Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehnin mukaan elvytys- tai uudistusrahaston tarkoituksena on auttaa koko Euroopan ja jokaisen jäsenvaltion talouden nousua koronakriisin aiheuttamasta historiallisen syvästä kuopasta ja lyhentää taantuman kestoa sekä pelastaa työpaikkoja.
EU:n yhteisestä velasta huolissaan oleville suomalaisille Rehn vastaa, että ”kyllä velasta pitääkin olla huolissaan”.
–Mutta toisaalta velkaa on myös katsottava sitä kautta, mihin sitä käytetään.
Rehnin mukaan koronapandemian vääjäämätön seuraus on ollut velkaantumisen voimakas kasvu globaalisti. Esimerkiksi Yhdysvallat on velkaantunut vielä nopeammin kuin Eurooppa.
–Kansantalouksille velkaantuminen on pulmallista, mutta paremmin hallittavissa, jos talouskasvu on lähivuosina nopeampaa kuin velkaantuminen. Kasvun vahvistaminen on myös EU:n elpymis- eli uudistusrahaston perustamisen ytimessä.
–Vaikka kotitalouksien ja kansantalouksien velkaantumisessa on eroja, silti molemmissa on tärkeää, että pidetään huoli velkakestävyydestä.
Italia on ollut EU:n suurimpia nettomaksajia aina 1980-luvulta lähtien.
Some-keskusteluissa on oltu huolissaan myös siitä, saavatko italialaiset elvytysrahaston myötä verohelpotuksia tai alennetaanko saapasmaan lasten päivähoitomaksuja suomalaisten rahoittamalla velkarahalla.
–Italian kestävän kasvun ohjelma on ainakin paperilla laadittu hyvin kunnianhimoiseksi, jolla pyritään edistämään Italian talouden rakenteellista uudistamista, Rehn sanoo.
Hän kertoo tuntevansa hyvin Italian pääministeri Mario Draghin, joka toimi pitkään Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajana.
–Meillä on kaikki syy toivoa, että hän onnistuu tehtävässään ja tiedostaa Italian uudistamisen välttämättömyyden. Tämä on sekä Italialle, että Euroopalle merkittävä mahdollisuus.
Rehn kertoo ymmärtävänsä kansalaisten huolet, mutta muistuttaa, että koronakriisi on hyvin erilainen kuin edellinen eurokriisi, joka johtui osin yksittäisten valtioiden holtittomasta taloudenpidosta.
–Koronakriisi iski kaikkiin EU-maihin hyvin samankaltaisesti, mutta eniten kriisistä ovat kärsineet ne maat, jotka ovat riippuvaisia sellaisista toimialoista, kuten matkailusta tai muista palveluista, jotka muodostavat ison osan kyseisen maan taloutta. Nämä maat ovat myös sattuneet olemaan sellaisia, joilla on ollut vähemmän liikkumavaraa finanssipolitiikassa, Rehn sanoo.
Hän pitää EU:n elpymisrahastoa myös uudistamis- ja investointirahastona.
–Sitä ei pidä käyttää juokseviin menoihin, vaan investointeihin eli kasvuun ja työpaikkojen luomiseen.
EU:n yhteisestä velasta huolissaan oleville suomalaisille Rehn vastaa, että ”kyllä velasta pitääkin olla huolissaan”.
–Mutta toisaalta velkaa on myös katsottava sitä kautta, mihin sitä käytetään.
Rehnin mukaan koronapandemian vääjäämätön seuraus on ollut velkaantumisen voimakas kasvu globaalisti. Esimerkiksi Yhdysvallat on velkaantunut vielä nopeammin kuin Eurooppa.
–Kansantalouksille velkaantuminen on pulmallista, mutta paremmin hallittavissa, jos talouskasvu on lähivuosina nopeampaa kuin velkaantuminen. Kasvun vahvistaminen on myös EU:n elpymis- eli uudistusrahaston perustamisen ytimessä.
–Vaikka kotitalouksien ja kansantalouksien velkaantumisessa on eroja, silti molemmissa on tärkeää, että pidetään huoli velkakestävyydestä.
Italia on ollut EU:n suurimpia nettomaksajia aina 1980-luvulta lähtien.
Some-keskusteluissa on oltu huolissaan myös siitä, saavatko italialaiset elvytysrahaston myötä verohelpotuksia tai alennetaanko saapasmaan lasten päivähoitomaksuja suomalaisten rahoittamalla velkarahalla.
–Italian kestävän kasvun ohjelma on ainakin paperilla laadittu hyvin kunnianhimoiseksi, jolla pyritään edistämään Italian talouden rakenteellista uudistamista, Rehn sanoo.
Hän kertoo tuntevansa hyvin Italian pääministeri Mario Draghin, joka toimi pitkään Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajana.
–Meillä on kaikki syy toivoa, että hän onnistuu tehtävässään ja tiedostaa Italian uudistamisen välttämättömyyden. Tämä on sekä Italialle, että Euroopalle merkittävä mahdollisuus.
Rehn kertoo ymmärtävänsä kansalaisten huolet, mutta muistuttaa, että koronakriisi on hyvin erilainen kuin edellinen eurokriisi, joka johtui osin yksittäisten valtioiden holtittomasta taloudenpidosta.
–Koronakriisi iski kaikkiin EU-maihin hyvin samankaltaisesti, mutta eniten kriisistä ovat kärsineet ne maat, jotka ovat riippuvaisia sellaisista toimialoista, kuten matkailusta tai muista palveluista, jotka muodostavat ison osan kyseisen maan taloutta. Nämä maat ovat myös sattuneet olemaan sellaisia, joilla on ollut vähemmän liikkumavaraa finanssipolitiikassa, Rehn sanoo.
Hän pitää EU:n elpymisrahastoa myös uudistamis- ja investointirahastona.
–Sitä ei pidä käyttää juokseviin menoihin, vaan investointeihin eli kasvuun ja työpaikkojen luomiseen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Rehnillä on pitkä ja laaja kokemus sekä Suomen että EU:n viroista.
Suomi+on+integroinut+menestyksensä+EU:n+sisämarkkinoiden+hyödyksi,+jonka+lieveilmiöitä+itsenäisen+valtiomme+rajojen+sisällä+ovat+mm.+massatyöttömyys,+konkurssit,+sekä+vientituottojen,+verotulojen+yms.+menetykset.+Kun+tilanne+on+karkeasti+se,+että+Suomelle+jäsenyys,+sekä+erilaiset+maksuvelvoitteet+ovat+rahassa+mitattuna+enemmän+kuin+Suomen+saamat+tuotot,+seurauksena+on+väistämätön+velkaantuminen.+
Typerää vääristelyä.
EU:ssa määräävät jäsenmaat,eikä perussopimusta olla muuttamassa.
Eikä se tämän hetken mielipideilmastossa edes onnistuisi.
Kumma on EU-vihaajien into valehdella päivänselvistä asioista.
Pitäähän heidän yrittää. Sen ovat velkaa herroilleen idässä ja lännessä. Ajavat kahta jänistä,mutta eivät saa kumpaakaan.
EU voittaa.
Valehtelee