli odotettua paljon alhaisempi.

Lue lisää

Kenelläkään ei ole enää syytä pitää uuden ajan ensimmäisten vuosisatojen väestötietoja salaisina. Luotettavimmat tiedot on tiivistetty Tilastokeskukselle.

Anonyymi kirjoitti:

Kenelläkään ei ole enää syytä pitää uuden ajan ensimmäisten vuosisatojen väestötietoja salaisina. Luotettavimmat tiedot on tiivistetty Tilastokeskukselle.

Tilastokeskusta ei valitettavasti ollut olemassa 1700-luvulla, ei edes sen edeltäjää.
Mutta puuttumatta siihen sen enempää kysyisin häneltä joka väittää 1749 väestömäärän selvityksen salatuksi, että kenen määräyksestä sellainen salaaminen tehtiin ja milloin se purettiin.
Miten tuollainen tieto ylipäätään olisi kansalle saatettu, kirkonmenoissa pappien lukemanako, ensimmäiset sanomalehdetkin kun aloittelivat varovaista ilmestymistään vasta 1770-71?

Anonyymi kirjoitti:

Tilastokeskusta ei valitettavasti ollut olemassa 1700-luvulla, ei edes sen edeltäjää.
Mutta puuttumatta siihen sen enempää kysyisin häneltä joka väittää 1749 väestömäärän selvityksen salatuksi, että kenen määräyksestä sellainen salaaminen tehtiin ja milloin se purettiin.
Miten tuollainen tieto ylipäätään olisi kansalle saatettu, kirkonmenoissa pappien lukemanako, ensimmäiset sanomalehdetkin kun aloittelivat varovaista ilmestymistään vasta 1770-71?

Lue lisää

Ei silloisia väestötietoja tietenkään enää salata, mutta niiden löytäminen voi tietysti vaatia vaivaa, jos niitä ei ole tuoreempiin kirjoihin tai esim. wikiin kerätty.

Alunperin ne salattiin kuninkaan määräyksillä, jotta naapurimaille ei paljastuisi kuinka vähän väkeä on. Etenkin Suomi oli puoliksi autioitunut Euroopassa sotimisen ja nälkävuosien seurauksena.

Anonyymi kirjoitti:

Ei silloisia väestötietoja tietenkään enää salata, mutta niiden löytäminen voi tietysti vaatia vaivaa, jos niitä ei ole tuoreempiin kirjoihin tai esim. wikiin kerätty.

Alunperin ne salattiin kuninkaan määräyksillä, jotta naapurimaille ei paljastuisi kuinka vähän väkeä on. Etenkin Suomi oli puoliksi autioitunut Euroopassa sotimisen ja nälkävuosien seurauksena.

Lue lisää

Maa ei todellakaan puoliksi autioitunut Ruotsin sotiin matkanneiden miesten seurauksena. Valmiiksi harvaan asuttua täällä tietysti oli mutta Suomen väestömäärä ei missään vaiheessa läheskään puolittunut, kaksi notkahdusta sotimisien ja nälänhädän seurauksena tiedetään mutta ei mitään väestön puolittumisia.

Tutkijoiden on pitänyt asiat selvittää ennen kuin oli mitään Wikejä, kun he esim. nämä väestönkasvut aika luotettavasti selvittivät, toisten oli helppoa ne Wikeihin kirjoittaa, myös varsin uutta aikaa edustava Tilastokeskus on hyödyntänyt heidän selvityksiään, muutakaan kun ei ole käytettävissä eikä tuo keskus ole mikään historiantutkimuslaitos.

Se mitä väestölle on tapahtunut noita ruotsinvallan aikoja ennen ja joskus 2- 3- 4000 tms. vuotta sitten, siitä tiedetään kovin vähän mutta arvellaan että ensimmäisinä tulleet ihmiset joko muuttivat välillä pois tai menehtyivät riittävästi lisääntymättä niin, että nykyisen Suomen alue oli välillä asuttu ja välillä myös asumaton. Mutta niistä ajoista emme keskustele jos keskustelu rajataan ruotsinvallan ajalle!

Mistä löydämme luotettavat tiedot kuninkaan salausmääräyksistä, taitavat jäädä paljastamatta?

Anonyymi kirjoitti:

Maa ei todellakaan puoliksi autioitunut Ruotsin sotiin matkanneiden miesten seurauksena. Valmiiksi harvaan asuttua täällä tietysti oli mutta Suomen väestömäärä ei missään vaiheessa läheskään puolittunut, kaksi notkahdusta sotimisien ja nälänhädän seurauksena tiedetään mutta ei mitään väestön puolittumisia.

Tutkijoiden on pitänyt asiat selvittää ennen kuin oli mitään Wikejä, kun he esim. nämä väestönkasvut aika luotettavasti selvittivät, toisten oli helppoa ne Wikeihin kirjoittaa, myös varsin uutta aikaa edustava Tilastokeskus on hyödyntänyt heidän selvityksiään, muutakaan kun ei ole käytettävissä eikä tuo keskus ole mikään historiantutkimuslaitos.

Se mitä väestölle on tapahtunut noita ruotsinvallan aikoja ennen ja joskus 2- 3- 4000 tms. vuotta sitten, siitä tiedetään kovin vähän mutta arvellaan että ensimmäisinä tulleet ihmiset joko muuttivat välillä pois tai menehtyivät riittävästi lisääntymättä niin, että nykyisen Suomen alue oli välillä asuttu ja välillä myös asumaton. Mutta niistä ajoista emme keskustele jos keskustelu rajataan ruotsinvallan ajalle!

Mistä löydämme luotettavat tiedot kuninkaan salausmääräyksistä, taitavat jäädä paljastamatta?

Lue lisää

Kyllä näyttää Ruotsin ja Suomen historia esimerkiksi 1600- ja 1700- luvuilla täysin tuntematonta sinulle. En viitsi kaivaa sivuja esiin, mutta näitä aikoja kuvaavissa historian yleisesityksissäkin kyseinen salaus on kerrottu.
Kun väestölaskentoja oli tehty, ne raportoitiin ensiksi kuninkaalle. Kuningaskin kauhistui siitä että väkiluku on niin pieni. Siksi salaus oli viisasta, jotta naapurivaltiot eivt hyökkäisi Ruotsiin pelkästään sen perusteella, että puolustajia ei paljonkaan ole.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä näyttää Ruotsin ja Suomen historia esimerkiksi 1600- ja 1700- luvuilla täysin tuntematonta sinulle. En viitsi kaivaa sivuja esiin, mutta näitä aikoja kuvaavissa historian yleisesityksissäkin kyseinen salaus on kerrottu.
Kun väestölaskentoja oli tehty, ne raportoitiin ensiksi kuninkaalle. Kuningaskin kauhistui siitä että väkiluku on niin pieni. Siksi salaus oli viisasta, jotta naapurivaltiot eivt hyökkäisi Ruotsiin pelkästään sen perusteella, että puolustajia ei paljonkaan ole.

Lue lisää

Viitsisit nyt kuitenkin...

Anonyymi kirjoitti:

Maa ei todellakaan puoliksi autioitunut Ruotsin sotiin matkanneiden miesten seurauksena. Valmiiksi harvaan asuttua täällä tietysti oli mutta Suomen väestömäärä ei missään vaiheessa läheskään puolittunut, kaksi notkahdusta sotimisien ja nälänhädän seurauksena tiedetään mutta ei mitään väestön puolittumisia.

Tutkijoiden on pitänyt asiat selvittää ennen kuin oli mitään Wikejä, kun he esim. nämä väestönkasvut aika luotettavasti selvittivät, toisten oli helppoa ne Wikeihin kirjoittaa, myös varsin uutta aikaa edustava Tilastokeskus on hyödyntänyt heidän selvityksiään, muutakaan kun ei ole käytettävissä eikä tuo keskus ole mikään historiantutkimuslaitos.

Se mitä väestölle on tapahtunut noita ruotsinvallan aikoja ennen ja joskus 2- 3- 4000 tms. vuotta sitten, siitä tiedetään kovin vähän mutta arvellaan että ensimmäisinä tulleet ihmiset joko muuttivat välillä pois tai menehtyivät riittävästi lisääntymättä niin, että nykyisen Suomen alue oli välillä asuttu ja välillä myös asumaton. Mutta niistä ajoista emme keskustele jos keskustelu rajataan ruotsinvallan ajalle!

Mistä löydämme luotettavat tiedot kuninkaan salausmääräyksistä, taitavat jäädä paljastamatta?

Lue lisää

"Mistä löydämme luotettavat tiedot kuninkaan salausmääräyksistä, taitavat jäädä paljastamatta?"

