https://helda.helsinki.fi/handle/10138/329816 "Molemmat lehdet olivat selkeästi rankentamassa Suur-Suomea, tästä kertoo lehtien suhtautuminen Vuokkiniemen kansalaiskokoukseen ja Tarton rauhan rajan ylitykseen. Lehdet olivat koko hyökkäysvaiheen ajan hyvin bolsevistivastaisia ja tätä suhtautumista ennestään syvensi takaisin vallatun Karjalan kirkkojen, hautausmaiden ja muiden kirkollisten kohteiden tuho, joista molemmat lehdet julkaisivat kirjoituksia."
Jatkosodan hyökkäysvaihe Kotimaa- ja Aamun Koitto-lehdissä 1941
Anonyymi
12<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vaiettuja tabuja?
Teemu Keskisarja: HS-Teema: Jatkosota
Erillissota, aseveljeys vai Saksan liittolaisuus – yhdentekevää. Kohtalonyhteys lankesi joka tapauksessa Suomelle moraalisesti oikeutettuna. Näyttihän Neuvostoliitto välirauhan aikana taivaan merkkejä etupiirinsä lopullisesta ratkaisusta. Liittoutumattomuus tarkoitti Suomelle maailmankartalta jyräytymistä, miehitystä, puhdistuksia ja väestönsiirtoja. Kun Suomi-neitoa oli pahoin silvottu, tietysti Saksan auttavaan käteen piti turvautua.
Valinnassa ei ole mitään anteeksi pyydeltävää. Sukupuutolta säästyäkseen myös 2020-luvun suomalaiset hyväksyisivät avukseen mitä hyvänsä terroristijärjestöjä tai örkkejä.
Ilman muuta nyyteltävä seikka on sekin, että Jatkosotaa lietsoi lietsoi ”Historian Kostotar”,kuten sanoi J. K. Paasikivi, periaatteessa rauhantahtoinen valtiomies. Totta kai Suomi kosti Talvisodan suunnatonta oikeudenloukkausta. Ei kääntänyt toista poskea, koska kurkussa oli luu ja nyrkeissä ehjiä sormia Suomen kostonjano oli vereksempää kuin niillä valtioilla, joita riepoi 20 vuoden takaiset ensimmäisen maailmansodan vääryydet..
Tutkijat, kirjailijat ja poliitikot kävivät jälkeenpäin antaumuksella Suur-Suomi-aatteiden kimppuun. Ehkäpä tuomarointi on turhaa tahi aikasidonnaista. Miksipä ei Suomi ansainnut takaisin valtausten lisäksi hieman ylimääräistä elintilaa.
Viena ja Aunus eivät maantieteeltään tai kulttuuriltaan kaiketi kuuluneet Suomen tasavaltaan. Entä sitten? Suur-Suomen kanssa kilpaileva valta oli Suur-Neuvostoliitto. Tuskin sillekään luomukselle voi osoittaa yleisinhimillistä laajentumisen oikeutta.
Missä määrinSuomi osallistui rikoksiin inhimillisyyttä vastaa? Holokaustin estäminen ei vuosina 1941-1944 sanellut edes Yhdysvaltojen tai Britannian strategiaa. Epäreilua oikeustajun taannehtimista olisi vaatia ukaaseja Saksan myötäsotijalta. Oman juutalaisvähemmistön tinkimättömästä suojelusta sietää Suomen olla enemmänkin ylpeä.
Suomi taisteli melko puhtain asein ikioman puhtaan asiansa puolesta, pienen kansan itsesäilytysvaistolla. Päämäärässä ei ollut vikaa eikä keinoissakaan hirvittävästi. Lopputuloksessa oli.
Verinen hyökkäysvaihe 1941 ei kantanut mihinkään maaliin. Oikeastaan Suomi ei tiennyt edes maalipuiden sijaintia sen jälkeen, kun oli veikannut suuremman pelin voittajan väärin. Mannerheim kieltäytyi Leningradin porttien ryskyttämisen totaalisesta riskistä. Muurmannin rata ei katkennut sattuneista syistä. Korpisoturitkin hyytyivät tiettömiin taipaleisiin ja surkeisiin soihin. Valloitukset runonlaulajain erämaassa eivät painaneet maailmanhistorian punnuksina. Suomi joutui pikkuhiljaa alistumaan Saksan väistämättömään tappioon. Kesäkuussa 1944 tuli sitten turpiin ja suorasan päin näköä. Puna-armeija näytti suurhyökkäyksessä todellisen tasonsa.
Tali-Ihantala, presidentti Risto Rytin taiturointi Saksan avulla ja itsenäisyyden säilyminen olivat kuolemattomia saavutuksia. Mutta eivät nekään korota sotaa ”torjuntavoitoksi”. Vastentahtoisesti sen myönnän, Suomi ei hävinnyt siinä määrin luin maan tasalle raiskatut häviäjävaltiot kautta Euroopan ja maailman, mutta hävisi kumminkin. Suomi venyi ja ylisuoritti vielä viime metreillä. Se vain ei riittänyt. Tulosluettelon voi lukea rauhanehdoista. Kylmissä numeroissa ei ole hävettävää, pikemminkin todettava: 65.000 sankarivainajan uhri ei pelastanut 420,000 evakon koteja.
