One Way Missionin ohjelmasarjassa "Gospel Studio" ja sen jaksossa nimeltä "Kristityn ydinkysymys" puhuttiin mm. siitä, voidaanko hengellinen ja maallinen työ Jumalan palvelemisessa erottaa toisistaan. Ohjelman mukaan ei voida.
Kuitenkin heidän omatkin puheensa ohjelmassa todistivat muuta.
Esimerkkinä kerrottiin taksikuskista, jota Jumala johdatti. Kuitenkaan taksikuskina toimiminen ei puhujien itsensäkään mukaan ollut "hengellistä työtä" ennen kuin taksikuski myös rukoili ja johdatti ihmisiä uskon asioihin. Vasta silloin hän oli puhujienkin mukaan Jumalan käytössä maallisessa työssään.
Juuri niin työasiat raamatun mukaan ovatkin: eli hengellinen työ on hengellistä työtä, maallinen työ maallista työtä. Missään kohtaa raamatussa maallista työtä ei nimitetä "hengelliseksi", vaikka ohjelmassa sellaista kuvaa yritettiin ontuvin esimerkein antaa.
Mooseksen työ - jota ohjelmassa niinikään käytettiin "esimerkkinä" - osoitti nimenomaan sen, että Jumalakin erottelee maalliset ja hengelliset työt, kuten teki Mooseksenkin kohdalla. Mooses ei raamatun mukaan tehnyt mitään "hengellistä työtä" lampaita paimentaessaan, vaan vasta sen jälkeen. Maallinen työ oli Mooseksenkin kohdalla erillinen elämänvaihe hengellisen työn ulkopuolella; koulutusjakso, eikä suinkaan mitään "hengellisen työn tekemistä".
Myöskään Paavalin kohdalla ei kerrota, että hän telttoja tehdessään olisi ollut "hengellissä käytössä", "evankeliumin työssä" tai muussakaan "hengellisessä roolissa" teltantekijänä. Vaan raamattu erottelee hänenkin kohdallaan hengellisen ja maallisen työn eri elämänvaiheiksi ja -tehtäviksi. Paavalin ohella maallista työtä tekivät muutkin uskovat hänen kanssaan, mutta kenekään heistä ei kerrota tehneen "hengellistä" työtä teltantekemisen aikana tai teltantekemisen kautta.
Samoin tapahtui kalastajien kohdalla: kalastusverkot jäivät siinä hetkessä, kun Herra kutsui seuraamaan itseään. Kukaan opetuslapsista ei kalastaessaan evankelioinut, eikä missään kohtaa raaamttua väitetä, että kalastustyö olisi ollut "hengellisen" työn tekemistä Jumalan silmissä.
Sama käytäntö näkyy myös vanhassa testamentissa, esimerkiksi Aamoksen ja Elisan elämässä jne.
Toisin kuin ohjelma siis yritti osoittaa, raamattu kyllä selvästi erottelee hengellisen työn ja maallisen työn toisistaan.
Lisäksi raamattu kertoo, että "jumalattomien varat talletetaan vanhurskaille", mikä viittaa siihen, että Jumala voi antaa myös "ansiottomia" varoja. Sellainen tapahtui mm. silloin, kun Israel lähti Egyptistä. Sama Jumalan taktiikka näkyy myös tämän päivän uskovissa: jollekin Jumala on antanut jopa lottovoiton tai muunlaisen elatuksen, perinnön tai kirjekuorissa saapuvia ihmisten lahjoitusvaroja, jotka ovat täysin maallisesta työnteosta riippumattomia, "ansiottomia" tuloja, jotka on saatu ilman maallisen palkkatyön tekemistä.
Myös Jeesus itse toimi rakentajana, mutta hänenkään ei kerrota jatkaneen maallisessa työssään enää hengelliseen työhön ryhtyessään. Jeesuksenkin kohdalla raamattu siis erotteli maallisen ja hengellisen työn.
Tämä ei tietenkään poissulje sitä raamatun kohtaa, että maallistakin työtä kuuluu tehdä ja että maallinenkin työ on kyllä Jumalan palvelemista.
