Ellen G. White sanoo, että joudut helvettiin, kun et maksa kymmenyksiä. Jeesus Kristus on temppelissä tutkimassa sinun syntejäsi. Hän siirtyi sinne v.1844. Sapattisinetti! Sunnuntai on pedon merkki. ( kristityt käyvät silloin messussa). Kristityt 1800- luvulle joutuvat helvettiin. Eivät tienneet adventismista. EGW ja kymmenykset pelastavat.
Tutkiva Tuomio
Anonyymi
85177
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 85
Vanhimmat
Johan on outoa! Uskooko kukaan että vain advarit pelastuu? Eli, se kuulostaa joltain lahkolta tai kultilta, joitten mukaan ainoastaan heillä on totuus ja pelastus. Ja rahaa kerätään kymmenyksillä.
Aloitus on soopaa.
Taas täysin älyvapaata valhetta.
Hei
Sinun kannattaa -kun lainaat jonkun kirjoittamaa, niin että esittäisit lähdetiedon hyvin.
Näin esimerkiksi; (Ellen White:Aikakausien Toivo:sivu 203:Kirjatoimi:1980)
- Noin esitetään lähde.
Miksi se kannattaa?
Lähdetiedot ilmaistaan tämänkaltaisilla keskustelupalstoilla yleensä vain suorissa lainauksissa.
On niin toki.
Kun laukoo helvetin tuomioita, tai uhkaa helvetin tuomioilla niin olisi hyvä täsmentää.
Jeesus taivaassa ollut on jo yli 2000 vuoden ajan.
1844 liittyy siihen Raamatun totuuteen, että taivaallinen palvelus siirtyi uuteen vaiheeseen, joka vastaa maallisen pyhäkön suurta sovituspäivää, että ylipappi meni kaikkein pyhimpään.
Raamattu antaa ymmärtää vanhan liiton pyhäkköpalveluksesta että on kopio, esikuva, "varjo" vertauskuva taivaallisesta palveluksesta -oikean taivaan pyhäkön palveluksessa.
Raamatun tutkijat ovat sitten tutkineet yhtymäkohtia Raamattuun verraten, ja kirjoittaneet suuren teologian jonka ymmärtämiseksi kaikkineen pitää nähdä suuri vaivannäkö.
No niinpä! Tässäpä sinulle pari faktaa, molemmat samassa lainauksessa:
Heprealaiskirje 9:11-12
"11. Mutta Kristus ilmestyi tulevan hyvän ylipappina. Suuremman ja täydellisemmän majan kautta, jota ei ole käsin tehty ja joka ei ole tätä luomakuntaa, 12. hän meni, ei pukkien eikä mullikoiden veren kautta vaan oman verensä kautta kertakaikkisesti kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen. "
Eli Jeesus meni käsin tekemättömän ruumiinsa kautta eli täydellisemmän majan eli temppelin eli pyhäkön kautta kertakaikkisesti kaikkeinpyhimpään ylösnousemusruumiiseensa heti kuolemansa jälkeen.
Ei siis ole mitään konkreettista temppelirakennusta taivaassa vaan Jeesuksen ruumis on kaikkien pyhin, jota ei ole käsin rakennettu. Se ei tapahtunut 1844 vaan HETI kun Jeesus kuoli.
Sinä olet väärässä. Taivaassa on temppeli, jossa Jeesus palvelee. Heprealaiskirjeen tekstisi viittaa taivaan temppelin kaikkeinpyhimmän siihen tapahtumaan, jossa temppeli vihitään käyttöön Vanhan testamentin mallin mukaisesti. Taivaallinen sovituspäivä on sitten se, mikä tapahtuu 1844 alkaen.
Raamattu nimen omaan sanoo, ettei taivaan temppeli ole käsin tehty rakennus. Jos lukisit Raamattua ihan itse niin tietäisin mitä tuo temppeli oikeasti tarkoittaa.
Älä jauha jaskaa. Sekä ihmisen, että Jumalan ruumis on Raamatun mukaan temppeli.
Se, että ihmisen ruumista sanotaan Pyhän hengen temppeliksi, on Raamatun kielikuvallisuutta ja tuttua monesta raamatunpaikasta. Myös Jeesuksen ruumista sanotaan temppeliksi.
Johannes 2:19-
Jeesus vastasi heille: ”Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä.” Niin juutalaiset sanoivat: ”Neljäkymmentäkuusi vuotta on tätä temppeliä rakennettu. Sinäkö pystyttäisit sen kolmessa päivässä?” Mutta hän puhui RUUMIINSA TEMPPPELISTÄ.
Katsotaan toista kohtaa, missä puhutaan temppelistä vertauskuvana. Tässä puhutan ihmisestä.
Efesolaiskirje 2:21-22
Hänessä (Jeesuksessa Kristuksessa) koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa. Hänessä tekin rakennutte yhdessä muiden kanssa Jumalan asumukseksi Hengessä.
Tämä raamatunkohta kertoo että myös ihminen on pyhä temppeli. Aloituksessa sanottiin, että ihmisen ruumis on Pyhän hengen temppeli. Voimme siis laittaa yhtäläisyysmerkit ihmisen ruumiin ja koko ihmisen välille, siinä mielessä, että molemmat ovat temppeleitä.
Jos kerran Jeesuksen ruumis on Johanneksen mukaan temppeli, niin eikö se merkitse sitä, että myös koko Jeesus on temppeli? Ja jos näin on, niin eikö ylösnousseen Jeesuksen ruumis ole taivaassa se taivaallinen temppeli? Todellinen temppeli taivaassa, josta maallinen temppeli oli vain kuva ja varjo.
Kolossalaiskirje 2:16-17
Älköön siis kukaan tuomitko teitä syömisen ja juomisen tai jonkin juhlan, uudenkuun tai sapatin vuoksi. Nehän ovat vain varjo siitä, mikä oli tulossa, mutta itse TODELLISUUS ON KRISTUKSESSA.
Edelleen jatketaan samoilla kielikuvilla. Israelilaisten hengellisen elämän maanpäälliset asiat, aivan kuten maallinen temppelikin olivat vain varjo siitä, mikä on tulossa. Tulossa on todellisuus ja todellisuus on Kristuksessa, tuossa taivaallisessa temppelissä.
Raamattu ei sano, että taivaallinen temppeli olisi rakennus vaan taivaallinen temppeli on todellinen ilmestysmaja, Kristus, sillä se, mikä oli maassa varjoa, se on varjoa todellisesta taivaassa. Todellisuus taivaallisissa on Kristuksessa. Hän palvelee siinä oikeassa ilmestysmajassa eli temppelissä, jonka on pystyttänyt Herra, kolmessa päivässä (Joh 2:19).
Heprealaiskirje 8:1-5
Sanomamme pääkohta on siis tämä: Meillä on sellainen ylipappi, joka istuu Majesteetin valtaistuimen oikealla puolella taivaissa. Hän palvelee pyhäkössä, siinä oikeassa ilmestysmajassa, JONKA ON PYSTYTTÄNYT HERRA Herra eikä ihminen. Jokainen ylipappi asetetaan uhraamaan lahjoja ja uhreja. Sen vuoksi on välttämätöntä, että myös meidän ylipapillamme on jotakin uhrattavaa. Jos hän olisi maan päällä, hän ei olisikaan pappi, koska on jo olemassa niitä, jotka lain mukaan uhraavat lahjoja. He palvelevat Jumalaa pyhäkössä, joka on TAIVAALLISTEN KUVA ja VARJO, kuten Moosekselle ilmoitettiin, kun hänen oli määrä valmistaa ilmestysmaja. Hänelle sanottiin: ”Katso, että teet kaiken sen mallin mukaan, joka sinulle näytettiin vuorella.”
Apostolien teot 17:24
Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaiken, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsin tehdyissä temppeleissä.
Jumala asuu Jeesuksessa.
Mitä Jeesus sitten uhrasi? Mikä on tuo taivaallinen temppelipalvelus?