"Marski ei ollut historioitsija vaan sotilas. Tilastokeskus on julkaissut oikeimpina pitämänsä arviot, kuten 450 000 suomalaista vuonna 1650."

No tuoltahan Tilastokeskuksen sivulta löytyy, mutta Tilastokeskuksen sivuilta ei löydy vuoden 1650 väestölukuna 450 000 kuten väitit.

https://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2011-03-18_001.html

Anonyymi kirjoitti:

Viitsisit nyt kuitenkin...

Esimerkiksi Petri Karosen Pohjoinen suurvalta - Ruotsi ja Suomi 1521-1809 (Wsoy, 1999), sivu 35:
"Kun Ruotsissa järjestettiin ensimmäisenä valtiona maailmassa (1749) luotettava väestönlaskenta, saatiin tulokseksi 2,1 miljoonaa asukasta, Tieto oli valtaapitäville suoranainen kauhistus, sillä pelättiin, että naapurit olisivat mielellään halunneet itselleen elintilaa harvaanasutun, mutta maantieteellisesti suuren Ruotsin alueelta.
Väestötiedot julistettiin salaisiksi."
Kirjassa on laajasti selvitetty näitä väestöasioita ja on muissakin kirjoissa.
Kannattaisi lukea edes yleisesitys ja väitellä vasta sen jälkeen.

Kirjan arvioita Suomen väestöä koskien: 1570 noin 300 000, 1620 330 000, 1700 350 000, 1750 427 000, 1800 833 000.
Luvuistakin näkee kuinka tuhoisaa suomalaisille oli kuulua Ruotsiin.

Anonyymi kirjoitti:

Esimerkiksi Petri Karosen Pohjoinen suurvalta - Ruotsi ja Suomi 1521-1809 (Wsoy, 1999), sivu 35:
"Kun Ruotsissa järjestettiin ensimmäisenä valtiona maailmassa (1749) luotettava väestönlaskenta, saatiin tulokseksi 2,1 miljoonaa asukasta, Tieto oli valtaapitäville suoranainen kauhistus, sillä pelättiin, että naapurit olisivat mielellään halunneet itselleen elintilaa harvaanasutun, mutta maantieteellisesti suuren Ruotsin alueelta.
Väestötiedot julistettiin salaisiksi."
Kirjassa on laajasti selvitetty näitä väestöasioita ja on muissakin kirjoissa.
Kannattaisi lukea edes yleisesitys ja väitellä vasta sen jälkeen.

Kirjan arvioita Suomen väestöä koskien: 1570 noin 300 000, 1620 330 000, 1700 350 000, 1750 427 000, 1800 833 000.
Luvuistakin näkee kuinka tuhoisaa suomalaisille oli kuulua Ruotsiin.

Lue lisää

Ja millaisia luvut olisivat jos ei olisi kuuluttu ruotsiin, varmaan sekin lukee monissa kirjoissa?
Miten Karonen muuten on tutkinut väestömäärän kehitystä, ei kai vaan lukemalla aiemmin eläneiden jättämiä tietoja?
Milloin se salaiseksi julistamismääräys purettiin? Onko sen määräyksen joku nähnyt, kuka, missä? Entä oletetaanko ruotsissa oletetun etteivät ne naapurit olisi mitään valtakunnan asioista tienneet? Ehkä ne tiesivät aika tarkkaan senkin että väkeä ei monia miljoonia ollut vai luultaisiinko esim. Venäjän hallitsijain olleen niin tietämättömiä maan tilanteesta että olettivat täällä majailevan monimiljoonaisen kansan, epäilen suuresti?

Anonyymi kirjoitti:

Ja millaisia luvut olisivat jos ei olisi kuuluttu ruotsiin, varmaan sekin lukee monissa kirjoissa?
Miten Karonen muuten on tutkinut väestömäärän kehitystä, ei kai vaan lukemalla aiemmin eläneiden jättämiä tietoja?
Milloin se salaiseksi julistamismääräys purettiin? Onko sen määräyksen joku nähnyt, kuka, missä? Entä oletetaanko ruotsissa oletetun etteivät ne naapurit olisi mitään valtakunnan asioista tienneet? Ehkä ne tiesivät aika tarkkaan senkin että väkeä ei monia miljoonia ollut vai luultaisiinko esim. Venäjän hallitsijain olleen niin tietämättömiä maan tilanteesta että olettivat täällä majailevan monimiljoonaisen kansan, epäilen suuresti?

Lue lisää

Jos kirjoittaa lukemattomia tyhmiä kysymksiä eikä ymmärrä saamiaan neuvoja, on pelkästään tyhjän kirjoittaja.
Lue mainittu kirja ja seuraavaksi lähdeviitteinä ilmoitetut julkaisut.

Anonyymi kirjoitti:

"Mistä löydämme luotettavat tiedot kuninkaan salausmääräyksistä, taitavat jäädä paljastamatta?"

"Marski ei ollut historioitsija vaan sotilas. Tilastokeskus on julkaissut oikeimpina pitämänsä arviot, kuten 450 000 suomalaista vuonna 1650."

No tuoltahan Tilastokeskuksen sivulta löytyy, mutta Tilastokeskuksen sivuilta ei löydy vuoden 1650 väestölukuna 450 000 kuten väitit.

https://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2011-03-18_001.html

Lue lisää

Luotettavin tieto löytyy esimerkiksi täältä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_väestö

Suomen väkiluku 1200-2019 (osa)

1571 300 000 361.5%
1650 450 000 50.0%
1695 500 000 11.1%
1721 391 000 −21.8%
1750 421 000 7.7%
1760 491 000 16.6%
1770 561 000 14.3%
1780 663 000 18.2%
1790 705 600 6.4%
1800 832 700 18.0%
1810 863 300 3.7%
1820 1 177 500

Taulukon lähteistä yksi on Tilastokeskus, joka ei varmaankaan olisi antanut käyttää nimeään epäluotettavina pitämiensä tietojen yhteydessä.

Ei pysynyt, vaan väheni vähenemistään.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pysynyt, vaan väheni vähenemistään.

Joo, nyt on aika vähän mutta monen vuosisadan ajan lisääntyi. Kaskiruis oli kova sana kauan aikaa, sillä elettiin.

Siis minkä "koko ajan"?

Anonyymi kirjoitti:

Siis minkä "koko ajan"?

Varmaan saman tyypin mittapuulla, jonka mielestä Ruotsi hyökkäsi Venäjälle "koko ajan", piti linnaleiriä "koko ajan" ja otti talonpoikien maata aatelille "koko ajan".

Parempi kai se on kaskella lannoittaa kuin torjunta-aineilla höystetyllä paskalla. Huvittaa tuo talonjussiemme valhe puhtaasta ruuasta, kun Monsanton paskaa on pellot täynnä ja syöpäindeksit nousussa.

Anonyymi kirjoitti:

Parempi kai se on kaskella lannoittaa kuin torjunta-aineilla höystetyllä paskalla. Huvittaa tuo talonjussiemme valhe puhtaasta ruuasta, kun Monsanton paskaa on pellot täynnä ja syöpäindeksit nousussa.

Lue lisää

Onko kaski lannoite, minä olen luullut että sillä tarkoitetaan menetelmää uuden pellon raivaamiseksi metsäiseen maastoon? Koska lannoittamisen merkitystä ei tuolloin vielä juuri ymmärretty, kaskettu pelto antoi satoa vain pari ensimmäistä vuotta, oli oltava kaiken aikaa siis raivaamassa uutta peltoa, oli kaskettava!

Käytätkö jotain konekielikääntäjää kun tulee tuollainen Kustaa Päässä Toisen aika?
Autiotiloja ei voinut tulla ennen kuin mitään tiloja ylipäätään oli, jookos? Eniten autiotiloja syntyi ns. isonvihan aikana, mutta sitä ennen jotkut olivat niitä tiloja jo laittaneet, siksi asumattomiksi ja viljelemättömiksi jääneitä tiloja voidaan kutsua autiotiloiksi.

Aika hauska tapa keskustella on lainata sanasta sanaan muiden kirjoittamia tekstejä!

Mutta jos jopa kuningas niin oli huolestunut, miksi hän soti ja soti ja soti ja pyrkien laajentamaan valtakuntaa entisestään. Siis tietäessään että sotiminen aiheuttaa väestössä vajaantumista jne. hän vain jatkoi ja hänen seuraajansakin jatkoi, mitä merkitystä oli siis kuninkaan huolestuneisuudella?

