Uskon että kyseessä oli jonkinlainen kulttuurisidonnainen ominaisuus. Osaisiko kukaan selittää mistä (lähes?) fanaattinen taistelutahto johtui ja miksi mikään muu valtio ei pystynyt samaan.
Minkö takia Japanilaisilla oli 2ms korkein taistelutahto?
Anonyymi
17175
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Noh, on varsin vaikea verrata eri kansallisuuksien "taistelutahtoa". Tietyllä persevssillä mittarila puna-armeija oli varmasti fanaattisin.
Jos on upseeriteita takana heiluttelemassa pyssyä, niin kyllä sitä fanaattisuutta löytyy.
Fanaattisuutaanko ne yli viisi miljoonaa puna-armeijalaista antautuivat?
Jaappanialaiset filosofiassaan ovat kautta aikain käsitelleet muunmuassa Tyhjyys-käsitettä perinpohjaisesti.
Siten kuolema ei ollut heille samalla tavalla peloittava vaihtoehto kuin muille kulttuureille.Olipahan vain tilaisuus lähteä tutkimaan Tyhjyyttä...
Vangiksi joutumista pidettiin peräti häpeällisenä kasvojen menetyksenä.
"Tietyllä persevssillä mittarila puna-armeija oli varmasti fanaattisin."
Millä mittarilla?
1) Oliko japanilaisilla korkein taistelutahto?
2) Vieläkin tärkeämpänä, mikä oikeastaan on tässä keskustelussa käytetty "taistelutahdon" määritelmä?
///MeAgaln
Korjaa jos olen väärässä MeAgaln, mutta etkö ole itsekin sanonut että japanilaiset olivat kaikken haluttomimpia antautumaan?
Yleensä tälläisissä keskusteluissa esim. wikipedian pitäisi riittää auttamaan epäselväksi jääneen terminologian tarkemmassa määrittelyssä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taistelutahto
https://en.wikipedia.org/wiki/Morale
"Korjaa jos olen väärässä MeAgaln, mutta etkö ole itsekin sanonut että japanilaiset olivat kaikken haluttomimpia antautumaan?"
Kyllä, mutta siinä kannattaa jälleen muistaa ettei ryhdytä vetämään liian pitkälle hyppiviä johtopäätöksiä melko rajallisesti tunnetusta aineistosta.
"Yleensä tälläisissä keskusteluissa esim. wikipedian pitäisi riittää auttamaan epäselväksi jääneen terminologian tarkemmassa määrittelyssä:"
Ja ne artikkelit myös kertovat millaisia ongelmia määrittelyyn liittyy ja termien sisältö ei välttämättä olekaan aivan niin selvä kuin mitä ensimmäiseksi olettaisi.
///MeAgaln
Japanilaisten sotilaiden koulutus oli raakaa, sotavankien kohtelusta siellä on valitettu, mutta alokaskoulutus oli yhtä ankaraa. Nälkää, sairaalloinen kuri, järjettömiä rangaistuksia jne. Upseereilla oli täydellinen valta miehistöön. Kuolemantapaukset koulutuksessa eivät olleet epätavallisia. Jopa lentäjäkoulutus oli fyysisesti raskasta ja sen läpäisi suht pieni määrä miehiä. Tämä taas heijastui lentäjäpulana sodan edetessä. Japanissa oli pyritty siirtämään samurai-henki koko kansaan koulunpenkiltä lähtien. Tämän seurauksena sanottiin, ettei Japanissa ollut siviilejä. Väitettiin, että jenkit tappavat kaikki miehet ja raiskaavat naiset jne.
Japanihan oli taistellut ensin Kiinassa, missä meno oli raakaa alusta alkaen. Tyynenmeren taistelut olivat sitten aina saarilla, eli kumpikin puoli oli selkä merta vasten. Tämä toi oman kovuutensa taisteluihin, ei ollut paikkaa minne vetäytyä kuten vaikka itärintamalla, missä sekä saksalaiset että neukut kyllä vetäytyivät vaikka komentajat pierivät verta kiukusta. Jos olisi taisteltu puuttomalla arolla tai autiomaassa kuten Pohjois-Afrikka, olisi varmasti nähty Japanin armeijan sotaliikkeitä myös perääntymismuodossa. Mutta saarilla se ei kerta kaikkiaan ollut mahdollista.
apanilaisille keisari oli maanpäällinen jumala,jonka totteleminen oli jokaisen pyhä velvollisuus.