Mutta väite, että maallinen työ olisi myös "hengellistä Jumalan valtakunnan työtä", tai että raamattukin pitäisi maallista työtä yhtä lailla "hengellisenä" kuin pastorin seurakuntavirkaa, evankelioimista tms. työtä, ei kyllä ole totuuden ja raamatun mukainen.
Taksikuskina, maajussina, hoitajana, poliitikkona, puistotyöntekijänä, kassatyöntekijänä, pankkivirkailijana tai muuna maallisen työn tekijänä uurastaminen ei siis vielä ole mitään "hengellistä" työtä raamatun mukaan, vaan vasta se, jos maallisen työn tekijä sen maallisen työnsä ohessa tekee myös jotain hengellistä. Muussa tapauksessa maallinen työ on raamatun mukaan "hyödyllistä hyvien tekojen tekemistä ja palvelemista". "Hengelliseksi" pelkkää maallista työtä ei kuitenkaan nimitetä missään kohtaa raamattua.
Uskovien elämäntarinat myös osoittavat, että tänäkin päivänä Jumala usein kehottaa jättämään maallisen työn kokonaan siinä vaiheessa, kun astutaan hengelliseen työhön.
Maallinen ja hengellinen työ ovat siis kaksi eri asiaa, vaikkakin ne voidaan myös yhdistää. Mutta silloinkin ne pysyvät eri asioina.
Kuitenkin heidän omatkin puheensa ohjelmassa todistivat muuta.
Esimerkkinä kerrottiin taksikuskista, jota Jumala johdatti. Kuitenkaan taksikuskina toimiminen ei puhujien itsensäkään mukaan ollut "hengellistä työtä" ennen kuin taksikuski myös rukoili ja johdatti ihmisiä uskon asioihin. Vasta silloin hän oli puhujienkin mukaan Jumalan käytössä maallisessa työssään.
Juuri niin työasiat raamatun mukaan ovatkin: eli hengellinen työ on hengellistä työtä, maallinen työ maallista työtä. Missään kohtaa raamatussa maallista työtä ei nimitetä "hengelliseksi", vaikka ohjelmassa sellaista kuvaa yritettiin ontuvin esimerkein antaa.
Mooseksen työ - jota ohjelmassa niinikään käytettiin "esimerkkinä" - osoitti nimenomaan sen, että Jumalakin erottelee maalliset ja hengelliset työt, kuten teki Mooseksenkin kohdalla. Mooses ei raamatun mukaan tehnyt mitään "hengellistä työtä" lampaita paimentaessaan, vaan vasta sen jälkeen. Maallinen työ oli Mooseksenkin kohdalla erillinen elämänvaihe hengellisen työn ulkopuolella; koulutusjakso, eikä suinkaan mitään "hengellisen työn tekemistä".
Myöskään Paavalin kohdalla ei kerrota, että hän telttoja tehdessään olisi ollut "hengellissä käytössä", "evankeliumin työssä" tai muussakaan "hengellisessä roolissa" teltantekijänä. Vaan raamattu erottelee hänenkin kohdallaan hengellisen ja maallisen työn eri elämänvaiheiksi ja -tehtäviksi. Paavalin ohella maallista työtä tekivät muutkin uskovat hänen kanssaan, mutta kenekään heistä ei kerrota tehneen "hengellistä" työtä teltantekemisen aikana tai teltantekemisen kautta.
Samoin tapahtui kalastajien kohdalla: kalastusverkot jäivät siinä hetkessä, kun Herra kutsui seuraamaan itseään. Kukaan opetuslapsista ei kalastaessaan evankelioinut, eikä missään kohtaa raaamttua väitetä, että kalastustyö olisi ollut "hengellisen" työn tekemistä Jumalan silmissä.
Sama käytäntö näkyy myös vanhassa testamentissa, esimerkiksi Aamoksen ja Elisan elämässä jne.
Toisin kuin ohjelma siis yritti osoittaa, raamattu kyllä selvästi erottelee hengellisen työn ja maallisen työn toisistaan.