Heprealaiskirje 9:11-25
Mutta Kristus ilmestyi tulevan hyvän ylipappina. Suuremman ja täydellisemmän majan kautta, jota ei ole käsin tehty ja joka ei ole tätä luomakuntaa, hän meni, ei pukkien eikä mullikoiden veren kautta vaan oman verensä kautta kertakaikkisesti kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen. -- Lain mukaan melkein kaikki puhdistetaan verellä, eikä anteeksiantoa ole ilman verenvuodatusta. On siis välttämätöntä puhdistaa taivaallisten kuvat tällä tavoin, mutta itse taivaalliset on puhdistettava paremmilla uhreilla kuin nämä. Siksi Kristus ei mennyt käsin tehtyyn pyhäkköön, joka on vain sen oikean kuva, vaan itse taivaaseen ilmestyäkseen nyt Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme. Eikä hän mennyt uhratakseen itseään monta kertaa, niin kuin ylipappi menee kerran vuodessa kaikkeinpyhimpään mukanaan vierasta verta;"
Tuo parempi uhri on Jeesus itse. Uhraus ei siis jatku taivaassa.
Jeesus on siis tuo taivaallinen temppeli. Markus sanoo, että Jeesus oli kertonut, että hän on temppeli, joka ei ole käsin tehty:
Markus 14:58
”Me olemme kuulleet hänen sanovan: ’Minä hajotan tämän käsin tehdyn temppelin ja rakennan kolmessa päivässä toisen, joka ei ole käsin tehty.’” huom! JEESUKSEN TEMPPELI OLI HÄNEN RUUMIINSA.
Edelleen jatketaan samoilla kielikuvilla. Israelilaisten hengellisen elämän maanpäälliset asiat, aivan kuten maallinen temppelikin olivat vain varjo siitä, mikä on tulossa. Tulossa on todellisuus ja todellisuus on Kristuksessa, tuossa taivaallisessa temppelissä.
...jatkuu....
...jatkuu...
Eikö vielä vakuuta? No luepa mitä Paavali sanoo:
2. Korinttolaiskirje 5:1-10
"1. Me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen telttamajamme hajotetaankin, meillä on taivaissa Jumalan valmistama asunto, ikuinen koti, joka ei ole käsin tehty. 2. Täällä me huokailemme ikävöiden, että saisimme pukeutua taivaalliseen majaamme, 3. sillä kun olemme pukeutuneet siihen, meitä ei enää havaita alastomiksi. 4. Me, jotka olemme tässä majassa, huokailemme ahdistuneina. Emme näet tahdo riisuutua vaan pukeutua, niin että elämä nielisi sen, mikä on kuolevaista. 5. Jumala itse on valmistanut meidät juuri tähän ja on antanut meille vakuudeksi Hengen. 6. Siksi olemme aina turvallisella mielellä ja tiedämme, että niin kauan kuin olemme kotona tässä ruumiissamme, olemme poissa Herran luota. 7. Mehän vaellamme uskossa, emme näkemisessä. 8. Mutta me olemme turvallisella mielellä ja haluaisimme mieluummin muuttaa pois ruumiistamme kotiin Herran luo. 9. Siksi pidämme kunnia-asianamme olla hänelle mieliksi, olimmepa kotona tai poissa kotoa, 10. sillä meidän kaikkien on tultava Kristuksen tuomioistuimen eteen, jotta kukin saisi sen mukaan, mitä hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, hyvää tai pahaa."
Jumala on aina ollut taivaallinen pyhäkkö ja on aina oleva pyhäkkö.
Jesaja 8:11-14
"11. Näin Herra sanoi minulle, kun hänen kätensä voima oli päälläni. Hän varoitti minua vaeltamasta tämän kansan tietä: 12. ”Älkää kutsuko salaliitoksi kaikkea, mitä tämä kansa salaliitoksi kutsuu. Älkää pelätkö, mitä se pelkää, älkääkä kauhistuko. 13. Herra Sebaot pitäkää pyhänä, pelätkää ja kauhistukaa häntä. 14. Hän on oleva PYHÄKKÖ. Hänestä tulee loukkauskivi ja kompastuksen kallio molemmille kuningashuoneille, loukku ja ansa Jerusalemin asukkaille. "
Johannes kuvaa asian hyvin selkeästi:
Johanneksen ilmestys 21:22
"Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt, sillä sen temppelinä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, ja Karitsa."
Joten kun Jeesus oli pyhäkkö ja temppeli maan päällä ollessaan ja hän on sitä myös uudessa maassa, niin eiköhän hän ole sitä myös taivaassa.
En minä nyt kuule viitsi lukea, kun "jauhan paskaa."
En minä nyt kuule lue kun minä "jauhan paskaa."
Juuri niin. Parempi uskoa 1800-luvulla keksittyihin selityksiin kuin tutkia itse Raamattua. Siksi niin moni meneekin harhaan. Taivaallista temppelirakennusta tutkivan tuomion keksintöineen ei suoraan löydy Raamatusta. Se on pitänyt ensin itse keksiä ja sitten antaa sille löyhät sidokset Raamattuun. Esittämissäni lainauksissa oli kuitenkin ihan selvää Raamatun tekstiä vailla mitään muuntelta ja selvästi kerrottu koko asia. Siitä saa hyvän käsityksen siitä, mihin Raamatun ajan ihmiset uskoivat.
Ymmärrän toki, että adventismiin liittyy vahvasti usko siihen, että oman kirkon opetus on lähimpänä Raamattua mutta olisi naivia uskoa, että adventtikirkolla sattuisi olemaan se ainoa oikea totuus kun maailmassa on tuhansia kirkkokuntia, jotka kaikki sanovat, että Jumala on antanut juuri heille se ainoan oikean totuuden. Tuollaisen adventistisen opetuksen iskostamisen jälkeen onkin todella vaikeaa enää hyväksyä muuta totuutta vaikka se olisikin suoraan Raamatusta. Oma totuus kun kuulostaa niin pätevältä.
Ehket tiedä, että Ellen White kehotti tutkimaan kaiken Raamattua vasten, myös omat kirjoituksensa ja kirkon opinkohdat. Paavalikin kehottaa samaan.
1800 luvulla on ihka aidot uskovaiset ryhtyneet etsimään tietoa Raamatusta, joka olisi hengellistä aitoa Jeesus uskoa ja Raamatun totuutta. Monia arvokkaita asioita löydettiin.
Varmaankin tarkoitat Pabtisti William Millerin (1782–1849) löytämää teologiaa, jota voitiin laskea ajassa. Teologiaan on Raamatulliset perusteet kyllä, ihka loogiset viisailla aivoilla pääteltäviksi. Teologia on vaan niin suuri että itse olen esim. käynyt siihen viikon kestävän kurssin, ja miettinyt lähes neljän kuukauden ajan vielä kotona kurssin päälle, ennen kuin ymmärsin sellaisella varmuudella että siihen yhdyin.
Teologia 2300 illasta ja aamusta -eli 2300 vuoden aikajakso on selvinnyt profetiana 1843-1844. Miller laski vuodet oikein, mutta erehtyi luulemaan että maan puhdistaminen olisi kyseessä. Enkelin sanojen mukaan kyseessä on temppelin uusi kunnia; Dan 8:12-14.
Metodisti seurakunnasta erotettu -koko perhe- Ellen White 1827-1915 selitti profetian merkityksen sitten Millerin jälkeen. - Ei profetiaa pidä yrittää ymmärtää ensimmäisten asioiden joukossa, pitää olla isoja kokonaisuuksia selvillä ennen kuin ryhtyy profetiaa tutkimaan. Se on Raamatun tutkijoiden teologien Raamatun tutkimusta. Adventtikirkko on rekisteröity 1863.
Ellen White oli aikansa seurakunnan -uskonpuhdistusliikkeen alkuaikojen henkilö, jolla oli useita Hengen lahjoja. Hänen profetian lahjansa oli aikansa seurakunnan tarpeita palveluun. Hänen kirjallinen tuotantonsa on iso ja perusteellisesti tutkittua.
Hänen profetian lahjansa palveli aikansa seurakunnan tarpeita. Hengellistä hyödyllistä on hänen kirjallisesta tuotannostaan näihin päiviin asti ollut. Evankeliumin välineet ovat muuttuneet, kieli on muuttunut, -vain vähän on sellaisenaan suoraan luettavissa tänään.
Esimerkiksi "Tie Kristuksen luo" on ajaton kirja.
Adventtikirkkolaisten piireissä ymmärretään hyvin että 1863 rekisteröidyssä kirkossa ei ole koko Jumalan kansan sisältö/henkilöt kaikkea aikaa koskevana.