Kun sotilasvalassa vannottiin taisteltavan kuolemaan asti,sitä myös tarkoitettiin ja se toteutettiin käytännössä epäröimättä.
Kuolema keisarin puolesta oli suurinta,mitä japanilainen saattoi tehdä.
Mutta minkä ansiosta keisari oli näin suunnattoman palvonnan kohteena?
Shinto eli shindoo (jumalten tie) on tyypillinen kansallisuskonto. Oikeastaan vain japanilainen
voi olla shintolainen. Shintolaisuutta voitaisiin nimittää myös Japani-uskoksi. Kansakunta on jumalista kotoisin. Se on koko maailmassa ainutlaatuinen ja sillä on oikeus hallita kaikkia muita kansoja.
Shintolaisuus on siis japanilaisen isänmaanrakkauden ja nationalismin taustalla. Se motivoi
japanilaisen erittäin ahkeraan työhön ja on siis myös japanilaisen taloudellisen menestyksen
taustalla. Se antoi voiman myös japanilaiselle militarismille. Tyynen meren sodan taustalla
oli käsitys suuresta rauhasta, jonka japanilaiset kykenisivät antamaan Aasiaan ja maailmaan.
Usko japanilaisuuden rauhantahtoon on tänä päivänäkin erittäin luja historiallisista
tosiasioista huolimatta.
Keisari
Keisari, yksi merkittävimmistä shintojumalista, muodostaa suureksi perheeksi mielletyn
kansakuntaperheen pään. Perhe muodostaa suuren pyramidin, jonka huipulla keisarilla on
tärkeä uskonnollinen merkitys. Hän ei vain symbolisoi kansan yhtenäisyyttä niin kuin
länsimaiset kuningashuoneet, vaan on kansakunnan korkein uskonnollinen auktoriteetti.
2
Keisarin tärkein tehtävä on suorittaa vuosittain epälukuinen määrä shintoseremonioita
varmistaakseen kansakunnan menestyksen ja onnen. Hän on siis sekä keskeinen jumala
että kansakuntansa ylipappi.
Selkiskö?
Japanilaisilla oli kunnia ja sen vastakohtana häpeä korkealla sijalla ja tämä johti länsimaissta näkökulmasta käsittämättömiin ratkaisuihin!
Esim. Jos (oma) sotalaiva upotettiin niin saattoi osa laivan ylimmästä päällystöstä sitoa itsensä uppoavan aluksen kaiteeseen, koska kokivat tappion häpeänä ja kunnian vaativan seurata laivan mukana!. Länsimaisen ajattelun mukaan oman hengen tarkoitukseton uhraus on typerää ja sotilas voi pelastuessaan olla toisessa ja uudessa tehtävässä verraton hyöty maalleen!
Öisessä viidakkotaistelussa saattoi japanilaisista sotilaista nousta kalliolla seisomaan, jolloin erottui silhuettina taivasta vasten samalla kun hänen toverinsa olivat aseet ja käsikranaatit valmiina odottamassa vihollisen reagointia valmiina tulittamaan!
Myös tällainen ’uhrimieli’ on länsimaiselle perin vieras ajatuksena!
"Myös tällainen ’uhrimieli’ on länsimaiselle perin vieras ajatuksena!"
Tästä on hyvänä esimerkkinä maankuulut Munsalan soutajat, ketkä edustivat Suomessa läntistä kulttuuria.
Myös Munsalan miehistä useimmat suorittivat velvollisuutensa palvelemalla puolustusvoimissa.
Usko japanilaisten ylivertaiseen taistelutahtoon saattaa olla yksi 2ms monista legendoista.
Selkeät kokemukset eivät ole legendaa,vaikka tyhmemmät eivät asiaa heti ymmärräkään.
Kyllä japanilaiset joukot myös perääntyivät, mutta useimmiten vain ylemmän käskystä. Upseerit olivat ehkä fanaattisia, mutta eivät typeriä, osasivat taktiikan ja taistelun säännöt, missä toisinaan ja aika useinkin on pitemmälle tarkasteltaessa mahdollista menestystä ajatellen perääntyä nyt, koota joukot uudelleenryhmitykseen ja yrittää uudelleen paremmalla ajalla ja paikassa.
Ne legendaariset Banzai -hyökkäykset pistimet tanassa konekiväärituleen olivat useimmiten sodan perääntymisvaiheen saaritaisteluiden loppunäytöksiä, käytännössä rituaali-itsemurhia toivossa, että voisi viedä mukanaan jonkun vihollisenkin.