EU käynnisti sunnuntaina ensi kevääseen saakka kestävän tulevaisuuskeskustelujen sarjan.
MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtajan Heikki Piuholan mukaan tulevaisuuskeskustelujen sarjan tavoitteena on muun muassa lisätä EU-maiden kansalaisten sitoutuneisuutta EU:hun sekä kerätä kansalaisilta ideioita ja ajatuksia siitä, mihin suuntaan EU:ta tulisi tulevaisuudessa kehittää.
Eurooppa-päivä juhlistaa Euroopan rauhaa ja yhtenäisyyttä
– Siitä ei päästä mihinkään, että EU koetaan etäiseksi. Valtaosa kansalaisista näkee, että instituutiot ovat väärällä tavalla rakennettuja, ja että vaikutusmahdollisuudet ovat liian pieniä. Kuitenkin 92 prosenttia haluaisi vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen ja siksi tätä konferenssia tarvitaan.
Tuoreen EVA:n kyselyn mukaan suomalaisista 54 prosenttia suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti ja 20 prosenttia kielteisesti. Piuholan mukaan koko EU:n tasolla myönteisten osuus on 45 prosenttia.
Piuholan mukaan Eurooppa-päivänä järjestetyssä konferenssissa puhuivat muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron sekä EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
– Viesti oli vahva: kansalaiskeskustelua toivottaisiin käyntiin kaikilla foorumeilla. Päättäjät toivovat myös kritiikkiä kansalaisilta siitä, mihin suuntaa EU:ta tulisi viedä tulevaisuudessa.
Piuholan mukaan tulevaisuuskeskustelun sarja käydään verkkokeskusteluna 24 eri kielellä, myös Suomeksi.
– Sen kautta koetetaan saada ihmisiä osallistumaan ja ideioimaan.
MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtajan Heikki Piuholan mukaan tulevaisuuskeskustelujen sarjan tavoitteena on muun muassa lisätä EU-maiden kansalaisten sitoutuneisuutta EU:hun sekä kerätä kansalaisilta ideioita ja ajatuksia siitä, mihin suuntaan EU:ta tulisi tulevaisuudessa kehittää.
Eurooppa-päivä juhlistaa Euroopan rauhaa ja yhtenäisyyttä
– Siitä ei päästä mihinkään, että EU koetaan etäiseksi. Valtaosa kansalaisista näkee, että instituutiot ovat väärällä tavalla rakennettuja, ja että vaikutusmahdollisuudet ovat liian pieniä. Kuitenkin 92 prosenttia haluaisi vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen ja siksi tätä konferenssia tarvitaan.
Tuoreen EVA:n kyselyn mukaan suomalaisista 54 prosenttia suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti ja 20 prosenttia kielteisesti. Piuholan mukaan koko EU:n tasolla myönteisten osuus on 45 prosenttia.
Piuholan mukaan Eurooppa-päivänä järjestetyssä konferenssissa puhuivat muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron sekä EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
– Viesti oli vahva: kansalaiskeskustelua toivottaisiin käyntiin kaikilla foorumeilla. Päättäjät toivovat myös kritiikkiä kansalaisilta siitä, mihin suuntaa EU:ta tulisi viedä tulevaisuudessa.
Piuholan mukaan tulevaisuuskeskustelun sarja käydään verkkokeskusteluna 24 eri kielellä, myös Suomeksi.
– Sen kautta koetetaan saada ihmisiä osallistumaan ja ideioimaan.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tällä palstalla EU-vihaajat ideoivat valeita.
Muuta eivät osaakaan.
Suurimmalla osalla suomalaisia on orjan mieli.
Vapautuivat ryssän ikeen alta 1991, niin heti piti päästä taas vasallivaltioksi.
Hyvää suuntaa EU:n tulevaisuudelle näyttää Ranska, jossa jälleen ainakin n. 1000 sotilasta on julkaissut avoimen kannanoton, jossa Ranskaa varoitetaan sisällissodasta liiallisen muhamettilaisuudelle tehtyjen myönnytysten takia.
Missä EU? Estääkö EU sisällissodan? Aiheuttaako EU sisällissodan?
EU on pahan allianssi.