Eivätkä Oxenstiernankaan huomiot paljon mihinkään vaikuttaneet, vielä kun huomioidaan että juuri Oxenstiernan oppilas ja sittemmin kuningatar Kristiina jakoi verovapaita maita eli erilaisia läänityksiä yms. ennätysmäärin, ne jos mitkä johtivat valtakunnan verotulojen menetyksiin ja siitäkös seurasivatkin neljännesreduktio ja reduktio, jookos?

Aivan uutena tulee tieto että joskus 1600- 1700- luvuilla ihmiset saivat pääosan ruoastaan maatalouden tuotteina, voisiko olla tottakaan tuo...???

ps. En kopioinut kirjoittamaani muualta, ihan ulkomuistista vaan laitoin...

Anonyymi kirjoitti:

Aika hauska tapa keskustella on lainata sanasta sanaan muiden kirjoittamia tekstejä!

Mutta jos jopa kuningas niin oli huolestunut, miksi hän soti ja soti ja soti ja pyrkien laajentamaan valtakuntaa entisestään. Siis tietäessään että sotiminen aiheuttaa väestössä vajaantumista jne. hän vain jatkoi ja hänen seuraajansakin jatkoi, mitä merkitystä oli siis kuninkaan huolestuneisuudella?

Eivätkä Oxenstiernankaan huomiot paljon mihinkään vaikuttaneet, vielä kun huomioidaan että juuri Oxenstiernan oppilas ja sittemmin kuningatar Kristiina jakoi verovapaita maita eli erilaisia läänityksiä yms. ennätysmäärin, ne jos mitkä johtivat valtakunnan verotulojen menetyksiin ja siitäkös seurasivatkin neljännesreduktio ja reduktio, jookos?

Aivan uutena tulee tieto että joskus 1600- 1700- luvuilla ihmiset saivat pääosan ruoastaan maatalouden tuotteina, voisiko olla tottakaan tuo...???

ps. En kopioinut kirjoittamaani muualta, ihan ulkomuistista vaan laitoin...

Lue lisää

No kuningas Kustaa Aadolf varmaankin tunsi samanlaista huolta kuin poroisäntä kenen pitää harventaa laumaa teurastettavaksi.
Liikaa ei saa teurastaa, että porotokka pysyy elinkelpoisena ja lisääntymiskykyisena, että riittää sitten seuraavanakin vuonna poroja teuraaksi.

Oxenstierna luultavasti oli myös eniten huolestunut oman säätynsä tulojen puolesta.

Anonyymi kirjoitti:

No kuningas Kustaa Aadolf varmaankin tunsi samanlaista huolta kuin poroisäntä kenen pitää harventaa laumaa teurastettavaksi.
Liikaa ei saa teurastaa, että porotokka pysyy elinkelpoisena ja lisääntymiskykyisena, että riittää sitten seuraavanakin vuonna poroja teuraaksi.

Oxenstierna luultavasti oli myös eniten huolestunut oman säätynsä tulojen puolesta.

Lue lisää

...varmaankin tunsi...luultavasti oli...ei mutta, ihan arvailuksihan nyt menee, kenties, mahdollisesti, ehkä. Missä tieto?
Vertaus poroihin on aika ontuva jo siksikin, että suomen lapissa poroja on niin paljon että ne juuri paljoutensa takia olisivat elinkelvottomassa tilassa ellei niitä ruokittaisi muualta raahatulla ruoalla. Siis poroisäntien ja entisten ruotsin kuninkaiden ongelma on perin erilainen, ensin mainituilla ongelmana on paljon poroja ja kysymys siitä, miten saada kasvatettua niitä keinolla millä hyvänsä samoilla pienillä mailla vielä vähän enemmän, kuninkaiden ongelma oli alun alkaenkin "porojen" vähäisyys, tilaa kyllä oli että ei olisi sitä ollut tarpeen lisää niin vimmatusti pyrkiä hankkimaan "poroja" samalla uhraamalla.

Ai niin, miten se valtava maatalouden kehitys jota aloittaja väittää ruotsinvallan aikaan tapahtuneen? 5- 600 vuotta josta ajasta enin osa sotia tai vähintään sotiin valmistautumista, oli siinä otollinen tilaisuus kokea kehitysloikkaa.

Oikein hyvä yhteenveto 1600- ja 1700-luvun tilanteesta !
On paikallaan kerrata Kustaa III:n lähimmän virkamiehen, eli Kamariherran, vapaaherra G.J Ehrensvärdin kirjaus hovikeskusteluista, joissa kantaruotsalaiset aatelimiehet yrittivät estää uusien kaupunkien perustamisen Suomeen. Nämä onnistuivat viivyttämään Tampereen ja Kuopion kaupunkioikeuksien myöntämistä viitisen vuotta ja latistaa niiden ehtoja:

"Finland inte borde tillåtas uppblomstra, dels därför att det skulle innebära konkurrens med Sverige, och dels för att ett mer utvecklat Finland skulle uppväcka Rysslands rovlystnad och tvinga Sverige till dyra försvarsanstaler och kanske krig."
Dagboksanteckningar förda vid Gustaf III:s hof , Norstedt & Söner, 1877-1878

Te säälittävät ruotsikiihkoiset, osaatte ruotsia, mutta ymmärrättekö näitä selviä sanoja?
Huomasitte varmaan että Kustaa III:n hovissa puhuttiin kahdesta eri maasta: Suomesta ja Ruotsista. Näistä Suomi oli vihollismaa hovin kantaruotsalaisille johtomiehille.
Vai kiistättekö sen miten ajankohdan, noin 1770 Ruotsin johtomiehet itse asian näkivät ?

Vertailuksi keisari-suuriruhtinaamme Aleksanteri I antoi pahaiseksi kyläksi (sisämaan Kaskinen) jääneelle Tampereelle vapaakaupungin oikeudet (kumottiin vasta 1905) ja hankki sinne Pietarista mm. James Finlaysonin. Kun tämän perustama yhtiö kasvoi pohjoismaiden suurimmaksi teollisuusyritykseksi, oli kaupungin väkiluku tullut noin 30 kertaa Kaskista suuremmaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Oikein hyvä yhteenveto 1600- ja 1700-luvun tilanteesta !
On paikallaan kerrata Kustaa III:n lähimmän virkamiehen, eli Kamariherran, vapaaherra G.J Ehrensvärdin kirjaus hovikeskusteluista, joissa kantaruotsalaiset aatelimiehet yrittivät estää uusien kaupunkien perustamisen Suomeen. Nämä onnistuivat viivyttämään Tampereen ja Kuopion kaupunkioikeuksien myöntämistä viitisen vuotta ja latistaa niiden ehtoja:

"Finland inte borde tillåtas uppblomstra, dels därför att det skulle innebära konkurrens med Sverige, och dels för att ett mer utvecklat Finland skulle uppväcka Rysslands rovlystnad och tvinga Sverige till dyra försvarsanstaler och kanske krig."
Dagboksanteckningar förda vid Gustaf III:s hof , Norstedt & Söner, 1877-1878

Te säälittävät ruotsikiihkoiset, osaatte ruotsia, mutta ymmärrättekö näitä selviä sanoja?
Huomasitte varmaan että Kustaa III:n hovissa puhuttiin kahdesta eri maasta: Suomesta ja Ruotsista. Näistä Suomi oli vihollismaa hovin kantaruotsalaisille johtomiehille.
Vai kiistättekö sen miten ajankohdan, noin 1770 Ruotsin johtomiehet itse asian näkivät ?

Vertailuksi keisari-suuriruhtinaamme Aleksanteri I antoi pahaiseksi kyläksi (sisämaan Kaskinen) jääneelle Tampereelle vapaakaupungin oikeudet (kumottiin vasta 1905) ja hankki sinne Pietarista mm. James Finlaysonin. Kun tämän perustama yhtiö kasvoi pohjoismaiden suurimmaksi teollisuusyritykseksi, oli kaupungin väkiluku tullut noin 30 kertaa Kaskista suuremmaksi.

Lue lisää

James Finlayson vain oli Skotlantilainen!

Anonyymi kirjoitti:

James Finlayson vain oli Skotlantilainen!

Aleksanteri I, joka itse oli saksalaissukuinen lähetti tuntemansa kveekarin, Pietarissa toimineen skottisukuisen Finlaysonin Tampereelle luomaan teollisuutta Tammerkosken voimia hyväksikäyttäen.

Muutama vuosi myöhemmin Nikolai I, itse ortodoksi, maksoi käsikassastaan kirkkotapulin Tampereen luterilaista kirkkoa varten, kun vielä vähäisellä kaupungilla ei siihen varoja ollut.

