https://www.theseus.fi/handle/10024/497387 "Lopuksi päädyttiin pitämään öljylämmityksen vaihtamista ilma-vesilämpöpumppuun järkevämpänä, kuin maalämpöpumppuun, kun huomioitiin tämän hetkiset hinnat ja valtion tukema 4 000 euron avustus. Opinnäytetyön ongelmiksi osoittautui joidenkin muuttujien arviointi, kuten öljykattilan hyötysuhde ja tarvittavien tietojen puuttellisuus. Työssä saatuja vastauksia tarjousten välillä voidaan kuitenkin pitää oikeellisina, sillä ne vaikuttavat järkeviltä."
mitvit - maalämpöpumppua ei valittu
Anonyymi
11
597
Vastaukset
- Anonyymi
Ei noin pieneen torppaan maalämpöä kannata nykypäivänä laittaa. VILP ajaa ohi melkein aina alle 175 m2 taloissa.
- Anonyymi
Niin tai raja on parisataa neliötä.
- Anonyymi
Ei se neliöistä ole kiinni vaan lämpöenergian tarpeesta. Mitä vanhempi talo sitä pienempi se voi olla että maalämpö kannattaa.
- Anonyymi
Näin on. Mitä vanhempi ja horiskompi talo, sitä pienempään kannattaa hankkia maalämpö.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näin on. Mitä vanhempi ja horiskompi talo, sitä pienempään kannattaa hankkia maalämpö.
juu, sanoja on peräkkäin laitettu, MUTTA mitään järkevää lausetta ei ole kyllä saatu aikaiseksi.. älä enää edes yritä.. kiitos.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
juu, sanoja on peräkkäin laitettu, MUTTA mitään järkevää lausetta ei ole kyllä saatu aikaiseksi.. älä enää edes yritä.. kiitos.
Yritä edes!
- Anonyymi
Jaksoikohan kukaan perehtyä työhön niin tarkkaan että olisi käynyt selville huomioitiinko kannattavuuslaskelmassa että energiakaivo kestää useamman maalämpöpumpun käyttöiän? Entä sitä että maalämpöpumppu kestää todennäköisesti huomattavasti kauemmin kuin ilma-vesilämpöpumppu? En huomannut itse mitään mainintaa. Sen sijaan pisti silmään maininta: "Jotta voidaan kerätä varastoitunutta lämpöenergiaa kallioperästä, porataan kallioperään yli 100 metriä syvä lämpökaivo, jonne sijoitetaan putkilenkki. Lenkin takia kaivon energiansaanti on kaksinkertainen yhtä putkimetriä kohti, kun verrataan vaakasuorassa olevaan maaputkipiiriin." Ei kai se nyt ihan noinkaan mene, sillä muutoinhan kannattaisi laittaa samaan kaivoon kaksi U-lenkkiä, niin saataisiin nelinkertaisesti energiaa verrattuna pintapiiriin, tai miksei kerralla 8 U-lenkkiä, jolloin kaivolle riittäisi 1/8 - vai oliko se peräti 1/16-osa syvyys normikaivoon verrattuna... En kritisoi työtä, mutta muistakaa nyt kuitenkin että kyseessä oli opinnäytetyö, jonka nettijulkaisun yhteydessä ei ole esitetty minkäänlaista arvostelua työstä eli ilman asiantuntemusta ei voi sanoa mikä meni kenties väärin ja mikä oikein. Eli ei tullut tästäkään vastausta ikuisuuskysymykseen "mlp vaiko ivlp?".
- Anonyymi
ison reikelin poraaaminen taitaa maksaa hiukan enemmän, eli siiihen se kaatuu se monta uulenkkiäväite.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ison reikelin poraaaminen taitaa maksaa hiukan enemmän, eli siiihen se kaatuu se monta uulenkkiäväite.
Toki maksaa enemmän, mutta suhteessa poistettavan kiviainekseen määrään, tulee reiän halkaisijan kasvattaminen halvemmaksi kuin syventäminen. Ymmärtäähän tuon ihan jo sillä, että mitä syvemmälle mennään, sen enemmän rautaa joutuu kantamaan mukana ja kun niitä jatkovarsia varten joutuu poran ottamaan aina ylös ja laskemaan alas, niin tuhraantuuhan siinä aikaa.