Aiheeseen liittyy lukuisia uutisia niin Suomesta kuin maailmalta:
https://www.bbc.com/news/world-europe-57055154
EU:n tulevaisuus on enemmistövallan käsissä. Kriittinen, harkitseva ja järkeilevä osapuoli on ajettu asemaan, jossa vaikuttaminen on heikkoa. Enemmistövalta ajaa EU:sta autonomiaa, eikä tästä ole enää mitään epäilystä, vaikka EU:n propagandaosasto on pistänyt paljon aikaa ja energiaa EU-kriittisyyttä vastustavaan disinformaatioon. Totuus paljastuu aina. Aivan kuten Neuvostoliittossa/Venäjällä, jossa totuutta on jouduttu hautaamaan multiin ja Siperiaan.
Vaarana voi tosiaan olla, että EU alkaa vainota ja likvidoida ihmisiä, jotka kyseenalaistavat koko pakkovallan nimeltä EU.
EU on itsenäisten jäsenmaiden vapaaehtoinen valtioliitto.
Pakkovalta se on vain EU-vihaajien valeissa.
EU:ssa määräysvalta on jäsenmailla.
Mikään valehtelu ei muuta EU:n peruskirjaa,joka säätelee kaikki EU:n toiminnat demokraattisiksi.
EU lähtee elvtykseenkin yhteisin päätöksin ja yhteisvoimin.
Ei sille suomalaiset EU-vihaajat mitään mahda.
Persut potkivat tutkainta vastaan ja tekevät lopulta vahinkoa vain itselleen.
EU:lla on tulevaisuus.
Persut katoavat pian takaisin historian roskakoriin,mistä ovat pullahtaneetkin.
Ainakaan eduskuntapuheiden perusteella eivät ole tarpeellisia.
Tuoreen EVA:n kyselyn mukaan suomalaisista 54 prosenttia suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti ja 20 prosenttia kielteisesti. Piuholan mukaan koko EU:n tasolla myönteisten osuus on 45 prosenttia.
Siinä ei persujen valehtelu ja muu pullikointi merkitse mitään.
Tekevät vain vahinkoa itselleen.
Jaha, yhden totuuden julistaja säveltänyt itse koko ketjun.
Jaha, yhden totuuden julistaja säveltänyt itse koko ketjun.
Tulevaisuuskeskustelu onkin mielenkiintoinen, luultavaa onkin mielipiteitä on jäsenmaissa mitä erilaisimpia.
Suuri kysymys lienee jäsenvaltioiden asukasmäärien mukainen edustusto, joka jättää pienten jäsenmaiden vaikutuksen lopuksi varjoonsa.
Nyt tämä aikaisempi ETA-alue edelsi EU:ta, se oli enemmänkin kaupan yksinkertaistamiseksi luotu järjestelmä, joka toimi kahdenkeskisenä jäsenvaltioiden välillä.
Mutta ilman näitä nykyisiä EU:n hallintoelimiä ja kansallisia edustustoja, sekä jäsenmaksuja ja sisäisiä kehitysohjelmia, joiden kautta jäsenmaat voivat hakea tukea omille hankkeilleen.
Muutos on ollut ETA-vaiheesta nyky-EU:n toimintaan varsin mittava.
Miten se pelkistetty EU jäsenyys lopuksi toimisi ? Norja ja Islanti tiettävästi ovat säilyttäneet ETA-tason suhteensa EU:n, mutta toteuttavat silti EU:n säännöstöä kaupan alan käytännöissään.
Miksi tämä ei olisi riittävää keskinäiden kaupan ja viennin kannalta ?
Vaikka keskinäisiä tulli ja muita vientimaksuja kuitenkin säilyisi, poistuvathan samalla ne EU jäsenmaksut ja vaikutusmahdollisuudet EU:n sisällä sen toimintaan.
Nämä jäsenmaksut ovat kuitenkin verotuloista lähtöisin, joten se kohdistuu laajasti myös elinkustannuksiin ja erilaisten säädösten kannalta välillä haitallisiltakin vaikuttavina.
Onkohan tämä jäsenyyden vaikutusmahdollisuus sellainen että se on merkityksellinen, jos vaikutusmahdollisuudet ovat lopuksi vähäisiä, jos oma edustusto on pieni lukumäärältään.
Ehkä tulevaisuuskeskustelu voisi kehittää jäsenyyteen myös erilaisia jäsenyys-tasoja, joka voisi tasata jäsenmaiden lähtökohtia ja keskinäisiä eroja ja luontaisia mahdollisuuksia ilman että se kiistelty keskinäinen talousapu on siinä se pääasiallinen väline näitä kompensoida.
Jäsenyyden luonne on jotenkin muuttunut v. 1990 alkaen merkittävästi.
Onkohan suunta ihan oikea ?