Ihmisten usko ja tieto muuttuu. Raamatun tutkijoiden vaikeimpia teologioita ei ole viisasta liian nopeasti yrittää ymmärtää. Vilpittömälle kirkastuu aikanaan.
Uskossa ihminen hylkää ymmärrystään jonka tilalle löytää parempaa tietoa.
Hengellinen elämä on rakkaussuhdetta ihmisen ja Jumalan välillä. Tässä suhteessa ihmisen tieto ja ymmärrys muuttuu.
Ihmisen pelatukseen/kadotukseen ei kaikki mahdollinen teologian ymmärrys vaikuta, vaan että ihmisen teologinen ymmärrys menisi "harhaan" ihmisen kadotustuomioon asti, niin pitää hylätä Raamatun kantavat pilarit; -Jeesus Kristus ja Jumalan synnin opettava laki siten että ihminen elää tahallisesti synnissä.
> Antaa ihmisten uskoa ja rakastaa Jumalaa omalla ymmärryksellään.
Onko kysymyksessä ilmapalloista rakennettu pomppulinna? Vai pumpulinen pehmikehto?
Raamattu ei anna taaskaan kunnon vastausta.
Mikä on elävän Jumalan sinetti?
Raamattu opettaa; EF 1:13, 4:30; että Jumalan sinetti on Pyhä Henki.
Joidenkin mielestä Ellen White on ollut ristiriidassa Raamatun kanssa opettaessaan, että seitsemännen päivän sapatti on Jumalan sinetti; mm. Suuri Taistelu s.618?
Raamatussa ”sinetti” tarkoittaa useita eri merkityksiä. Sinetit olivat jalokivestä tai metallista tehtyjä esineitä joihin oli kaiverrettu kuvioita tai kirjaimia. Kun sinetti painettiin pehmeään aineeseen niin kaiverrettu kuvio jäljentyi siihen. Sineteillä joko suljettiin tai vahvistettiin. Sinetti sanaa käytetään Raamatussa monissa asiayhteyksissä vertauskuvaamaan kuvakielessä sulkemista ja vahvistamista. Esimerkiksi Aabraham sai ympärilaikkauksen Room 4:11 ulkoiseksi uskonvanhurskauden vahvistamiseksi. mm.
Raamattu ilmoittaa että sapatti on merkki Jumalan ja kansansa välisestä liitosta; 2 Moos 31:16-17, Hes 20:12,20. Uuden Testamentin mukaan kaikki Kristukseen uskovat kuuluvat Jumalan kansaan eli ”Israeliin,” joten liitto ja liiton merkki kuuluu heillekin; Ef 2:11-13,19, 3:2-6, Room 9:6-8, 1 Piet 2:9,10.
Raamattu osoittaa että Pyhä Henki on Jumala, jumaluutta, ja Jumala toteuttaa sinetöimisen. Efesolaiskirjeen alkutekstissä jakeissa 1:13 ja 4:30 ei esiinny substantiivia ”sinetti” vaan- esiintyy verbi ”sinetöidä.” Lopun aikana tapahtuu Pyhän Hengen ja Jumalan sanan vaikutuksesta uudistustyö jossa myös sapatti asetetaan oikealle paikalleen; Jes 56:1-2, 6-8, 58:12-14.
Toisin kuin kriitikot kuvittelevat Whiten opettavan, sapatti ei pelasta, vaan Jeesus pelastaa! Sapatti ei ole merkki että ihminen pelastuisi tekojensa avulla. Sapatti on päinvastoin merkki siitä että pelastus perustuu Jumalan tekoihin. Siksi sapattina levätään irti arjesta ja ylistetään Jumalan tekoja.
”Koska sapatti tehtiin ihmistä varten, se on Herran päivä. Sapatti kuuluu Jeesukselle Kristukselle; ”Sillä kaikki on saanut syntynsä Hänen kauttaan, ja ilman Häntä ei ole syntynyt mitään mitä syntynyt on;” Joh 1:3. Koska Hän on tehnyt kaiken niin Hän on tehnyt siis sapatinkin. Hän joka loi kaiken taivaassa ja maan päällä ja jonka kautta kaikki pysyy voimassa on seurakunnan pää, ja Hänen voimastaan olemme sovitetut Jumalan kanssa. Merkkinä Hänen pyhittävästä voimastaan sapatti on annettu kaikille jotka Kristuksen kautta liittyvät Jumalan Israeliin. Kaikille jotka vastaanottavat sapatin merkkinä Kristuksen luovasta ja lunastavasta voimasta, se on oleva ilon päivä. Nähdessään siinä Kristuksen he iloitsevat hänessä. Sapatti viittaa luomistyöhön todistuksena hänen suuresta voimastaan myös lunastustyössä. Samalla kun se muistuttaa Eedenin kadotetusta rauhasta, se kerttoo Kristuksen palauttamasta rauhasta, ja kaikki mitä luonnossa on toistaa Hänen kutsuaan; ”Tulkaa minun tyköni työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan Teille levon;” Matt 11:28. (Ellen White:Aikakausien Toivo s. 266.)
Yhtä lailla voidaan väittää, että 10 käskyn laki on Jumalan sinetti. Raamattu itse ei puhu mitään sellaisesta, että sapatti olisi sinetti vaan se sanoo ihan kristallin kirkkaasti, että Pyhä henki on.
Paitsi että 10 käskyä on kirjoitettu muinaisen liittoasiakirjan mallin mukaisesti, jossa sinetin tunnukset löytyvät sapattikäskystä.
Höpöhöpö!
Adventtikirkko on rekisteröity 1863.
Vain pieni osa Jumalan kansaa ovat ns. "adventisteja."
Nykyajassa on ihmisiä sellaisessa uskossa että ovat omantuntonsa kanssa Jumalan edessä sovussa.
Petovalta ja sen merkki? Ilm 13 luku.
Ilmestyskirjan 13 ja 14 luvun mukaan symbolinen petovalta olisi olemassa?
Petovalta tahtoisi itselleen kunnioitusta?
Raamatun pelastusopin ja historian on aina ollut kyse;
1. Jeesuksen Kristuksen arvovallasta (Apt 4:12, Room 10:12-13, Ilm 1:7, 1 Piet 5:4)
2. Jumalan pyhän moraalisiveyslain ns. 10-käskyn lain arvovallasta (5 Moos 5:1-22, Mal 3:19-24)
3. Jumalan omaksi erottumisesta (Hebr 12:14, Ilm 18:4, Joh 17:15)
-Jumala erottaa maailmasta ja maailman vaikuttimista ja valloista. (1 Joh 2:15-17, Room 12:1-3)
”Tässä kysytään pyhiltä kestävyyttä, niiltä jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja uskovat Jeesukseen.” (Ilm 14:12) Raamatun kanta ja sanoma on selvä mitkä ovat viimeisien aikojen ”pyhän ihmisen" vaatimukset.
”Lohikäärmeen raivo yltyi ja se lähti sotimaan naisen muita lapsia vastaan, niitä jotka ovat uskollisia Jumalan käskyille ja Jeesuksen todistukselle.” (Ilm 12:17)
”Lohikäärme” on itse saatana. Se tietää että sillä on vähän aikaa. (Ilm 12:12)
”Tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä kukaan ei ole näkevä Herraa.” (Hebr 12:14) (1 Kor 10:32-33) (Matt 7:20-23)
Pyhittyminen uskossa on elämän ehto. Pyhitys Kristukselle ei merkitse eristäytymistä, vaan pyhityksen merkitys on että ihminen elää kaikissa toimissaan huomioiden että on Jumalan pyhien arvojen kanssa sovussa.
Ilmestyskirjan ”peto” ei ole kukaan yksityinen henkilö!
Kukaan ei synny pedoksi valmiiksi tuomittuna. Armonaika koskee tasapuolisesti kaikkia ihmisiä. Peto merkitsee maailmanvaltoja. Peto tahtoo itselleen Jumalalle ja Kristukselle kuuluvaa arvovaltaa. Tästä on kysymys ”pedon merkissä” >Jumalan moraalisiveyslain ja Kristuksen arvovallasta. Mistään muusta ei ole koskaan ollutkaan kysymys maailmanhistoriassa. >Jumalan tahdosta vastaan ihmisten omat synnilliset vaikuttimet.
