elokuussa -39 ja oli siitä lähtien lähes koko syksyn ja jopa seuraavan vuodenkin työkyvytön pitkiä aikoja sairastelunsa tähden. Näin Erkko sai huseerata yksin syksyn -39 neuvottelut. Olisikohan Talvisotaa tullutkaan jos Kallio olisi ollut täydessä työkunnossa.
Muistanko väärin että Kyösti Kallio sai sydänkohtauksen jo
Anonyymi
555
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Valitettavasti Kallion ulkopoliittiset ansio supistuivat sympatian herättämiseen pohjoismaisten valtionpäämiesten tapaamisessa.
Tosin hän taivutti Mannerheimin jatkamaan p-neuvoston pj:na tämän tehtyä tavanomaisen eroanomuksensa.
Myöskään pääministeri Cajanderilla ei ollut ulkopolitiikan tajua.
Erkon vastapainona olivat toki Paasikivi,Mannerheim ja Tanner.
Erkolla oli hallituksessa vahvat kannattajat,kuten Niukkanen ja Kekkonen.
Olihan se kohtalonkysymys Suomelle kun ulkopolitiikan ylin päättäjä oli tuon kohtalokkaan syksyn pois pelistä. Miksei jäänyt reilusti sairastamaan ja pm nimetty hoitamaan asiat.
Pääministeri Cajander nimenomaan hoiti pres. tehtäviä sijaisena ja luovutti ulkopolitiikan johdon voimakastahtoiselle Erkolle. Hän oli palvellut lähetystösihteerinä Lontoossa ja Tallinnassa,joten hänen arveltiin olevan asiantuntija.
----Pääministeri Cajander nimenomaan hoiti pres. tehtäviä sijaisena ja luovutti ulkopolitiikan johdon voimakastahtoiselle Erkolle. ------
Sitä luovutusta hän nimenomaan ei olisi saanut perustuslain mukaan tehdä, siitä ei ollut säädetty kuten armeijan ylipäällikkyyden luovuttamisesta.
Muistutettakoon aloittajaa siitä, että Suomen ulkoministerinä tuolloin toiminut Eljas Erkko ei hyökännyt Neuvostoliittoon, ei 30. marraskuuta 1939, ei sitä ennen, eikä sen jälkeen.
Sen sijaan Neuvostoliiton puna-armeija hyökkäsi Suomeen juuri 30. marraskuuta 1939, ja kun Suomi pyysi pian aselepoa ja neuvottelujen aloittamista, ilmoitettiin Moskovasta, että Neuvostoliitto ei ole sodassa Suomen kanssa, eikä uhkaa Suomen rauhaa, vaan se on tehnyt yhteistyösopimuksen Suomen kansanvaltaisen tasavallan kanssa, sen pyydettyä lisäksi puna-armeijan Suomeen.
Mainitsematta jätettiin kuitenkin sellainen tilanteeseen vaikuttanut seikka, että tuo Otto Kuusisen johtama Suomen kansanvaltaisen tasavallan hallitus perustettiin Moskovan Kremlissä, mikä ilmeisesti edesauttoi kyseisen sopimuksen syntymisessä.
Neuvostoliitto siis kieltäytyi neuvottelemasta oikean Suomen hallituksen kanssa ja käytti keppihevosenaan Terijoen valehallitusta.