Lisäksi raamattu kertoo, että "jumalattomien varat talletetaan vanhurskaille", mikä viittaa siihen, että Jumala voi antaa myös "ansiottomia" varoja. Sellainen tapahtui mm. silloin, kun Israel lähti Egyptistä. Sama Jumalan taktiikka näkyy myös tämän päivän uskovissa: jollekin Jumala on antanut jopa lottovoiton tai muunlaisen elatuksen, perinnön tai kirjekuorissa saapuvia ihmisten lahjoitusvaroja, jotka ovat täysin maallisesta työnteosta riippumattomia, "ansiottomia" tuloja, jotka on saatu ilman maallisen palkkatyön tekemistä.
Myös Jeesus itse toimi rakentajana, mutta hänenkään ei kerrota jatkaneen maallisessa työssään enää hengelliseen työhön ryhtyessään. Jeesuksenkin kohdalla raamattu siis erotteli maallisen ja hengellisen työn.
Tämä ei tietenkään poissulje sitä raamatun kohtaa, että maallistakin työtä kuuluu tehdä ja että maallinenkin työ on kyllä Jumalan palvelemista.
Mutta väite, että maallinen työ olisi myös "hengellistä Jumalan valtakunnan työtä", tai että raamattukin pitäisi maallista työtä yhtä lailla "hengellisenä" kuin pastorin seurakuntavirkaa, evankelioimista tms. työtä, ei kyllä ole totuuden ja raamatun mukainen.
Taksikuskina, maajussina, hoitajana, poliitikkona, puistotyöntekijänä, kassatyöntekijänä, pankkivirkailijana tai muuna maallisen työn tekijänä uurastaminen ei siis vielä ole mitään "hengellistä" työtä raamatun mukaan, vaan vasta se, jos maallisen työn tekijä sen maallisen työnsä ohessa tekee myös jotain hengellistä. Muussa tapauksessa maallinen työ on raamatun mukaan "hyödyllistä hyvien tekojen tekemistä ja palvelemista". "Hengelliseksi" pelkkää maallista työtä ei kuitenkaan nimitetä missään kohtaa raamattua.
Uskovien elämäntarinat myös osoittavat, että tänäkin päivänä Jumala usein kehottaa jättämään maallisen työn kokonaan siinä vaiheessa, kun astutaan hengelliseen työhön.
Maallinen ja hengellinen työ ovat siis kaksi eri asiaa, vaikkakin ne voidaan myös yhdistää. Mutta silloinkin ne pysyvät eri asioina.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kaikkihan täällä maailmassa, jotka töissä käyvät, olisivat myös hengellisen työn tekijöitä, jos kaikki maallinen työ hengellistä olisi.
Ja jotkut maalliset työt eivät varmasti edes ole Jumalan mieleisiä laisinkaan, vaikka kuinka tienaisi omat rahansa raamatun työntekoneuvon mukaan. Rohkenen ainakin epäillä, että esimerkiksi maailman vahimman ammatin harjoittaminen tai joku hyvin paljolti vain rahan haalimiseen keskittyvä työ olisi koskaan mitään Jumalalle mieluista työtä, saati sitten jotain Jumalan valtakunnan töitä, vaikka kuinka kertoisi evankeliumia siinä ohessa.
Työ kun työ. Kristityn elämän ydin on tässä: "Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne, niinkuin Herralle eikä ihmisille" (Kol. 3:23)
Aloituksessa mainitun ohjelman mukaan kaikki maallinen työ olisi hengellistä työtä, mikä on ihan höpöpuhetta. Sen väitteen mukaan kaikki työssäkäyvät jumalattomat ja synnintekijät ja kuka ikinä vain työtä tekee, tekisivät myös hengellistä työtä Herralle.
Herra ei ylipäätään rakenna tätä maailmaa, vaan sisäistä hengellistä valtakuntaa. Meitäkin kehotetaan olemaan kiintymättä maallisiin asioihin . Kyllä maallinen työ on todellakin vain maallista työtä, jota kyllä kehotetaan tekemään, sitä en sano. Mutta hengellistä työtä tehdään mm. silloin, kun uskova avaa suunsa evankeliumia kertoakseen, eikä maalipensseli tai siivousrätti kädessä.
Mutta tämä on tätä nykyaikaa, jossa jopa kahvin keittäminen seurakunnassa koitetaan hengellistää. Jeesuksen aikaan kahvin keittäminen oli mielestäni vain kahvin keittämistä, siis tavanomaista maallista palvelemista. Marian sisar Marttakin sen esimerkillään kertoo.