"Peto" on aina maailmanvalta, joka vastustaa Jumalaa. Ilm 13-14 luvut.
Petovallan kysymyksessä on kyse 2-3 maailmanvallan yhteisestä toiminnasta.
- Yleismaailmallisesta Jeesuksen Kristuksen ja synnin opettavan moraalilain arvovallan ja kunnian korvaamisesta jollakin muulla arvolla.
Ilmestyskirjan 13 luvun petovallat tekevät jo vuosituhansia jatkunutta työtä Kristuksen ja Jumalan lain arvovallan syrjäyttämiseksi.
”Pedon merkin” julistaa aina peto itse!
Pedon merkkiä ei mikään muu taho voi koskaan julistaa kuin se joka tekee sellaisia tekoja! Hengellinen uskovainen valvoo ja tarkkailee ajan merkkejä. (Matt 24:29-51)
Raamattu varoittaa luopumasta Jumalan käskyistä, Jeesuksen rakkaudesta ja uskosta. (Ilm 15-18 luvut, Ilm 20:4-6, 13-15, Apt 4:19, 5:29) Profeetta Danielin on tulkittu puhuneen Dan 7 luvussa ajasta ennen Ylipapin tuloa. (Hebr 10 luku) Peto kertoo merkkinsä aikanaan itse.
Maailmanvalloilla on brandynsä ja keulakuvansa. Ihminen voi tarkkailla koska luovutaan rakkauden vaikuttimista. Rakkaus on kristinuskon tunnusmerkki. (Ef 3:16-20, 1 Joh 3:11-17, 4:16, Matt 24:12, Gal 5:22, 1 Joh 4:14-21) Kunnia kuuluu aina Jeesukselle Kristukselle; Ef 2:7-9.
"Mutta laista ei häviä piirtoakaan, ennemmin katoavat taivas ja maa." (Luuk 16:17) Sen ajan kirjoituksessa oli pilkkuja ja piirtoja. Yksikään sellainen ei häviä laista: 2 Moos 20:1-17, Jaak 2:8-13, Matt 5:17-18, 1 Joh 5:1-5. "Lain tehtävänä on opettaa mitä synti on." (Room 3:20)
Jeesus Kristus tuli maailmaan maailman syntien vuoksi että jokainen joka Häneen uskoo saisi ikuisen elämän. (Joh 3:16, 2 Piet 2:4,9-10)
>>> Vuosisatoja on ollut ihmisiä jotka eivät ole tienneet "pedon merkistä" mitään.
Paljon on spekuloitu mikä peto voisi olla.
Se että pedon merkkiä on spekuloitu myös lepopäivämuutokseksi, perustuu siihen että keskiajan kirkko julisti itse sunnuntain oman valtansa merkiksi.
Keisari Konstantinus vaihtoi lepopäivän, ja keskiajan kirkko ja keisari kulkivat käsi kädessä.
Martti Luther moitti paavin "pedoksi," -mutta nk. mainitsin ei henkilö voi olla koskaan Raamatussa profetoitu peto, mutta maailmanvallat sen sijaan ovat-.
Danielin kirjassa on Danielin aikaisista maailmanvaloista, joille on profetoitu jatkuvuutta. Profetiaa Raamatun tutkijat ovat sitten tutkineet.
Rooma tappoi Jeesuksen, Rooma tappoi apostolit, Rooma hävitti alkuseurakunnan sukupuuttoon. Rooma tappoi alkuseurakunnasta kaikki jotka eivät seuranneet keskiajan kirkon /keisarin päätöksiä.
Tässä tätä logiikkaa spekuloinneille jotakin.
>> Kaikki ne ihmiset vuosisatojen mittaan, jotka eivät ole "pedosta" mitään ajatelleet omassatunnossaan, eivät ole syyllisiä "pedon merkin ottamiseen."
Tänäänkään eivät ne jotka eivät omassa tunnossaan mitään "petoa tunnista" eivät ole syyllisiä "pedon merkin" ottamiseen.
Syyllistyäkseen "pedon merkin ottamiseen" ihmisen on ensin omassa tunnossansa tiedostettava menettelevänsä siten.
"Peto" on nukkunut ja nukkuu edelleen, että "petovalta" ei ole havaittavissa tänään.
Hyvä näin.
Ellen White 1827--1915 oli Kristukselle pyhittynyt nainen jolla oli suuri merkitys Adventtikirkon alkuaikana, sillä hänellä oli monta hengellistä lahjaa.
Hänen profetian lahjaansa on tutkittu näihin päiviin asti.
Ellen White ei kirjoittanut riviäkään Adventtikirkon teologiaa, mutta hänen hengellinen kirjallisuutensa, joka on sekoitus hengellisen kirjailijan omista sanoista ja profetiasta, -mutta toki profetiankin on omin sanoin kertonut.
Hän oli erinomainen Raamatun opettaja, joka osasi opettaa pyhyyden ja epäpyhyyden rajoja ja valaisi hankalasti ymmärrettäviä Raamatunkohtia ymmärrettäviksi.
Ellen Whiten aviomies oli toimikunnassa jossa kirjoitettiin Adventtikirkon teologiaa.
Ellen White opetti Raamatun vastaisesti ja oli täten oli Saatanan lähettiläs.
2.Korinttolaiskirje;
9:7; " Antakoon kukin, niin kuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa."
Raamatun perinne on että kymmenesosa ihmisen tuloista ilman muuta kuuluu Jumalalle; 3 Moos 27:30,32. Kymmenesosa "palautetaan Jumalalle Jumalan omaisuutena" ja käytetään evankeliumin työhön. Koko maailma on Herran ja Jumalan omaisuutta. (1 Kor 10:26, 2 Moos 19:5, 3 Moos 25:23)
Kymmenykset mainitaan ensimmäisen kerran 1 Moos 14:20; Aabraham maksoi kymmenykset. Myös patriarkka Jaakob maksoi kymmenyksiä; 1 Moos 28:20-22. Temppelipalveluksen aikana kymmenykset maksettiin Leevin heimon papeille, jotka vastasivat temppelipalveluksen hoidosta, eli “evankeliumin työstä.” Kaikki kymmenykset menivät leeviläisten ylläpitoon. Leeviläisille ei maata annettu lainkaan. (4 Moos 18:21-24) Leeviläiset saivat koko elantonsa temppelipalveluksesta.
Vanhassa liitossa kymmenyksien maksu merkitsi Jumalan tunnustamista.
Lisäksi kerättiin uhrilahjoina varoja muihin menoihin. Temppelin rakentaminen tapahtui uhrilahjoin; 2 Moos 25:1-8, 35:4-29. Köyhien sosiaaliapukin rahoitettu; 3 Moos 19:9-10, 25:25-28, 35-46. Alkuseurakunnassa annettiin lahjoja köyhille erikseen kymmenyksien lisäksi; Apt 11:29, 1 Kor 16:1-4, Gal 2:10.
Evankeliumin työntekijöillä on elantoon oikeutta sillä kokopäiväisen evankeliumin työn vuoksi voimat ja aika eivät enää riitä elannon hankkimiseen muualta. “Herra on määrännyt että evankeliumin julistajien tulee saada elantonsa evankeliumista;” 1 Kor 9:13-14, 1 Tim 5:17-18.
Työntekijöille maksetut varat on tarkoitettu elantoon, ei henkilökohtaisen omaisuuden ja vaurastumisen kartuttamiseen.
Paavali vertasi uuden liiton aikaa kymmenysasiassa leeviläisten aikaan. Jeesus muistutti kymmenyksistä kehottaessaan oikeudenmukaisuuteen, laupeuteen ja uskollisuuteen. Vapahtaja muistutti että näitä arvoja tulee noudattaa; “-noita muitakaan (kymmenyksiä) unohtamatta;” Matt 23:23, Mark 12:17.
Jeesus kehotti antamaan Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu. Kymmenys-järjestelmä on Jumalan asettama; Mark 12:14-17.
1 Piet 2:9; "pyhä heimopapisto" uhraa taloudellisia, hengellisiä, henkisiä ja teknisiäkin voimavarojaan seurakuntien ja järjestöjen -kirkkojen toiminnan rahoittamiseksi. Järjestöyhdistystoiminnat rakennuskantoineen vaativat jäseniltään ylläpitoa.
