...olemme vaihtaneet tasapainoiset taloudet, vakaat, hyvin palkatut työpaikat ja hyvinvoivat yhteisöt epätasapainoisiin talouksiin, nollasopimuksiin, pirstoutuneisiin yhteisöihin ja halpoihin televisioihin – jotka eivät todennäköisesti edes ole kovin paljoa halvempia.
Olemme vaihtaneet Adam Smithin näkymättömän toimivien markkinoiden käden monopolivallan näkymättömään nyrkkiin.
Muun kehityksen eli rahoitusalan sääntelyn purun, riippumattoman keskuspankkitoiminnan sekä euromarkkinoiden nousun ohella nämä muutokset ovat osaltaan tuottaneet suurten pankkien ja monikansallisten yritysten purjeisiin hirmumyrskyn voimaa lähenteleviä tuulia, lähes aina pienempien kotimaisten kilpailijoiden ja veronmaksajien vahingoksi.
Olemme vaihtaneet Adam Smithin näkymättömän toimivien markkinoiden käden monopolivallan näkymättömään nyrkkiin.
Muun kehityksen eli rahoitusalan sääntelyn purun, riippumattoman keskuspankkitoiminnan sekä euromarkkinoiden nousun ohella nämä muutokset ovat osaltaan tuottaneet suurten pankkien ja monikansallisten yritysten purjeisiin hirmumyrskyn voimaa lähenteleviä tuulia, lähes aina pienempien kotimaisten kilpailijoiden ja veronmaksajien vahingoksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomalaistutkimus: Yhtenäinen eliitti määrää yhä maailman talouslinjat
https://yle.fi/uutiset/3-9575051
Eliitti ei tingi talouden vapauttamisesta ja Maailman talousfoorumi ja Financial Times vahvistavat tätä tinkimättömyyttä, tutkimus väittää.
Talouseliitti toimii kuin kaikukammiossa – yhtenäinen sanoma voimistuu.
Näin voisi tiivistää Helsingin yliopiston tutkijan Markus Ojalan tuoreen väitöstutkimuksen havainnot. Viestintätieteilijä Ojala on tutkinut, miten talouseliitin yhteiset keskusteluareenat kuten Maailman talousfoorumi ja Financial Times -lehti, edistävät talouden vapauttamista.
Tulos on kirkas: maailman talouspolitiikan linjat määrittää yhtenäinen ja kansainvälinen eliitti, joka on sitoutunut edistämään maiden talouksien yhteenkietoutumista yli rajojen.
– Eliittijulkisuuden omat tilat, kuten Maailman talousfoorumi ja Financial Times, tukevat pyrkimyksiä ohjata maailmantaloutta, Ojala sanoo.
Yhden taloustotuuden maailma
Ojala kiinnostui aiheesta havaittuaan, että kansainvälisiä yritysjohtajia ja poliittisia päättäjiä yhteen tuovien verkostojen määrä on lisääntynyt. Davosissa vuosittain järjestettävän Maailman talousfoorumin ja talousalan raamattuna pidetyn Financial Timesin rinnalla on tukku vastaavia kanavia. Niiden sanoma on pohjimmiltaan hyvin yhtenäinen, tutkimus väittää.
– Siinä globalisaatiota pidetään pohjimmiltaan aina positiivisena kehityskulkuna. Siihen liittyviä ongelmia myönnetään, mutta on poissuljettua että ratkaisuksi ehdotettaisiin vaikka talouden vapauttamisen jarruttamista eli taaksepäinmenoa.
Erilaisia malleja kyllä sallitaan. On angloamerikkalainen finanssivetoinen malli, pohjoismainen hyvinvointimalli tai kiinalainen valtiovetoinen malli. Mutta yhdistävänä pohjana on aina sama ismi, talousliberalismi.
– Siitä eriäviä mielipiteitä ei juuri eliitin julkiseen tilaan mahdu.
Globalisaatio esitetään Ojalan mukaan eliitin forumeilla yleensä vääjäämättömänä, teknologisen kehityksen ja markkinalogiikan ohjaamana kehityksenä. Tuotantotekijöiden vapauttaminen edellyttää kuitenkin myös vahvoja poliittisia päätöksiä.
Kapitaali-imperiumin uusliberalismi-globalismi "monilta yksille" agenda, joka kuljettaa meitä uuteen maailmanjärjestykseen ja maailmanhallitukseen.
Aloitetaan käsitteiden määrittelystä. Uusliberalismi on oppi, joka kehystää ja tulkitsee yhteiskunnalliset ongelmat markkina-ajattelun ja sen tehokkuus-, vapaus- ja oikeudenmukaisuus-ihanteiden kautta.
Uusliberalisti uskoo näin tulkittujen ongelmien olevan ratkottavissa luomalla tilaa itseään sääteleville kilpailullisille markkinoille. Markkinat edellyttävät yksityisomistusta ja hyödykkeistämistä. Asiat on saatava yksityisen omistamisen piiriin ja kauppatavaraksi.
Kovastihan meitä houkuteltiin IVY:yn silloin kun se vielä oli ajankohtaista. Siellä ihannoimasi YYA-aika olisi jatkunut ainakin jonkin aikaa.