Anonyymi kirjoitti:

Aleksanteri I, joka itse oli saksalaissukuinen lähetti tuntemansa kveekarin, Pietarissa toimineen skottisukuisen Finlaysonin Tampereelle luomaan teollisuutta Tammerkosken voimia hyväksikäyttäen.

Muutama vuosi myöhemmin Nikolai I, itse ortodoksi, maksoi käsikassastaan kirkkotapulin Tampereen luterilaista kirkkoa varten, kun vielä vähäisellä kaupungilla ei siihen varoja ollut.

Lue lisää

Ja miten tämä kaupunkioikeuksien myöntäminen ja myöhemmät Tampereen tehdasasiat liittyvät ruotsinvallan aikaiseen maamme maatalouden tilaan?

Anonyymi kirjoitti:

Ja miten tämä kaupunkioikeuksien myöntäminen ja myöhemmät Tampereen tehdasasiat liittyvät ruotsinvallan aikaiseen maamme maatalouden tilaan?

Liittyi siten, että kantaRuotsin eliitti kuningasta lukuunottamatta suhtautui Suomeen, sen maatalouteen ja ylipäätään sen elinkeinoihin kuin vihollismaan asioihin.

Siksi ei juurikaan haluttu edistää Suomen maataloutta, vaan vain kerätä veroja maanviljelijöiltä ja ottaa nostomiehiä sotijoiksi.
Kuningaskin useimmiten myötäili eliittiä.

Aikalaislausunto on niin julkean selkeä, että ruotsikiihkoisenkin pitää pysähtyä pohtimaan millä asialla itse touhuaa - ei ainakaan kunniallisella. Ehkä kaunaisuutesi onkin maanista.

Siis 1 /160 -osa (runsas 0,5%) Suomelle Ruotsin valtakunnan elinkeinojen kehittämiseen käytetystä kullasta, kuten ensimmäisessä kommentissa selvitettiin.

Anonyymi kirjoitti:

Liittyi siten, että kantaRuotsin eliitti kuningasta lukuunottamatta suhtautui Suomeen, sen maatalouteen ja ylipäätään sen elinkeinoihin kuin vihollismaan asioihin.

Siksi ei juurikaan haluttu edistää Suomen maataloutta, vaan vain kerätä veroja maanviljelijöiltä ja ottaa nostomiehiä sotijoiksi.
Kuningaskin useimmiten myötäili eliittiä.

Aikalaislausunto on niin julkean selkeä, että ruotsikiihkoisenkin pitää pysähtyä pohtimaan millä asialla itse touhuaa - ei ainakaan kunniallisella. Ehkä kaunaisuutesi onkin maanista.

Siis 1 /160 -osa (runsas 0,5%) Suomelle Ruotsin valtakunnan elinkeinojen kehittämiseen käytetystä kullasta, kuten ensimmäisessä kommentissa selvitettiin.

Lue lisää

Mutta menevätkö sinulta nyt puurot ja vellit sekaisin? Minähän nimen omaan olen koko ajan pyrkinyt kyseenalaistamaan aloittajan väittämän maan maatalouden merkittävästä kehittymisestä ruotsinvallan aikana. Vai kenelle sinä oikein vastailet, ketä kommentoit? Minä olen sivulle aiemmin kirjoittanut että ei suomen alueella on ollut ruotsinvallan aikaan suurta kehittymismahdollisuutta jo pelkästään siksi että iso osa kykenevimmistä miehistä revittiin kuninkaitten sotatantereille milloin mihinkin, ellei ihan aina käyty sotaa niin siihen joka tapauksessa valmistauduttiin jne.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta menevätkö sinulta nyt puurot ja vellit sekaisin? Minähän nimen omaan olen koko ajan pyrkinyt kyseenalaistamaan aloittajan väittämän maan maatalouden merkittävästä kehittymisestä ruotsinvallan aikana. Vai kenelle sinä oikein vastailet, ketä kommentoit? Minä olen sivulle aiemmin kirjoittanut että ei suomen alueella on ollut ruotsinvallan aikaan suurta kehittymismahdollisuutta jo pelkästään siksi että iso osa kykenevimmistä miehistä revittiin kuninkaitten sotatantereille milloin mihinkin, ellei ihan aina käyty sotaa niin siihen joka tapauksessa valmistauduttiin jne.

Lue lisää

Ihan hyvä että olemme samaa mieltä näistä asioista.
Täällä esiintyvät ruotsikiihkoiset (jollainen on aloittajakin) eivät sensijaan halua nähdä ruotsinvallan aikaisia ongelmia.
Sanomat ovat anonyymejä. Siksi ei aina erota jonkun kommentointia jonkun toisen edeltäneestä kommentoinnista.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan hyvä että olemme samaa mieltä näistä asioista.
Täällä esiintyvät ruotsikiihkoiset (jollainen on aloittajakin) eivät sensijaan halua nähdä ruotsinvallan aikaisia ongelmia.
Sanomat ovat anonyymejä. Siksi ei aina erota jonkun kommentointia jonkun toisen edeltäneestä kommentoinnista.

Lue lisää

Mistä olette saaneet käsityksen että sodat pysäyttävät kehityksen? Päinvastoin sodankäyntiä helpottava tekniikka on ottanut harppauksia juuri sotien aikaan ja samaa koskee myös armeijoiden(kin) ruokkimiseksi tarvittavaa maataloutta ja elintarviketeollisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä olette saaneet käsityksen että sodat pysäyttävät kehityksen? Päinvastoin sodankäyntiä helpottava tekniikka on ottanut harppauksia juuri sotien aikaan ja samaa koskee myös armeijoiden(kin) ruokkimiseksi tarvittavaa maataloutta ja elintarviketeollisuutta.

Lue lisää

No mistäs sinä sitten olet saanut käsityksen, että Ruotsin oma maatalous ruokki Ruotsin vierailla mailla sotivan armeijan sotilaat?

Ehei, ei todellakaan ruokkinut, esim kolmikymmenvuotisessa sodassa armeija ryösti tarvitsemansa elintarvikkeet paikallisilta siviileiltä.
Suuren pohjansodan aikana karoliiniarmeija saattoi jo jotain maksaakin siviileiltä pakko-otetuista elintarvikkeista, mikä oli laiha lohtu siinä tilanteessa, että saaduille roposille ei mitään ostettavaa ruokaa mistään enää löytynyt.
Samalla tavalla tietysti menettelivät Ruotsin valtakunnassa vihollisarmeijat, eli ryöstivät kaiken tarvitsemansa.

Anonyymi kirjoitti:

No mistäs sinä sitten olet saanut käsityksen, että Ruotsin oma maatalous ruokki Ruotsin vierailla mailla sotivan armeijan sotilaat?

Ehei, ei todellakaan ruokkinut, esim kolmikymmenvuotisessa sodassa armeija ryösti tarvitsemansa elintarvikkeet paikallisilta siviileiltä.
Suuren pohjansodan aikana karoliiniarmeija saattoi jo jotain maksaakin siviileiltä pakko-otetuista elintarvikkeista, mikä oli laiha lohtu siinä tilanteessa, että saaduille roposille ei mitään ostettavaa ruokaa mistään enää löytynyt.
Samalla tavalla tietysti menettelivät Ruotsin valtakunnassa vihollisarmeijat, eli ryöstivät kaiken tarvitsemansa.

Lue lisää

Tuollaista käsitystä ei ole kukaan vielä esittänyt. Mutta vihollismaiden siviilit todella jaksoivat ihmetellä karoliinien maksamia korvauksia. Näiden maiden sotilaille kun käytäntö oli todella vieras ja outo.

Kyllä Suomi asetti sotilaita jo1815. Tosin vain pari rykmenttiä vartiotehtäviin.

Suomen joukko-osastot olivat aina osa tsaarin armeijaa samalla tavalla kuin Suomi oli autonomiana osaVenäjää.
Lopullinen päätösvalta oli Venäjällä.

Suomalaiset joukot olivat Venäjän vormuissa, varusteissa ja aseissa. Komentokieli oli venäjä.Sotilasarvot olivat samat kuin Venäjällä.Joukot olivat kenraalikuvernöörin alaiset ja ylipäällikkö oli keisari,jolle sotilasvala vannottiin.

Joukot lakkautettiin sortokaudella.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Suomi asetti sotilaita jo1815. Tosin vain pari rykmenttiä vartiotehtäviin.

Suomen joukko-osastot olivat aina osa tsaarin armeijaa samalla tavalla kuin Suomi oli autonomiana osaVenäjää.
Lopullinen päätösvalta oli Venäjällä.