Ihminen vastaa omantunnon asioistaan käsi sydämellä Jumalan edessä.
Ihmisen tiedon määrä ja uskon palavuus muuttuu ajassa. Omantunnon asiat muovautuvat ja kypsyvät ajassa; Joh 14.
"Herran oma" on aina jollakin tavalla kiinnittänyt arvonsa Raamatun evankeliumin Jeesukseen -Jumalaan, ja huolehtinut aina jollakin tavalla evankeliumin asioista oman omantuntonsa määrän mukaan.
Herra lupaa pitää huolen omistaan; Ps 37:3-5, Matt 19:27-29, Joh 14:1-3.
Rahan uhraamista ei pidä täräyttää ihmisille vaatimukseksi päin naamaa ensimmäisinä asioina.
>> Syy; - Ihminen itse omassatunnossaan -Jumalan puhuttelemana omasta päätöksestään antaa mitä antaa. Jokainen käy itse oman arvomaailma- "kriisinsä"
ja ihmisen oma tahto käyttää rahaa siellä missä omantunnon päällimmäiset arvot ovat tietenkin.
Kymmenyksillä on siunauksensa; - Ihminen tulee tyytyväiseksi.
Esimerkki; - Olet inhoten katsellut keittiön ruokapöydän lamppua, että lamppu pitää uusia, mutta budjetoinnin järjestys ei salli 100 euroa uuteen lamppuun.
Ihminen ei unelmoi liian suuresta talosta, ja turhan suuresta autostakaan, vaan tekee rationaalisempia hankintoja.
Kymmenyksien maksajista tulee tyytyväisiä ihmisiä, että yhtäkkiä hups se valaisin näyttääkin erinomaisen kelvolliselta.
Ihminen ei jatkuvasti unelmoi rahan käytöstä turhuuteen ja halua koko ajan jotakin mitä rahalla saa. Tyytyväisyys ja rauha on kymmenyksien siunausta.
Kymmenykset lakkasivat kun eläinten uhraaminen temppelissä lakkasi eikä uhraavia pappeja, joiden palkka kymmenykset olivat, enää tarvittu.
Jumala tietää, mitä haluaa ja sanoo, mitä tahtoo. Hän ei jätä tulkinnan varaa käskyihinsä. Jumalan käskyt ovat yksiselitteisiä eivätkä sisällä piilomerkityksiä. Jos niihin lisää jotakin, se on Jumalan tahdon vastaista. Jos niistä poistaa jotakin, se on hänen tahtonsa vääristelyä. Me adventistit olemme hyvin tarkkoja siitä, että jokaisella sanalla on merkityksensä ja että asiayhteyskin merkitsee. Tämä pätee kaikissa Jumalan ohjeissa ja käskyissä, kuten esim. sapattikäskyssä. Katsotaanpa siis mitä JUMALA määrää kymmenyksien maksamisesta ja kenelle.
Raamatussa ei missään kohden ole Jumalan määräystä , jonka mukaan kymmenyksiä maksettaisiin rahana, päin vastoin:
3. Mooseksen kirja 27:30-34
"30. Kaikki maan kymmenykset, sekä pellon viljasta että puiden hedelmistä, kuuluvat Herralle. Ne ovat Herralle pyhitetyt. 31. Jos joku kaikesta huolimatta lunastaa takaisin kymmenyksiään, hänen tulee maksaa viidesosa niiden arvon lisäksi. 32. Kaikki kymmenykset nautakarjasta ja pikkukarjasta – joka kymmenes eläin, joka kulkee paimenen sauvan alitse – ovat Herralle pyhitetyt. 33. Ei pidä tutkia, onko eläin hyvä vai huono, eikä sitä saa vaihtaa. Jos joku kaikesta huolimatta vaihtaa sen, on myös tilalle otettu eläin pyhä, eikä sitä voi lunastaa.” 34. Nämä ovat ne käskyt, jotka Herra antoi Siinainvuorella Moosekselle israelilaisia varten. "
Jumala on hyvin tarkka asioista. Silloin kun hän haluaa, että rahaa käytetään johonkin, hän antaa siitä tarkat ohjeet, joita ei voi tulkita väärin, kuten esim tässä:
3. Mooseksen kirja 27:2-7
"2. ”Sano israelilaisille: Jos joku on tehnyt erityisen lupauksen, sinun on arvioitava Herralle luvatun ihmisen arvo. 3. Iältään kahdenkymmenen ja kuudenkymmenen vuoden välillä oleva mies arvioitakoon viidenkymmenen hopeasekelin arvoiseksi pyhäkkösekelin painon mukaan. 4. Jos kyseessä on nainen, arvioi hänet kolmenkymmenen sekelin arvoiseksi. 5. Jos ikää on viidestä kahteenkymmeneen vuotta, arvioi mies kahdenkymmenen sekelin ja nainen kymmenen sekelin arvoiseksi. 6. Kuukauden ikäisestä viisivuotiaaseen asti arvioi poikalapsi viiden hopeasekelin ja tyttölapsi kolmen hopeasekelin arvoiseksi. 7. Jos ikää on kuusikymmentä vuotta tai enemmän, arvioi mies viidentoista sekelin ja nainen kymmenen sekelin arvoiseksi."
Temppeliin liittyen Jumala on määrännyt rahasta:
2. Mooseksen kirja 30:11-16
"11. Herra puhui Moosekselle: 12. ”Kun lasket israelilaisten katselmuksessa heidän lukumääränsä, jokaisen heistä tulee suorittaa sovitusmaksu hengestään Herralle, ettei heitä kohtaisi mikään rangaistus, kun heitä lasketaan. 13. Jokainen katselmuksessa laskettava on velvollinen antamaan puoli sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan. Sekeli on kaksikymmentä geeraa. Herralle erotettava anti on puoli sekeliä. 14. Kaikkien katselmuksessa laskettavien, kaksikymmenvuotiaiden ja sitä vanhempien, on annettava tämä uhrilahja Herralle. 15. Kun annatte Herralle uhrilahjan sovitukseksi hengestänne, rikas ei saa antaa enempää eikä köyhä vähempää kuin puoli sekeliä. 16. Ota sovitusraha israelilaisilta ja anna se ilmestysmajan palvelustehtäviä varten. Se on muistutuksena Herran edessä israelilaisista, teidän henkenne sovituksesta.” "
Kyseessä oli siis erillinen sovitusraha, joka käytettiin ilmestysmajan palvelustehtäviin. Mutta ei sanaakaan kymmenyksistä rahana. Kymmenyksistä tässä ei siis puhuttu. Jälleen Jumala oli tarkka siitä mitä, miten ja mistä syystä annettiin Jumalan käyttöön ja miten sitä pitää käyttää. Rahaa ei koskaan määrätty maksettavan mitään prosenttimäärää vaan aina tarkka selkeästi ilmoitettu määrä.
...jatkuu...
...jatkuu...
Joten Jumala ihan varmasti mainitsisi sen, jos kymmenykset pitäisi maksaa rahana mutta sellaista mainintaa ei Raamatusta löydy. Jeesuskin, joka eli vielä Vanhanliiton temppeliuhrauksen aikaa vahvistaa, että kymmenyksiä piti antaa maan tuotosta:
Matteus 23:23
"Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te tekopyhät! Te annatte kymmenykset MINTUSTA, TILLISTÄ ja KUMINASTA mutta laiminlyötte sen, mikä laissa on tärkeämpää: oikeuden, laupeuden ja uskollisuuden. Näitä teidän pitäisi noudattaa lyömättä laimin noita muitakaan."
Tottahan Jeesus olisi rahan maininnut jos hän olisi ollut sitä mieltä, että kymmenykset pitäisi maksaa rahana. Mutta hän puhui maan tuotoksista: mintusta, tillistä ja kuminasta.
