isänmaata ei saa myydä ulkomaisille kaivosjäteille

https://www.paivanlehti.fi/kansalaiset-vastustavat-kaivoshankkeita-isanmaata-ei-saa-myyda-ulkomaisille-kaivosjateille/

Kansalaiset vastustavat kaivoshankkeita – isänmaata ei saa myydä ulkomaisille kaivosjäteille

Kolumnistimme mielestä Suomen houkuttelevuutta kaivosyhtiöiden silmissä kasvattaa lepsu kaivoslaki, joka antaa mahdollisuuden lähes korvauksetta jättää kaivosjätteet veronmaksajien harteille. (Kuvituskuva Fotolia)

Kolumnistimme toteaa, että uusiutumattomilla luonnonvaroillamme on kovaa kysyntää maailmalla.

KOLUMNI Kymmenet tuhannet suomalaiset vastustavat isänmaan myyntiä ulkomaisille kaivosjäteille. Uusiutumattomilla luonnonvaroillamme on kovaa kysyntää maailmalla, kun sähköautojen akkujen tarve kasvaa huimasti ja samaan aikaan tuulivoimaloiden turbiineiden kysyntä lisääntyy.

Suomen houkuttelevuutta kaivosyhtiöiden silmissä kasvattaa lepsu kaivoslaki, joka sallii yhtiöiden kymmenien miljoonien veronkierron ja antaa mahdollisuuden lähes korvauksetta jättää kaivosjätteet veronmaksajien harteille. Lisäksi kaivostoimintaa ohjaa alkukantainen ”löytäjä saa pitää” -periaate, jonka mukaan mineraalivaramme kuuluvat sille, joka varaa alueen ensimmäisenä itselleen.

Mineraalien kysyntä maailmalla on johtanut siihen, että kaivosyhtiöt ovat siirtyneet valloittamaan nyt Etelä-Suomea Saimaalle, Päijänteelle, sekä pohjoisempana Heinävedelle että Rautalammille. Paikalliset asukkaat ja kesämökkiläiset ovat keränneet adresseja, joissa on tiukasti vastustettu kaivosyhtiöiden varauksia. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja Geologinen tutkimuslaitos kaivosviranomaisina ovat keskittyneet ajamaan kaivosteollisuuden etuja ympäristösuojelun kustannuksella.

Tuoreimmassa tapauksessa brittitaustainen Pallagen Oy sai luvan varausilmoituksella etsiä malmia Päijänteen rannoilta. Alueen vakituiset asukkaat ja mökkiläiset heräsivät vastustamaan hanketta ja Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri oli sitä mieltä, että hanke on haudattava heti. Luonnonsuojelunäkökulmasta kaivostoiminta kirjaimellisesti tuhoaa alkuperäiset luonnonolot. Luonnonsuojelijat olivat huolissaan maaperän ja maiseman tuhoutumisesta, Päijänteeseen laskevista jätevesistä ja tonttien arvon laskusta.

Uuden kaivoslain valmistelussa, joka tapahtuu keskustalaisen työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä johdolla, ei kansalaisten ääntä ole kuunneltu. Kaivoslakia valmistelevan työryhmän kokoonpano paljastaa, että kaivosyhtiöiden edut halutaan myös uudessa laissa turvata esteellisyyssäännöksistä ja hallintolaista piittaamatta. Jo pari vuotta sitten ministeri Lintilä sai huomautuksen oikeuskanslerilta, että hän oli tilannut kaivoslakiselvityksen asianajotoimisto Borenius Oy:ltä, jolla on vahvat siteet kaivosalaan ja kaivosyhtiöihin. Oikeuskanslerin mukaan TEM:n ja ministeri Lintilän virkatoiminta herätti epäilyksiä puolueettomuutta kohtaan.

Ministeri ei ole välittänyt oikeuskanslerin huomautuksista tuon taivaallista, vaan demokratiaa halveksiva lainvalmistelu jatkuu. Kaivoslakityöryhmässä istuu Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja ja entinen ministeriön kaivosylitarkastaja Pekka Suomela, työryhmän sihteeristössä Niklas Vartiainen, jonka aikaisempi työpaikka oli Boreniuksen asianajotoimistossa, seuranaan sihteeristössä TEM:n kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen. Hän kirjoitti Vuorimiesyhdistyksen lehdessä Materia (3/2019) näin:

”Kaivosihmisillä on myös oma tiivis yhteisönsä, ja kun sinne pääsee, on osa suurta perhettä. Sinä olet aina yksi ´meistä´.”

Lause on kuin kopioitu suoraan mafiajärjestöjen oppikirjasta. Ministeri Lintilä halusi myös taata jatkossa kaivosyhtiöiden edut nimittämällä poliittisilla ansioilla kaivostoiminnan keskeisen viranomaistahon Geologian tutkimuslaitoksen johtoon ystävänsä, puoluetoverinsa, entisen ministerin ja alaisensa, valtiosihteeri maa- ja metsätaloustieteen maisterin Kimmo Tiilikaisen.

Kaivoslain valmistelu täyttää kaikki epädemokraattisen ja epäonnistuneen lainvalmistelun ominaispiirteet, siinä kansalaisten vaatimuksilla ja kannanotoilla ei ole mitään merkitystä. Suomalaisen luonnon kruununjalokivet, puhtaat ja kirkkaat vedet, perinteiset luonnonmaisemat ja luonnonhiljaisuus, ovat joidenkin päättäjien mielestä arvottomia ja jotka voidaan uhrata kaivosyhtiöiden riistolle.