Suomalaiset joukot olivat Venäjän vormuissa, varusteissa ja aseissa. Komentokieli oli venäjä.Sotilasarvot olivat samat kuin Venäjällä.Joukot olivat kenraalikuvernöörin alaiset ja ylipäällikkö oli keisari,jolle sotilasvala vannottiin.

Joukot lakkautettiin sortokaudella.

Lue lisää

Puhut kyllä isoja läpiä päähäsi! Kerropa vaikka luotettavasti myös tarkistettavissa olevaa tietoa siitä missä suomalaisia sotilaita esiintyi venäjän "vormuissa". Onko hyviä valokuvia suomalaisista sotilaista venäjän "vormuissa" ko. ajalta, mistä voin niitä kuvia nähdä?

Anonyymi kirjoitti:

Puhut kyllä isoja läpiä päähäsi! Kerropa vaikka luotettavasti myös tarkistettavissa olevaa tietoa siitä missä suomalaisia sotilaita esiintyi venäjän "vormuissa". Onko hyviä valokuvia suomalaisista sotilaista venäjän "vormuissa" ko. ajalta, mistä voin niitä kuvia nähdä?

Lue lisää

Vuodelta 1815 ei ole valokuvia edes Napoleonista. Liekö koko miestä ollut olemassakaan?

Anonyymi kirjoitti:

Puhut kyllä isoja läpiä päähäsi! Kerropa vaikka luotettavasti myös tarkistettavissa olevaa tietoa siitä missä suomalaisia sotilaita esiintyi venäjän "vormuissa". Onko hyviä valokuvia suomalaisista sotilaista venäjän "vormuissa" ko. ajalta, mistä voin niitä kuvia nähdä?

Lue lisää

T.Ekmanin tutkimuskirjassa Suomen Kaarti 1812-1905 selvitetään se poikkeuksellinen tapahtumaketju, joka seurasi siitä, että kreivi G.M.Armfelt ajoi Suomelle kansallista puolustuslaitosta jo vuonna 1811.

Venäjän omien joukkojen taistellessa Napoleonia vastaan perustettiin vuonna 1812 keisarin suostumuksella ja Suomen hallituskonseljin päätöksellä Suomeen kolme värvättyä jääkärirykmenttiä Ruotsin ajan joukko-osastojen pohjalta.
Ensimmäisenä ehdittiin muodostaa Viipurin rykmentti, jota komensi Carl Stjernvall.

Tämä rykmentti sai Stjernvallin yllätykseksi 20.3.1813 Armfeltilta käskyn siirtyä Pietariin vartiojoukoksi. Vartio- ja paraatipalvelu Pietarissa jatkui 31.8.1814 asti.
Suomen kaartin toiminta luetaan alkavaksi Viipurin rykmentistä.

Annetun tehtävän katsoivat suomalaiset suureksi kunniaksi käytännön vaikeuksista huolimatta ja suureksi luottamuksenosoitukseksi Aleksanteri I:ltä.
Mitä univormuihin tulee, olivat ne tietysti suomalaiset, upseeristo suomalainen ja komentokieli ruotsi.
Autonomia-ajan keisari-suuriruhtinaat esiintyivät usein ja mieluusti Suomen kaartin univormussa - useimmat jo kruununperijöinä Suomessa käydessään. Olivathan he Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kanslereitakin.

Suomen vanhan väen varusmiehet ja upseeristo puolusti vain Suomea.
Värvätyn Henkivartiokaartin III pataljoonan, eli Suomen Kaartin kasarmi oli Helsingissä, mutta se soti, harjoitteli ja turvasi Keisaria siellä missä keisari katsoi tarpeelliseksi.

Anonyymi kirjoitti:

T.Ekmanin tutkimuskirjassa Suomen Kaarti 1812-1905 selvitetään se poikkeuksellinen tapahtumaketju, joka seurasi siitä, että kreivi G.M.Armfelt ajoi Suomelle kansallista puolustuslaitosta jo vuonna 1811.

Venäjän omien joukkojen taistellessa Napoleonia vastaan perustettiin vuonna 1812 keisarin suostumuksella ja Suomen hallituskonseljin päätöksellä Suomeen kolme värvättyä jääkärirykmenttiä Ruotsin ajan joukko-osastojen pohjalta.
Ensimmäisenä ehdittiin muodostaa Viipurin rykmentti, jota komensi Carl Stjernvall.

Tämä rykmentti sai Stjernvallin yllätykseksi 20.3.1813 Armfeltilta käskyn siirtyä Pietariin vartiojoukoksi. Vartio- ja paraatipalvelu Pietarissa jatkui 31.8.1814 asti.
Suomen kaartin toiminta luetaan alkavaksi Viipurin rykmentistä.

Annetun tehtävän katsoivat suomalaiset suureksi kunniaksi käytännön vaikeuksista huolimatta ja suureksi luottamuksenosoitukseksi Aleksanteri I:ltä.
Mitä univormuihin tulee, olivat ne tietysti suomalaiset, upseeristo suomalainen ja komentokieli ruotsi.
Autonomia-ajan keisari-suuriruhtinaat esiintyivät usein ja mieluusti Suomen kaartin univormussa - useimmat jo kruununperijöinä Suomessa käydessään. Olivathan he Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kanslereitakin.

Suomen vanhan väen varusmiehet ja upseeristo puolusti vain Suomea.
Värvätyn Henkivartiokaartin III pataljoonan, eli Suomen Kaartin kasarmi oli Helsingissä, mutta se soti, harjoitteli ja turvasi Keisaria siellä missä keisari katsoi tarpeelliseksi.

Lue lisää

Nimi Nuori kaarti tuli ryhmälle joka ensin oli harjoituspataljoona. Siitä edettiin niin että ryhmän nimeksi tuli Suomen kaarti. Miehistövahvuus oli muutama mies alle 1000. Vajauksien tilalle otettiin täydennysmiehiä mutta tätä suuremmaksi kokonaisvahvuus ei koskaan noussut. Tämä porukka toimi ajoittain sekä osana Keisarin henkivartiokaartia että osallistui mm. Puolan kapinan kukistamiseen 1830- luvulla ja myöhemmin Turkin sotaan erityisesti kunnostautuen Gorni Dubnikin (Däbnik) taisteluissa josta kiitokseksi Keisari määräsi Kaartille nimen Vanha kaarti.
Oli pitkiä ajanjaksoja Venäjänvallan aikana jolloin mitään sotilasaktiivisuutta suomessa suomalaisten toimesta ei lainkaan ollut, ei ollut "vanhaa väkeä" eikä upseereita nimettyinä tehtäviin, oli ainakin kaksi erillistä jaksoa jolloin ainoa suomalainen asevoima oli tuo kaarti ja jos se sattui olemaan Venäjällä, suomessa ei ollut omasta takaa minkään sortin armeijatyyppistä asevoimaa!

Turkin sodassa kuoli venäjän joukoissa palvelleita suomalaisia uusimpien tietojen mukaan 24 miestä, haavoittuneina menehtyi 16 ja tautien seurauksena 158 miestä. Nykyisen Bulgarian alueella on useita suomalaissotilaille osoitettuja muistomerkkejä, esim. Gorni Däbnikissä.

Suomen kaarti oli palkka-armeija, asevelvolliset oli erikseen, asevelvollisia ei ollut lupa käyttää Suomen ulkopuolella.

Vuonna 1870 keisari määräsi asevelvollisuuden käyttöön otettavaksi Venäjällä. Asepalveluksen pituudeksi tuli 6 vuotta (arvalla valituille, ei kuitenkaan papeille eikä opiskelijoille). Venäjän sotaministeri Dmitri Miljutinin vastustuksesta huolimatta Suomeen säädettiin kuitenkin erillinen asevelvollisuus – tätä koskeva laki hyväksyttiin vuonna 1878.

Suomen asevelvollisuuslakia valmisteltaessa laissa ei mainittu valtiota (Venäjää) vaan velvollisuus puolustaa isänmaata. Oman armeijan uskottiin myös vähentävän venäläisten joukkojen määrää Suomessa. Joukkojen virkakielenä oli ruotsi, opetuskielenä suomi ja komentokielenä venäjä.

Yleistä pelkoa suomalaisten joukkojen käyttämisestä Venäjän sotiin kaukomailla vähennettiin säätämällä, että suomalaisia joukkoja sai käyttää vain kotimaassa. Vain Suomen kaarti sai toimia Venäjällä ja ulkomailla.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen kaarti oli palkka-armeija, asevelvolliset oli erikseen, asevelvollisia ei ollut lupa käyttää Suomen ulkopuolella.