Raamatussa on yksi ainoa kohta, jossa raha ja kymmenykset mainitaan samassa yhteydessä. Siinä kymmenykset muutetaan rahaksi, joka käytetään omaksi huviksi ja hyödyksi. Kyse ei siis ole enää kymmenyksistä, jotka olivat AINA karjaa tai maan tuottoa, vaan kymmenykset lakkaavat olemasta kymmenyksiä kun ne MUUTETAAN rahaksi. Teksti ei enää puhu kymmenyksistä sen jälkeen kun ne on muutettu rahaksi:
5. Mooseksen kirja 14:22-29
"22. ”Erota joka vuosi kymmenykset kylvösi tuottamasta sadosta, kaikesta, mitä kasvaa pelloillasi, 23. ja syö ne Herran, sinun Jumalasi, edessä siinä paikassa, jonka hän valitsee nimensä asuinsijaksi. Anna kymmenykset viljastasi, viinistäsi ja öljystäsi sekä nautojesi ja lampaittesi esikoiset, että oppisit pelkäämään Herraa, sinun Jumalaasi, koko elinaikasi. 24. Mutta jos matka siihen paikkaan, jonka Herra, sinun Jumalasi, on valinnut asettaakseen sinne nimensä, on sinulle liian pitkä voidaksesi kantaa kymmenyksesi – onhan Herra, sinun Jumalasi, siunannut sinua runsaasti – 25. muuta kymmenyksesi rahaksi, ota rahakukkaro käteesi ja mene paikkaan, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee. 26. Osta rahalla kaikkea, mitä haluat, nautoja tai lampaita, viiniä tai väkijuomaa, kaikkea, mitä mielesi tekee. Syö sitten siellä Herran, sinun Jumalasi, edessä ja iloitse, sinä ja perheesi. 27. Älä myöskään jätä osattomaksi alueellasi asuvaa leeviläistä, sillä hänellä ei ole maaomaisuutta eikä perintöä niin kuin sinulla. 28. Joka kolmas vuosi ota kaikki kymmenykset sinä vuonna saamastasi sadosta ja pane ne talteen porttiesi sisälle, 29. niin että leeviläinen, jolla ei ole osuutta eikä perintöosaa niin kuin sinulla, sekä muukalainen, orpo ja leski, jotka asuvat alueellasi, voivat tulla ja syödä kyllikseen. Silloin Herra, sinun Jumalasi, siunaa sinua kaikessa, mitä teet.” "
Jos siis kymmenykset muutetaan rahaksi yhdessä tietyssä tilanteessa, on niillä rahoilla ostettava ruokaa joka on syötävä Jumalan edessä. Tuota rahaa ei siis käytetty temppelin tai kirkon hyväksi vaan kymmenysten antajan omaksi iloksi. Missään muussa yhteydessä rahaa ei mainita yhdessä kymmenysten kanssa.
Milloin adventtikirkko viimeksi kertoi sinulle, että voit muuttaa kymmenykset rahaksi ja ostaa niillä kaikkea, mitä mielesi tekee, omaksi hyödyksesi?
Raamatussa on lukuisia kohtia, joissa ihmisille maksetaan palkkaa rahana eikä missään niistä sanota, että niistä pitäisi maksaa kymmenyksiä.
1.Moos 14:18-20 (Abram ja Melkisedek) ja 1.Moos 28:22 (Jaakob) ja ovat kohtia, joissa uskova itse tekee henkilökohtaisen päätöksen antaa kymmenesosan jostakin Jumalalle mutta Jumala itse ei käske ketään maksamaan muita kymmenyksiä kuin karjaa tai sitä, mitä maa tuottaa. Kyse on kertaluontoisesta suorituksesta. Sinäkin voit tehdä tuollaisen henkilökohtaisen lupauksen jos haluat mutta Jumala ei siihen kehota. Sitäpaitsi, Abram päätti olla maksamatta kymmenyksiä omista tuloistaan. Hän ei maksanut niitä edes koko sotasaaliistaan eikä tämä ollut minkäänlainen ongelma Melkisedekille:
Heprealaiskirje 7:4
"Katsokaa, kuinka suuri hän on. Jopa kantaisä Abraham antoi hänelle kymmenykset SAALIINSA PARHAIMMASTA OSASTA. "
Mihin Jumala määräsi kymmenykset käytettävän:
4. Mooseksen kirja 18:25, 26, 30, 31
"25. Herra puhui Moosekselle: 26. ”Sano leeviläisille: Kun otatte israelilaisilta kymmenykset, jotka minä olen antanut teidän perintöosaksenne, niin erottakaa niistä Herralle kuuluva osa, kymmenykset kymmenyksistä. 30. Sano heille vielä: Kun erotatte niistä parhaan osan, se katsotaan leeviläisten anniksi niin kuin puimatantereen tai viinikuurnan sato. 31. Te ja teidän perheenne saatte syödä sen missä hyvänsä, sillä se on teille palkkana palvelustyöstänne ilmestysmajassa."
Kymmenyksistä siis maksettiin temppelipalvelijoille palkkaa RUOKANA. Se oli osa uhrijärjestelmän temppelipalvelijoiden palkkaa.
...jatkuu...
...jatkuu...
Mutta mikä merkitys on tuolla parhaalla osalla itseasiassa on? Raamattu selittää itse itseään seuraavasti:
Hesekiel 44:30
"Paras osa kaikesta ensi sadosta ja kaikki annit, kaikenlaatuiset, mitä tahansa antinne ovatkin, kuuluvat papeille. Teidän tulee antaa satojenne ensimmäiset leipomukset papille, että siunaukseni lepäisi kotienne yllä. "
Paras osa oli tarkoitettu pappien henkilökohtaiseen käyttöön. Aabraham ei siis lopulta antanutkaan Jumalalle sellaisia kymmenyksiä, joita tulevat israelilaiset tulisivat kymmenyksinä myöhemmin antamaan vaan antoi erityistä papeille annettavaa kymmenystä. Hän siis maksoi Melkisedekille palkkaa. Ja Raamatun mukaan sai siitä siunauksen. Oli siis kymmenykset, jotka menivät kaikille temppelipalvelijoille korvaukseksi työstä eli kaikille leeviläisille mutta vain papeille maksettiin erityistä pappien palkkaa.
Aabrahamin Melkisedekille antama kymmenys on siis erityistapaus, koska hän ei antanut kymmenyksiä kaikesta vaan vain parhaasta osasta, eikä tämä kymmenys mennyt normaalisti koko pyhäkön käyttöön. Lisäksi kyse oli sotasaalista.
Montako kertaa olet itse antanut parhaasta osasta sotasaalistasi kymmenyksiä henkilökohtaisesti papille suoraan käteen palkkana?
Entäpä sitten Jaakob? Miksi hän antoi kymmenyksiä Jumalalle?
1. Mooseksen kirja 28:20-22
"20. Sitten Jaakob antoi lupauksen sanoen: ”Jos Jumala on minun kanssani ja varjelee minut tällä tiellä, jota kuljen, ja antaa minulle leipää syötäväksi ja vaatetta päälle pantavaksi, 21. niin että saan palata rauhassa isäni kotiin, on Herra oleva minun Jumalani. 22. Ja tämä kivi, jonka olen asettanut patsaaksi, on oleva Jumalan huone, ja kaikesta, mitä minulle suot, minä annan sinulle kymmenykset.” "
Jabob siis sanoo, että jos Jumala pitää hänestä huolen on Herra hänen Jumalansa ja silloin Jaakob maksaa kaikesta siitä, mitä Jumala hänelle suo, kymmenykset.
Jaakob siis lahjoi Jumalaa vastineeksi siitä, että saisi suojelusta, ruokaa ja vaatteet päällensä. Tällaisia lupauksia voi tehdä kuka tahansa mutta ne liity, eivätkä tässäkään kohtaa liittyneet mitenkään Israelin kansalle annettuihin lakeihin ja kymmenysjärjestelmään, joka tuli Raamatun perusteella voimaan vasta erillisestä Jumalan määräyksestä ja vasta kun temppelipalvelus eläinten uhrauksineen aloitettiin. Ja lakkasi tietysti kun temppelipalveluskin eläintenuhrauksineen lakkasi.
Miten kymmenykset sitten liittyivät temppelipalvelukseen?
4. Mooseksen kirja 18:21
"Olenhan minä antanut leeviläisille perintöosaksi kaikki israelilaisten antamat kymmenykset KORVAUKSENA TYÖSTÄ työstä, jota leeviläiset tekevät iLMESTYSMAJAN PALVELUKSESSA."