Itse asiassa ohkasempi kaivo tuottaa paremmin, sillä kun putkenseinämän ja kaivon seinämän välissä on vähemmän vettä, johtuu lämpö paremmin kalliosta. Kaikkein paras hyötysuhde irtoaisi energiakaivosta, jos putken ja kallion välissä ei olisi lainkaan vettä, vaan lämpö johtuisi suoraan putkeen ja sen läpi keruupiirin lämmönsiirtonesteeseen. Onhan noita vuosien saatossa kehitetty jos jonkinlaista lämmönkeruuputkiprofiilia, joilla yritetään suurentaa kontaktipinta-alaa kallioon, mutta perusputki on vain yksinkertaisesti niin halpaa, että harva erikoisputkista on jäänyt markkinoille. Eteläisemmässä Euroopassa täyttävät energiakaivon betonilla - liittynee enempi pehmeän maan rikkoutumisriskiin, jolloin seinämistä irtoava maa-aines painaisi putket tukkoon. Meillä kallio on vanhaa, lujaa ja vakaata, joten riski moiseen on pienempi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toki maksaa enemmän, mutta suhteessa poistettavan kiviainekseen määrään, tulee reiän halkaisijan kasvattaminen halvemmaksi kuin syventäminen. Ymmärtäähän tuon ihan jo sillä, että mitä syvemmälle mennään, sen enemmän rautaa joutuu kantamaan mukana ja kun niitä jatkovarsia varten joutuu poran ottamaan aina ylös ja laskemaan alas, niin tuhraantuuhan siinä aikaa.
Itse asiassa ohkasempi kaivo tuottaa paremmin, sillä kun putkenseinämän ja kaivon seinämän välissä on vähemmän vettä, johtuu lämpö paremmin kalliosta. Kaikkein paras hyötysuhde irtoaisi energiakaivosta, jos putken ja kallion välissä ei olisi lainkaan vettä, vaan lämpö johtuisi suoraan putkeen ja sen läpi keruupiirin lämmönsiirtonesteeseen. Onhan noita vuosien saatossa kehitetty jos jonkinlaista lämmönkeruuputkiprofiilia, joilla yritetään suurentaa kontaktipinta-alaa kallioon, mutta perusputki on vain yksinkertaisesti niin halpaa, että harva erikoisputkista on jäänyt markkinoille. Eteläisemmässä Euroopassa täyttävät energiakaivon betonilla - liittynee enempi pehmeän maan rikkoutumisriskiin, jolloin seinämistä irtoava maa-aines painaisi putket tukkoon. Meillä kallio on vanhaa, lujaa ja vakaata, joten riski moiseen on pienempi.Täsmennänpä heti tekstiäni hieman, siis tuo poraterän nosto ylös liittynee enempi "syväporaukseen" - eikös nämä pienet muutaman sadan metrin kaivot mene "heittämällä" jonon jatkoksi uutta perään ilman että jo sisään saatuja tarvitsee nostella välissä ylös?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täsmennänpä heti tekstiäni hieman, siis tuo poraterän nosto ylös liittynee enempi "syväporaukseen" - eikös nämä pienet muutaman sadan metrin kaivot mene "heittämällä" jonon jatkoksi uutta perään ilman että jo sisään saatuja tarvitsee nostella välissä ylös?
Niin, ja se energiakaivon parempi tuotto metriä kohti johtuu lähinnä kallion tavallista maata paremmasta lämmönjohtavuudesta ja siitä, että sitä massaa on "keruulinjan" ympärillä enemmän kuin pintapiirissä, jossa käytännössä putken yläpuolella on ilmaa (välissä vain noin metri maata, joka lähinnä toimii eristeenä ilman ja varsinaisen lämpövaraston/lämmönlähteen välissä lämmityskaudella). Jos energiakaivon seinämän saisi vesitiiviiksi, niin periaatteessa riittäisi yksi putki kaivon pohjalle, josta imettäisiin "lämmintä" vettä ylös ja lämmön pumppauksen jälkeen viilentynyt vesi laskettaisiin takaisin alas putken ja kallion välistä. Käytännössä tuo tokikaan ei olisi hyvä juttu, sillä kaivon läpi virtaava pohjavesi tuo mukanaan rutkasti lämpöä. Jos onnistuu poraamaan kaivon hyvään pohjavesivirtaan, niin riittääkin paljon lyhyempi kaivo kuin mitä tyypillisesti joudutaan poraamaan. Eihän noita pohjavesien virtaamia käytännössä selvitetä, vaan porataan mitä on "excelistä" saatu suositukseksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 501607
- 621562
SDP:n lyhyt selviytymisopas
1. Komitea on vastaus, oli kysymys mikä tahansa Jos maailma on muuttumassa tai jossain palaa, demari ei hätiköi. Ensin p101128- 60931
- 49914
Mitä se olisi
Jos sinä mies saisit sanoa kaivatullesi mitä vain juuri nyt. Ilman mitään seuraamuksia yms. Niin mitä sanoisit?41765Toivoisitko
Toivoisitko, että kaivattusi olisi introvertimpi tai extrovertimpi? Itsenäinen tai tarvitsisi enemmän apua/sinua? Osoit86620Nanna Karalahti :Paljastus bisneksistä Jere Karalahden kanssa!
Ottanut yhteyttä seiskalehden toimittajaan ja kertonut totuuden yhteisestä Herotreeni-nimisestä verkkovalmenuksesta.118617Sotekeskus
Aloite on hyvä, kiitokset siitä. Mutta jos olette yhtään seuranneet hyvinvointialueen kokouksia niin sehän on jo nuijit32597- 38556