Vuonna 1870 keisari määräsi asevelvollisuuden käyttöön otettavaksi Venäjällä. Asepalveluksen pituudeksi tuli 6 vuotta (arvalla valituille, ei kuitenkaan papeille eikä opiskelijoille). Venäjän sotaministeri Dmitri Miljutinin vastustuksesta huolimatta Suomeen säädettiin kuitenkin erillinen asevelvollisuus – tätä koskeva laki hyväksyttiin vuonna 1878.

Suomen asevelvollisuuslakia valmisteltaessa laissa ei mainittu valtiota (Venäjää) vaan velvollisuus puolustaa isänmaata. Oman armeijan uskottiin myös vähentävän venäläisten joukkojen määrää Suomessa. Joukkojen virkakielenä oli ruotsi, opetuskielenä suomi ja komentokielenä venäjä.

Yleistä pelkoa suomalaisten joukkojen käyttämisestä Venäjän sotiin kaukomailla vähennettiin säätämällä, että suomalaisia joukkoja sai käyttää vain kotimaassa. Vain Suomen kaarti sai toimia Venäjällä ja ulkomailla.

Lue lisää

Ei kai niitä asevelvollisia olisi voitu viedä ulkomaille kun koko asevelvollisuus oli enimmän osan Venäjänvallan ajasta täysin jäissä!

Jees! Lämpimät ja sateiset säät. Luontoäitee vetää kulakkia turpaan pahemmin kuin Stalin Äyräpään ärjyjä.

Anonyymi kirjoitti:

Jees! Lämpimät ja sateiset säät. Luontoäitee vetää kulakkia turpaan pahemmin kuin Stalin Äyräpään ärjyjä.

Aika kaukana ollaan aiheesta maatalous Ruotsin vallan aikana, joka kehittyi todellakin melkoisesti. Toisin oudompaa olisi ollut, jos ei olisi kehittynyt.

Anonyymi kirjoitti:

Aika kaukana ollaan aiheesta maatalous Ruotsin vallan aikana, joka kehittyi todellakin melkoisesti. Toisin oudompaa olisi ollut, jos ei olisi kehittynyt.

Kerro edes vähän yksityiskohtaisemmin siitä kehityksestä?

Anonyymi kirjoitti:

Kerro edes vähän yksityiskohtaisemmin siitä kehityksestä?

Etkö lukenut avausta?

Suomen maataloustuotannosta on esim. hehtaarisatojen muutoksista tietoja jo ruotsinvallan ajalta, joskaan ei aivan jostain 1300- luvulta tms. jolloin ruotsin isännyys alkoi. On selvää että alkuvaiheessa maatalouden tuotanto oli heikkoa, väkeäkin oli vähän ja viljelyä vasta kaskiviljelynä yriteltiin. Kokonaistuotanto oli alkuun pieni, tuotanto henkeä kohti ja hehtaaria kohti samoin pieni.
Kun esim. kauran hehtaarisadot 1700- luvulla olivat muutamia lähes täydellisiä katovuosia lukuun ottamatta keskimäärin noin 900 kg/ha, olivat ruotsinvallan loppuvaihetta lähestyttäessä keskimäärin 1000 kg/ha. Nykyisin luvut ovat noin 1400-1450 kg/ha. Olennaisia tekijöitä ovat olleet siirtyminen varsinaiseen peltoviljelyyn, ymmärrys lannoituksen tärkeydestä ja runsastuneen härkä-, hevos- ja lehmäkannan mahdollistama runsaampi lannoitteen saanti sekä myöhemmässä vaiheessa keinolannoitteiden käyttö.

Maatalouden kehitys suomessa ruotsinvallan aikana oli erityisen hidasta ja jos sitä kehitykseksi lainkaan voidaan sanoa, tapahtui sitä ensisijaisesti vain varsinaisessa suomessa, siis Varsinaissuomessa muun osan maata laahatessa pahasti jäljessä.
Missään tapauksessa maatalous ei kehittynyt olennaisesti juuri ruotsin isännöinnin ansiosta!

Anonyymi kirjoitti:

Suomen maataloustuotannosta on esim. hehtaarisatojen muutoksista tietoja jo ruotsinvallan ajalta, joskaan ei aivan jostain 1300- luvulta tms. jolloin ruotsin isännyys alkoi. On selvää että alkuvaiheessa maatalouden tuotanto oli heikkoa, väkeäkin oli vähän ja viljelyä vasta kaskiviljelynä yriteltiin. Kokonaistuotanto oli alkuun pieni, tuotanto henkeä kohti ja hehtaaria kohti samoin pieni.
Kun esim. kauran hehtaarisadot 1700- luvulla olivat muutamia lähes täydellisiä katovuosia lukuun ottamatta keskimäärin noin 900 kg/ha, olivat ruotsinvallan loppuvaihetta lähestyttäessä keskimäärin 1000 kg/ha. Nykyisin luvut ovat noin 1400-1450 kg/ha. Olennaisia tekijöitä ovat olleet siirtyminen varsinaiseen peltoviljelyyn, ymmärrys lannoituksen tärkeydestä ja runsastuneen härkä-, hevos- ja lehmäkannan mahdollistama runsaampi lannoitteen saanti sekä myöhemmässä vaiheessa keinolannoitteiden käyttö.

Maatalouden kehitys suomessa ruotsinvallan aikana oli erityisen hidasta ja jos sitä kehitykseksi lainkaan voidaan sanoa, tapahtui sitä ensisijaisesti vain varsinaisessa suomessa, siis Varsinaissuomessa muun osan maata laahatessa pahasti jäljessä.
Missään tapauksessa maatalous ei kehittynyt olennaisesti juuri ruotsin isännöinnin ansiosta!

Lue lisää

Ei koska viljaa saatiin vain Venäjältä ja Saksasta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei koska viljaa saatiin vain Venäjältä ja Saksasta.

Siis mitä "ei koska", mihin on vastaus "Ei koska"?

Ruotsin aatelisto oli tosiaan suhteellisesti pienempi ja köyhempi kuin useimpien Euroopan maiden. Sitä kompensoivat toki hieman Euroopan ainoat vapaat ja siten myös vauraimmat talonpojat.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsin aatelisto oli tosiaan suhteellisesti pienempi ja köyhempi kuin useimpien Euroopan maiden. Sitä kompensoivat toki hieman Euroopan ainoat vapaat ja siten myös vauraimmat talonpojat.

Lue lisää

Höpähöpö, ei Suomessa talonpojat olleet vauraita mitenkään Euroopan mittakaavan mukaan:

Ruotsalaiset valloittajat ryöstivät suomalaisten talonpoikien maat Ruotsin Kruunun omaisuudeksi, talonpojille jäi vain käyttöoikeus maihinsa verojen maksua vastaan.
Jos talonpoika ei kyennyt veronmaksuun, menetti talonpoika hallintaoikeutensa.

Kruunutilat olivat alun perin suuria tiluskokonaisuuksia, jotka kuuluivat pakanalliselle suomalaiselle yläluokalle ennen Ruotsin vallan aikaa. Ruotsin vallan vakiintumisen myötä ne joutuivat kirkon ja kruunun haltuun.

Anonyymi kirjoitti:

Höpähöpö, ei Suomessa talonpojat olleet vauraita mitenkään Euroopan mittakaavan mukaan:

Ruotsalaiset valloittajat ryöstivät suomalaisten talonpoikien maat Ruotsin Kruunun omaisuudeksi, talonpojille jäi vain käyttöoikeus maihinsa verojen maksua vastaan.
Jos talonpoika ei kyennyt veronmaksuun, menetti talonpoika hallintaoikeutensa.

Kruunutilat olivat alun perin suuria tiluskokonaisuuksia, jotka kuuluivat pakanalliselle suomalaiselle yläluokalle ennen Ruotsin vallan aikaa. Ruotsin vallan vakiintumisen myötä ne joutuivat kirkon ja kruunun haltuun.

Lue lisää

Eli minkä muun Euroopan maan talonpojat olivat vapaita ja vauraampia kuin ruotsalaiset? Maaorjat eivät sitä olleet.

Anonyymi kirjoitti:

Eli minkä muun Euroopan maan talonpojat olivat vapaita ja vauraampia kuin ruotsalaiset? Maaorjat eivät sitä olleet.

Ei Ruotsin vallan aikana talonpojat omistaneet maitaan, Suomen BKT asukasta kohden oli Itä-Euroopan tasoa, kaukana Länsi-Euroopan tasosta:

Ruotsalaiset valloittajat ryöstivät suomalaisten talonpoikien maat Ruotsin Kruunun omaisuudeksi, talonpojille jäi vain käyttöoikeus maihinsa verojen maksua vastaan.
Jos talonpoika ei kyennyt veronmaksuun, menetti talonpoika hallintaoikeutensa.