Mutta kun uhraaminen lopetettiin Jeesuksen uhrikuoleman tähden, ei uhrijärjestelmää enää ollut eikä temppelipalvelijoitakaan enää tarvittu. Heille ei enää maksettu palkkaa ruokana. Leeviläinen pappeus lakkautettiin ja tilalle tuli uusi ylipappi Melkisedekin lain mukaan.
...jatkuu...
...jatkuu...
Ja mitä tulee evankeliumin levittämiseen, Paavali nimen omaan eriyttää kymmenykset evankelistojen palkka-asioista. Hän sanoo, että kymmenykset kuuluvat uhritoimituksia tekeville temppelipalvelijoille mutta evankelioijat saavat elantonsa evankeliumin julistamisesta:
1. Korinttolaiskirje 9:13-14
"13. Ettekö tiedä, että ne, jotka hoitavat pyhiä toimia, saavat elantonsa pyhäköstä ja ne, jotka toimivat uhrialttarin äärellä, saavat osansa alttarin uhreista. 14. Samoin Herra on säätänyt, että evankeliumin julistajien tulee saada elantonsa evankeliumista."
Tuossa ei siis säädetty, että evankeliumin julistajat saavat elantonsa temppelipalvelijoiden palkoista vaan, että evankeliumin julistajat nimen omaan eivät saa elantoansa kymmenyksistä vaan evankeliumista! Samalla tavalla kuin papit saivat oman palkkansa, saavat evankelioitsijatkin oman palkkansa. Palkan suuruuteen ei puututa mutta se sanotaan suoraan, että tämä palkka tulee evankelioinnista. Se ei siis tule mistään muusta, kuten kymmenyksistä.
Paavali kehottaakin tukemaan evankeliumin julistajia mutta hän ei puhu tässä kymmenyksistä:
2. Korinttolaiskirje 9:7
"Kukin antakoon niin kuin on sydämessään päättänyt, ei surkeillen eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa."
Anna siis ilolla ja runsain mitoin. Mutta kymmenyksiä Jumala ei ole määrännyt meitä maksamaan/antamaan/palauttamaan.
Edellä puhuttiin evankelioijista mutta entäpä seurakuntien pastorit?Jumalalla on sellainen suunnitelma, ettei yhdenkään uskovan tarvitsisi joutua maksamaan pastoreille tai evankelistoille työstään palkkaa.
Efesolaiskirje 4:7-13
"7. Mutta itse kullekin meistä on annettu armo Kristuksen LAHJAN mitan mukaisesti. 8. Sen tähden sanotaan: ”Hän nousi korkeuteen, otti vankeja saaliikseen ja ANTOI LAHJOJA ihmisille.” 9. Mitä sitten merkitsee se, että hän nousi korkeuteen, ellei sitä, että hän oli laskeutunut myös alas, maan alimpiin paikkoihin? 10. Hän, joka laskeutui alas, nousi myös kaikkia taivaita ylemmäksi täyttääkseen kaiken. 11. Hän ANTOI toiset apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi 12. tehdäkseen pyhät valmiiksi palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen, 13. kunnes me kaikki saavutamme ykseyden uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, kypsän miehuuden, Kristuksen täyteyden täysi-ikäisyyden mitan. "
Siinä nyt sanotaan vain että Kristus ANTOI LAHJAKSI ihmisille apostoleja, profeettoja, evankelistoja, paimenia ja opettajia, tehdäkseen sinutkin valmiiksi palvelustyöhön. Palkasta ei puhuta sanaakaan vaan päin vastoin: kyseessä on lahja! Eihän lahjoista makseta. Lahja tarkoittaa jo sananankin ilmaista; vastikkeettomasti saatavaa. Jumala antoi heidät meille lahjaksi ilman, että heistä olisi pitänyt maksaa ja samalla hän vielä vahvistaa sen, mitä edellä sanottiin eli että evankelioitsijat saavat elantonsa sieltä, missä he saarnaavat evankeliumiaan eli itse julistustyöstä, ei siis siltä seurakunnalta, jossa he viettävät aikaansa vuositolkulla samassa seurakunnassa saarnaamatta evankeliumia kenellekään, joka voisi siitä vielä tulla uskoon. Toisin sanoen, palkka tulee siltä joukolta, jota he ovat evankelioinnillaan saattamassa uskoon. Mutta harvapa pastori on valmis jättämään päivätyönsä ja lähtemään todelliseen evankeliumin julistukseen, jossa uskoon tulevat maksaisivat heille elantoa evankeliumin julistamisesta.
...jatkuu...
...jatkuu...
Tämän lisäksi seurakuntalaiset antoivat toisille seurakuntalaisille rakkauden lahjoja mutta niissäkään ei ole kyse kymmenyksistä:
1. Korinttolaiskirje 16:1-2
"1. Mitä tulee keräykseen pyhiä varten, tehkää tekin samoin kuin olen määrännyt Galatian seurakunnille. 2. Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon jokainen teistä talteen jotakin, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani. "
Tämä lahja annettiin omien tulojen mukaan, ei tietyn prosenttimäärän mukaisesti. Eikä kyse välttämättä ollit edes rahasta vaan vaikkapa oliiviöljystä tai sandaaleista.
Milloin sinä olet viimeksi antanut jollekin seurakuntalaiselle jonkun rakkaudenlahjan?
Nyt kun tiedämme, että kymmenykset olivat Vanhan liiton aikaan kuuluva asia ja että ne maksettiin ruokana, seuraavakin raamatunpaikka on helpompi ymmärtää:
Malakia 3:8-10
"8. Riistääkö ihminen Jumalalta? Te kuitenkin riistätte minulta. Mutta te kysytte: ”Missä asiassa me riistämme sinulta?” Kymmenyksissä ja uhrilahjoissa! 9. Te olette kirouksella kirotut, kun te, koko kansa, riistätte minulta. 10. Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani (temppelissäni) olisi RUOKAA. Koetelkaa näin minua, sanoo Herra Sebaot. Totisesti minä avaan teille taivaan ikkunat ja vuodatan siunausta yltäkylläisesti. "
Kyse oli siis temppelin uhripalveluksen työntekijöiden ruoasta, jotta temppelipalvelijat saivat syödäkseen, sillä muuta palkkaa he eivät saaneet.
Adventistit ovat vääristäneet Jumalan sanaa kun he ovat väittäneet, että kymmenykset maksetaan rahana kirkolle. Raamattu kertoo hyvin yksiselitteisesti mitä mieltä Jumala on siitä, että ihminen luopuu Jumalan ohjeista ja rupeaa soveltamaan sanaa omalla tavallaan.
Asiaan sopivana esimerkkinä Kainin hedelmien uhraaminen vaikka Jumala oli halunnut, että uhraaminen tehdään uhraamalla nimen omaan karjaa. Jumalan ohjeet olivat olleet yksityiskohtaiset: Jumalalle annetaan vain ja ainoastaan sitä, mitä Jumala on pyytänyt: karjaa. Ei oravannahkoja eikä todellakaan rahaa! Ei mitään, mikä on ihmiselle helpompaa tai mieluisampaa, kuten Kain ajatteli.
1. Mooseksen kirja 4:5-7
"5. mutta Kainin ja hänen uhrilahjansa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain vihastui kovin, ja hänen kasvonsa synkistyivät. 6. Herra sanoi Kainille: ”Miksi olet vihastunut, ja miksi kasvosi ovat synkistyneet? 7. Eikö ole niin, että jos teet oikein, voit kohottaa katseesi, mutta jos et, synti väijyy ovella. Se haluaa sinut valtaansa, mutta hallitse sinä sitä!” "
Voimmeko me adventisteina kohottaa katseemme Jumalaan kun vääristelemme hänen sanaansa kymmenyksistä? Olemme Raamatulla perustellen yhtyneet yhteiseen syntiin kymmenysten maksamisesta. Syntiin, joka hallitsee meitä.
Olipa tyhjentävästi sanottu. Kunnollinen ramatuntutkistelu! Tuon jälkeen on vaikea enää uskoa muuta.
Kymmenyksillä ostetaan pronssia, taotaan siitä miekkoja. Näillä lähdetään viemään uskoa uskomattomille.
En ole itse Adventtikirkon jäsen, enkä uhraa killinkiäkään organisaatioon koska Adventtikirkko ei ole minulle "hengellisenä kotina."