Keskisarja tuntuu väittävän, että Suomella olisi ollut kuitenkin muka mahdollisuus kieltäytyä Jatkosodasta tai että Suomi olisi veikannut väärää voittajaa. Suomen johto oli kuitenkin melko varma siitä, että Saksa ei voita edes Neuvotoliittoa ja se pannaan matalaksi. Suom ei voinut myöskään olla osallistumatta sotaan tai suorittamatta hyökkäysoperaatioita, koska Saksa olisi muuten lähtenyt kaatamaan hallitusta tai ainakin se uhkaili johtoamme.
Keskisarja on siis melkoisen pönttö. Lisäksi jotain urpoa holokaustihorinaa
” Keskisarja tuntuu väittävän, että Suomella olisi ollut kuitenkin muka mahdollisuus kieltäytyä Jatkosodasta tai että Suomi olisi veikannut väärää voittajaa. ”
Päinvastoin! Keskisarjan mukaan neukku teki Välirauhan aikana Suomelle selväksi, ettei tämä ole vielä tässä ja hätilanteessa oli turvauduttava ”örkkiin”! Vallitsevassa tilanteessa Saksa vaikutti mahdolliselle voittajalle, mutta vuodesta 1942 lähtien oli selvää, ettei se varmasti ole eli paha juttu Suomelle!
”Suomen johto oli kuitenkin melko varma siitä, että Saksa ei voita edes Neuvotoliittoa ja se pannaan matalaksi.”
Vasta vuodensta 1942 alkaen.
” Suom ei voinut myöskään olla osallistumatta sotaan tai suorittamatta hyökkäysoperaatioita, koska Saksa olisi muuten lähtenyt kaatamaan hallitusta tai ainakin se uhkaili johtoamme.”
Olimme riippuvaisia viljan suhteen Saksasta. Kannattaa muistaa sekin!
”Keskisarja on siis melkoisen pönttö. Lisäksi jotain urpoa holokaustihorinaa”
Ei kovinkaan sellainen.ei ihme, että häntä kuunnellaan eikä sinua!
Häntä kuunnellaan, koska suomalaiset ovat ksekimäärinb moraalittomia ja tyhmiä.
Millä perusteella väität Mannerheimin uskoneen Saksan voittoon? Hänhän tiesi Saksalla olevan vastassaan koko maailman.
Sekavaa höttöä.
Mitä sitten?
Tietysti piti olla suunnitelma v. 1941 jos Saksa olisikin voittanut.
Tätä suunnitelmaa ei ollut valtioneuvostolla tai Suomen sotilasjohdolla ennen toista Maailmansotaa.
Täytyy muistaa että ilman talvisotaa ei olisi ollut jatkosotaa.
Mikäli NL olisi luhistunut v. 1941 tai 1942, olisiko Itä-karjala pitänyt jättää Saksalle?
Ja mitenhän se olisi sen voinut voittaa? Venäjä sytytti toki sodan pohjolassa 1939. Venäjän hyökkäys Suomeen 1939 ja Saksan tekemä Norjan ja Tanskan miehitys vaikeuttivat elintarvikehuoltoa pohjolassa merkittävästi.
Tässäkin on muistettava miten rehupuntti hoki etenkin Pohjanmaalla 1918-1939 'Armeija marssii vatsallaan, marsii vatsallaa'. Sama tilanne olisi nykypäivänä edes. Näkymättömällä Poseidon-torpedolla Putin voisi käytännössä hallita koko pohjolaa melko helposti. Mielenkiintoista miten Putin on oppinut ilmeisesti sen mitä tsaari tai neukku eivät koskaan oppineet; määrä korvaa laadun. Suomi on niin paska maa, että 10 miljardia euroa menee hävittäjiin Pirkkalan suurimpiin työnantajiin kuuluvan lennoston auki pitämiseksi, vaikka hävittäjillä ei ole mitään merkitystä. Putin voi helposti upottaa poseidon-torpedolla kaikki Norjasta energiaa tuovat alukset.
Ei Saksa lähtenyt 1941 HÄVIÄMÄÄN sotaa neukkuja vastaan. Tietysti he tekivät suunnitelman sen perusteella että voittavat sodan.
Onko tässä jotain yllättävää? Historiaa tuntevalle aivan tuttua tavaraa.
Aamun Koitto rankentamassa...ei jaksa lukea pitemmälle...
Ruotsalainen kansanpuolue oli ainut porvarillinen puolue, mikä ei sisällyttänyt ohjelmaansa Itä-Karjalan liittämistä Suomeen.
Suur-Suomi aatehan juontaa jo Lönnrotista ja Castrénin panturanismista, tätähän eivät ruotsalaiset pangermanismille myötämielisinä tietenkään kannattaneet.