Kruunutilat olivat alun perin suuria tiluskokonaisuuksia, jotka kuuluivat pakanalliselle suomalaiselle yläluokalle ennen Ruotsin vallan aikaa. Ruotsin vallan vakiintumisen myötä ne joutuivat kirkon ja kruunun haltuun.

Ruotsin vallan aikana Suomen BKT oli 30% alhaisempi, kuin emämaa Ruotsissa, ja oli Länsi-Euroopan maiden alhaisin, ollen Itä-Euroopan maiden tasolla.
Ja tätä vähäpoika kutsuu propagandassaan edistykseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei Ruotsin vallan aikana talonpojat omistaneet maitaan, Suomen BKT asukasta kohden oli Itä-Euroopan tasoa, kaukana Länsi-Euroopan tasosta:

Ruotsalaiset valloittajat ryöstivät suomalaisten talonpoikien maat Ruotsin Kruunun omaisuudeksi, talonpojille jäi vain käyttöoikeus maihinsa verojen maksua vastaan.
Jos talonpoika ei kyennyt veronmaksuun, menetti talonpoika hallintaoikeutensa.

Kruunutilat olivat alun perin suuria tiluskokonaisuuksia, jotka kuuluivat pakanalliselle suomalaiselle yläluokalle ennen Ruotsin vallan aikaa. Ruotsin vallan vakiintumisen myötä ne joutuivat kirkon ja kruunun haltuun.

Ruotsin vallan aikana Suomen BKT oli 30% alhaisempi, kuin emämaa Ruotsissa, ja oli Länsi-Euroopan maiden alhaisin, ollen Itä-Euroopan maiden tasolla.
Ja tätä vähäpoika kutsuu propagandassaan edistykseksi.

Lue lisää

Et vastaa kysymyksiin, vaan kopioit vanhoja tekstejä. Ilmeisesti olet vain tietämätön.

Anonyymi kirjoitti:

Et vastaa kysymyksiin, vaan kopioit vanhoja tekstejä. Ilmeisesti olet vain tietämätön.

No jos yksi ei omista mitään, eikä myöskään toinen omista mitään, niin kumpi on vauraampi?

Anonyymi kirjoitti:

No jos yksi ei omista mitään, eikä myöskään toinen omista mitään, niin kumpi on vauraampi?

Teesisi ruotsalaisen talonpojan täydellisestä varattomuudesta on virheellinen-

Anonyymi kirjoitti:

Teesisi ruotsalaisen talonpojan täydellisestä varattomuudesta on virheellinen-

SAmoin sinun teesisi länsieurooppalaisen talonpojan täydellisestä varattomuudesta on virheellinen!

Anonyymi kirjoitti:

SAmoin sinun teesisi länsieurooppalaisen talonpojan täydellisestä varattomuudesta on virheellinen!

Länsi-Euroopassa ei ollut samantyyppistä talonpoikaistoa kuin pohjoismaissa. Siellä vallitsi maaorjuus.

Anonyymi kirjoitti:

Länsi-Euroopassa ei ollut samantyyppistä talonpoikaistoa kuin pohjoismaissa. Siellä vallitsi maaorjuus.

Ei ollut kaikkialla, ja maaorjalla saattoi olla myös omaisuutta, ja maaorjalla oli usein mahdollisuus ostaa itsensä vapaaksi.

Suomessa talonpojat joutuivat pakenemaan ruotsalaista"vapautta" erämaihin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ollut kaikkialla, ja maaorjalla saattoi olla myös omaisuutta, ja maaorjalla oli usein mahdollisuus ostaa itsensä vapaaksi.

Suomessa talonpojat joutuivat pakenemaan ruotsalaista"vapautta" erämaihin.

Lue lisää

Missä Länsi-Euroopan maassa ei ole ollut maaorjuutta?

Anonyymi kirjoitti:

Missä Länsi-Euroopan maassa ei ole ollut maaorjuutta?

Esim. Skotlannissa, koska Skotlantia ei samalla tavalla valloitettu kuten vaikka Englantia ja Suomea, joissa talonpoikien maat joutuivat Kruunun omaisuudeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Esim. Skotlannissa, koska Skotlantia ei samalla tavalla valloitettu kuten vaikka Englantia ja Suomea, joissa talonpoikien maat joutuivat Kruunun omaisuudeksi.

Skotlannissa maaorjuus säilyi vuoteen 1799 asti hiili-ja suolakaivoksissa.

Anonyymi kirjoitti:

Skotlannissa maaorjuus säilyi vuoteen 1799 asti hiili-ja suolakaivoksissa.

Mutta oli Ruotsissakin maaorjuutta, ja mm. Liivinmaalla maaorjuus laillistettiin vasta Ruotsin vallan aikana vuonna 1671.

Ruotsin Pommerissa maaorjuus kiellettiin vasta vuonna 1806.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta oli Ruotsissakin maaorjuutta, ja mm. Liivinmaalla maaorjuus laillistettiin vasta Ruotsin vallan aikana vuonna 1671.

Ruotsin Pommerissa maaorjuus kiellettiin vasta vuonna 1806.

Lue lisää

Oikeasti Ruotsi lakkautti maarjuuden Liivinmaalla 1661. Se palautettiin tilapäisesti Moisioiden työvoimapulan vuoksi 1671, mutta jo vuosien 1682–1683 maapäivillä Kaarle XI painosti maapäiviä peruuttamaan Liivinmaan läänitykset jolloin suurimmasta osasta alueen talonpoikia tuli kruunun tilojen alaisia ja he saivat myös oikeuden nostaa kanteita vouteja ja moisioherroja vastaan. Uudistustoimet keskeytti 1700 alkanut suuri Pohjan sota.

Ruotsin Pommeri oli oikeastaan vain Ruotsin kuninkaan hallitsema osa Saksaa, jonka oma lainsäädäntö oli vahvistettu Westfalenin rauhassa.

Anonyymi kirjoitti:

Oikeasti Ruotsi lakkautti maarjuuden Liivinmaalla 1661. Se palautettiin tilapäisesti Moisioiden työvoimapulan vuoksi 1671, mutta jo vuosien 1682–1683 maapäivillä Kaarle XI painosti maapäiviä peruuttamaan Liivinmaan läänitykset jolloin suurimmasta osasta alueen talonpoikia tuli kruunun tilojen alaisia ja he saivat myös oikeuden nostaa kanteita vouteja ja moisioherroja vastaan. Uudistustoimet keskeytti 1700 alkanut suuri Pohjan sota.

Ruotsin Pommeri oli oikeastaan vain Ruotsin kuninkaan hallitsema osa Saksaa, jonka oma lainsäädäntö oli vahvistettu Westfalenin rauhassa.

Lue lisää

"Oikeasti Ruotsi lakkautti maarjuuden Liivinmaalla 1661. "

Kumma juttu, kun OIKEASTI näin ei mihinkään lähteisiin perustuen tapahtunut!

Reduktiossa ei maaorjuutta lakkautettu, edelleenkään talonpojilla ei muutto-oikeutta ollut.

Anonyymi kirjoitti:

"Oikeasti Ruotsi lakkautti maarjuuden Liivinmaalla 1661. "

Kumma juttu, kun OIKEASTI näin ei mihinkään lähteisiin perustuen tapahtunut!

Reduktiossa ei maaorjuutta lakkautettu, edelleenkään talonpojilla ei muutto-oikeutta ollut.

Lue lisää

Lue joku Baltian historiaa tarkemmin käsittelevä teos. Esimerkiksi Kanadalais-Virolainen historioitsija Toivo Miljan on kirjoittanut erinomaisen teoksen Historical Dictionary of Estonia (2004). Ei tarvitse turvata vanhaan neuvostopropagandaan,

Talonpojan edellytettiin edellytettiin hoitavan maatilaansa. Mihin hänen olisi pitänyt muuttaa? Tosin esimerkiksi kaskiviljelijät muuttivat viiden vuoden välein, joten pötyä väännät.

Anonyymi kirjoitti:

Lue joku Baltian historiaa tarkemmin käsittelevä teos. Esimerkiksi Kanadalais-Virolainen historioitsija Toivo Miljan on kirjoittanut erinomaisen teoksen Historical Dictionary of Estonia (2004). Ei tarvitse turvata vanhaan neuvostopropagandaan,

Talonpojan edellytettiin edellytettiin hoitavan maatilaansa. Mihin hänen olisi pitänyt muuttaa? Tosin esimerkiksi kaskiviljelijät muuttivat viiden vuoden välein, joten pötyä väännät.

Lue lisää

" Ei tarvitse turvata vanhaan neuvostopropagandaan,"

Ja sinä taas turvaudut vanhaan kikkaasi, eli valehteluun!

"joten pötyä väännät."

Turhaan enää pyristelet pölvästi, jäit jo valehtelustasi kiinni!

Keitä maailmankuuluja pohjoiskorealaisia tiedemiehiä ja talousteoreetikkoja siis pystyt mainitsemaan? Ruotsissa sellaisia olivat esimerkiksi Linne ja Chydenius.

Anonyymi kirjoitti:

Keitä maailmankuuluja pohjoiskorealaisia tiedemiehiä ja talousteoreetikkoja siis pystyt mainitsemaan? Ruotsissa sellaisia olivat esimerkiksi Linne ja Chydenius.

Erikseen lainattakoon tähän Jokipiin tekstin täydennykseksi Kauko Heikkilän Ikaalisten seurakuntan vaiheita 1641-1941 –teoksen kuvaus tuon ajan oloista:

”Toistakymmentä vuotta sotanäyttämö pysyi vierailla mailla, mutta siitä huolimatta eläminen Suomessa vaikeutui. Miehet vietiin sotaan niin tyystin, että varamaaherra Brommenstedt jo vuonna 1707 kirjoitti: ”Porin läänissä ei voida löytää muita kuin ikäloppuja ukkoja tai pieniä poikia”. Toisaalta on kuitenkin muistettava, että miehiä syöpää sotaa karttaakseen asekuntoiset miehet usein pakenivat metsiin, vieläpä pakolla otettuina karkailivat matkalla joukko-osastoihinsa kuljettajiensa käsistä, kuten muun muassa Karkun ja Ikaalisten miesten vuonna 1710 kerrotaan tehneen. Miesten sotaanvieminen aiheutti työvoiman puutetta pelloilla ja kaskenkaadossa, joten vuodentulot vähenivät. Kun lisäksi vuodet 1704-1709 yli maan olivat katovuosia, täytyi Ikaalisissakin olla leipää niukasti. Vuodet 1710-1713 olivat vuorostaan hyviä vuosia, mutta viimeksi mainittuna Ikaalinenkin joutui venäläisten haltuun.”

Lisäksi Heikkilä kertoo Lindeqvistin Ison vihan aika Suomessa –teokseen tukeutuen, että ”vielä samana vuonna sissipäällikkö Salomon Enberg hävitti kaksi viljamakasiinia Ikaalisissa.”

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/215048-isoviha-ikaalisten-seudulla-historiallinen-kuvaus/

Anonyymi kirjoitti:

Erikseen lainattakoon tähän Jokipiin tekstin täydennykseksi Kauko Heikkilän Ikaalisten seurakuntan vaiheita 1641-1941 –teoksen kuvaus tuon ajan oloista:

”Toistakymmentä vuotta sotanäyttämö pysyi vierailla mailla, mutta siitä huolimatta eläminen Suomessa vaikeutui. Miehet vietiin sotaan niin tyystin, että varamaaherra Brommenstedt jo vuonna 1707 kirjoitti: ”Porin läänissä ei voida löytää muita kuin ikäloppuja ukkoja tai pieniä poikia”. Toisaalta on kuitenkin muistettava, että miehiä syöpää sotaa karttaakseen asekuntoiset miehet usein pakenivat metsiin, vieläpä pakolla otettuina karkailivat matkalla joukko-osastoihinsa kuljettajiensa käsistä, kuten muun muassa Karkun ja Ikaalisten miesten vuonna 1710 kerrotaan tehneen. Miesten sotaanvieminen aiheutti työvoiman puutetta pelloilla ja kaskenkaadossa, joten vuodentulot vähenivät. Kun lisäksi vuodet 1704-1709 yli maan olivat katovuosia, täytyi Ikaalisissakin olla leipää niukasti. Vuodet 1710-1713 olivat vuorostaan hyviä vuosia, mutta viimeksi mainittuna Ikaalinenkin joutui venäläisten haltuun.”

Lisäksi Heikkilä kertoo Lindeqvistin Ison vihan aika Suomessa –teokseen tukeutuen, että ”vielä samana vuonna sissipäällikkö Salomon Enberg hävitti kaksi viljamakasiinia Ikaalisissa.”

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/215048-isoviha-ikaalisten-seudulla-historiallinen-kuvaus/

Lue lisää

Päätit sitten vastata kirvesvarrella. Isoviha kesti noin yhden prosentin verran Ruotsin vallan ajasta. Sen olojen yleistäminen koskemaan koko 600 vuoden jaksoa on vielä typerämpää, kuin väittää koko Pohjois-Korean historian olevan yhtä Korean sodan aikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Päätit sitten vastata kirvesvarrella. Isoviha kesti noin yhden prosentin verran Ruotsin vallan ajasta. Sen olojen yleistäminen koskemaan koko 600 vuoden jaksoa on vielä typerämpää, kuin väittää koko Pohjois-Korean historian olevan yhtä Korean sodan aikaa.

Lue lisää

Ja mitenkähän sinun kirvesvartesi; "Keitä maailmankuuluja pohjoiskorealaisia tiedemiehiä ja talousteoreetikkoja siis pystyt mainitsemaan? Ruotsissa sellaisia olivat esimerkiksi Linne ja Chydenius."

Muka kumoa tämän:

Ruotsi oli kuin Pohjois-Korea, missä kaikki mahdolliset voimavarat käytetään sodankäynnin ja armeijan tarpeisiin kansan nähdessä nälkää.

Anonyymi kirjoitti:

Ja mitenkähän sinun kirvesvartesi; "Keitä maailmankuuluja pohjoiskorealaisia tiedemiehiä ja talousteoreetikkoja siis pystyt mainitsemaan? Ruotsissa sellaisia olivat esimerkiksi Linne ja Chydenius."

Muka kumoa tämän:

Ruotsi oli kuin Pohjois-Korea, missä kaikki mahdolliset voimavarat käytetään sodankäynnin ja armeijan tarpeisiin kansan nähdessä nälkää.

Lue lisää

Ruotsin vallan aikana Suomi tuli osaksi läntistä kristikuntaa sekä läntisen Euroopan kulttuurista, yhteiskunnallista ja taloudellista järjestystä, jonka pohjalta syntyivät myöhemmin muun muassa markkinatalous, perustuslailliset valtiomuodot ja legalistisiin laillisuusperiaatteisiin sidottu hallinto. Suomen kieli sekä jotkin suomalaisen muinaisuskon ja -kulttuurin piirteet säilyivät suunnitelmallisesta ruotsalaistamisesta huolimatta, vaikka muuttuivatkin uusiin olosuhteisiin mukautuessaan.[3][5] Suomen sijainti valtakunnan rajamaana toi alueelle lukuisia sotia ja ryöstöretkiä. Ruotsin vallan aikana Suomi oli riistomaa.[6] Ruotsin suurvalta-aika vuosina 1617–1721 vei hengen kaikkiaan arviolta noin 110 000 suomalaiselta sotilaalta, mikä oli tuon ajan väkilukuun suhteutettuna sama määrä kuin 1900-luvun Suomessa heitä olisi kuollut yli miljoona.[7] Pietari Suuri piti Suomea Ruotsin ruoka-aittana[8] ja kruununprinssi Aadolf Fredrik totesi vuonna 1746, että Suomi oli Ruotsin varasto ja suojamuuri.[3] Suomesta kerätyistä veroista arviolta puolet päätyi maan omaan käyttöön ja puolet siirrettiin Tukholmaan.[9]

Anonyymi kirjoitti:

Ja mitenkähän sinun kirvesvartesi; "Keitä maailmankuuluja pohjoiskorealaisia tiedemiehiä ja talousteoreetikkoja siis pystyt mainitsemaan? Ruotsissa sellaisia olivat esimerkiksi Linne ja Chydenius."

Muka kumoa tämän:

Ruotsi oli kuin Pohjois-Korea, missä kaikki mahdolliset voimavarat käytetään sodankäynnin ja armeijan tarpeisiin kansan nähdessä nälkää.

Lue lisää

Linne ja Chydenius ovat selvä todiste, että Ruotsi ei ollut kuin Pohjois-Korea.

Anonyymi kirjoitti:

Linne ja Chydenius ovat selvä todiste, että Ruotsi ei ollut kuin Pohjois-Korea.

Ei ole mikään todiste!

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole mikään todiste!

Se on todiste ajattelukykyisille. Sinä saat toki pitää lujan uskosi.

Anonyymi kirjoitti:

Se on todiste ajattelukykyisille. Sinä saat toki pitää lujan uskosi.

Sinä nyt et kykene yhtään mihinkään 😂