Uskonto-organisaatioihin ei jokainen sopeudu. Hengellinen elämä on täynnä kompastuskiviä, kun ihmiset tuovat ihmisten ryhmiin ensimmäiseksi omat vikansa, ja ylpeytensä.
Joka toinen ryhtyy toista vanhemmaksi, ja joka toinen ryhtyy toisen ihmisen johtajaksi.
Usko on Jumalan ja ihmisyksilön välinen rakkaus-suhde- joka kompastuu herkästi kun tähän suhteeseen yritetään vaikuttaa, ja ihmisten johtajiksi "vastuunkantajiksi" ovat ryhtyneet ihmisiä jotka jokainen ovat taivaallisia vasten suurissa saappaissa.
- Kun uskonto-organisaatiot tavallisesti ovat jättäneet kirjoittamatta jäsenehtonsa, -ehdot joilla olevaiset tullaksensa, ja ehdot joilla olevaiset ollaksensa jäsenenä-.
Ehdot joilla syytettäisiin, ja ehdot joilla puolustauduttaisiin.
Kaikki on asetettu "vanhempien" mielivallan mieluisuuksien alaisiksi.
Vanhempina on vain ihmisiä, jotka elävät omissa perheissään itsekeskeistä elämää, ja ihmisiä jotka pitävät sitkeästi kiinni omista vioistaan ja ylpeydestään, ja ryhtyvät "vanhemmiksi."
Organisaatioiden teologia on iso, ja organisaatioiden toiminnan metodit isot.
Vuosikymmenien perhetraditiot auttavat selviytymään viidakossa, -mutta uudet jäsenet ovat kompastuskivien edessä ison kulttuurishokin edessä, eivätkä osaa aina varautua yllätyksiin -kompastuskiviin.
Ihmiset jokainen eivät osaa opettaa, -ihmisiä loukkaantuu pois.
Omantunnon asiat ovat niin herkkiä- Ihminen ei päästä toista Jumalan ja itsensä väliin.
Jokaisella on omat toiveet, tavoitteet, tunteet, elämänkokemukset ja elämäntilanteet, oma tieto, oma usko, -ihmisten ryhmissä uskonnonkin ryhmissä syntyy ristiriitoja, ja ihmisten johtajiksi ryhtyneetkin ovat haluttomia ja kyvyttömiä ristiriitoja ratkomaan. Omat perhe-edut ja oma mukavuudenhalu voittavat.-
Ihmisparat eivät sitten löydä umpikujistaan ulospääsyä, joutuessaan ryhmissä ristiriitoihin.
Palkkapapit tekevät omaa duuniaan, ovat uskossa pyhittyneitä kyllä- mutta eivät hoksaa edes tervehtiä ja noteerata uusia jäseniä minkään arvoisiksi, ja usein jättävät ne vanhan aatamin arvoon, jossa ei sitten ymmärretä ihmisestä että toinen raasu on uskossa pyhittynyt ja jättänyt menneet syntinsä ja elää uutta elämää Kristuksessa, eikä muistele menneen elämänsä syntejä sekuntiakaan, eivätkä sitten voi ryhtyä organisaatiojohtajien syyllisiksi takautuvasti.
Ihmiset ovat siis ihmisiä joka paikassa.
Olen Adventtikirkon teologiaa tutkinut, ja olen ollut paljon asioita löytävänä Raamatun kysymyksissä.
Keskustelen ja kommentoin Raamatun kysymyksiä. En muuta.
Lisäys; Mainitsin edellisessäni että; "En ole itse Adventtikirkon jäsen, enkä uhraa killinkiäkään organisaatioon koska Adventtikirkko ei ole minulle "hengellisenä kotina."
- Toistaiseksi olen ollut poissa kirkon seurakuntatoiminnoista, mutta en kuitenkaan puhu tai kirjoita kirkon toimintaa- ja kirkon henkilöitä, sekä kirkon kirjoitettua teologiaa vastaan.
Olen vaan poissa toiminnasta pidempään ollut inhimillisistä syistä johtuen.
"Keskustelen ja kommentoin Raamatun kysymyksiä. En muuta."
No ei siltä vaikuta!
Ihmisten tyytyväisyys ja onnistuminen on aina yksilöllistä per/nenä.
Adventtikirkko ei ole maailman syntiin yhtynyt, ja minusta Adventtikirkon teologia -Raamatun tutkimus on tiedollista, hengellistä ja vastuullistakin.
Ihmiset Suomessa tulevat ja menevät, tulevat vaikka uudelleenkin perustuslain 2 luvun 11§-13§ oikeuksillaan, ja käyttävät, mielipide/ sananvapautensa perustuslain oikeuksillaan.
Uskontojärjestöillä on samankaltaisia ongelmia nykyaikana.
Toimintaympäristöt eivät ole hengellistä elämää vastaan.
Suomalainen uskovainen voi viettää hengellistä elämää joutumatta Suomen lainsäädäntöjen kanssa ristiriitaan.
Oikeusvaltiomme hallintokulttuuri on hieno.
En ole lukenut Adventtikirkon "Seurakuntakäsikirjaa" enkä siksi sitoutunut ja allekirjoittanut ko. käsikirjaa.
Organisaatio tarvitsee aina normituksia, ettei kaikkea tarvitse joka kerta miettiä uudelleen, ja että kaikkialla olisi tasa-arvoista.
Seurakuntakäsikirja oli vuosikaudet poissa myynnistä, kun vanha käsikirja vanheni, ja uutta tehtiin, ja kirjapainotoiminta päättyi, en ole lukenut ko. kirjaa.
Nykyisin kirja löytyy Adventtikirkon omilta web-sivuilta.
Toivon uskontojärjestöjen kirjoittavat jäsenehtonsa.
Nykyajan ihmiset tarvitsevat jäsenehdot.
Ainoa jäsenehto; "-Omaksua kirkon opetus." -Ei ole riittävä. Jäsenehdot mistä mainitsin puuttuvat. Ryhdyn organisaation jäsenyyttä harkitsemaan sitten, kun jäsenehdot ovat kirjoitettuna siten kuin mainitsin tässä ketjussa taaempana.
Raamatun tutkimus on vuosisatojen aikana kirjoitettu runsain määrin.
Teologit ovat teologian huipulla.
"Kirkon opetus" on hyvää ja hienoa teologiaa, mutta hyvin iso kakku vasta-alkajille.
Itse olen kakun tutkimiseen uhrannut aikaa, eikä minulla ole ollut vaikeuksia ymmärtää "iso kakkua," -perheellisten ja työllisten aika ei sellaiseen riitä.
Kirkon alkuajoilta asti, taikka 1970 vuosikymmenen kokoussarjojen käännynnäisten perheissä lapset selviävät kakusta kun siihen kehdosta saakka kasvavat.
On sitten saattanut käydä niin että "vastuunkantajat" ja ihmisten johtajiksi ryhtyneet ovat niin eteviä olleet ettei seurakunta ole puoleen vuosisataan vahvistunut 1970 luvun jälkeen yhdellä ainokaisellakaan uudella käännynnäisellä.
Palkkapapisto opettaa palkkaa vastaan ja viettää omaa elämäänsä.
Adventtikirkon palkkapapisto ovat henkilökohtaisesti pyhittyneitä.
Raamattu oikeuttaa elantoon evankeliumista. -Ei henkilökohtaiseen vaurastumiseen evankeliumiin uhratuista varoista. Hyvä taloudenhoitaja saa olla kernaasti.
Jokainen valikoi ystävänsä kriittisesti.
Ihmiset ovat ihmisiä, ja jokainen tekee omat virheensä.
Yksikään ihminen ei lopulta jää itse ymmärtämättömyyden tilaan omista virheistään.
Aikanaan omatkin virheet jokainen ymmärtää.
Hengellinen elämä on paljon hankalampaa kuin työelämä. Työelämässä palkataan valmiiksi koulutettuja ihmisiä valmiiksi asetettuihin perustehtäviin.
Raamatun ymmärtäminen ja sen selittäminen onkin taitolaji.
Ei tunnu avautuvan kennellekään. On niin monta oppisuuntaa.
Johanneksen ilmestyksissä ei ole päätä, ei häntää. Luin niitä oppikouluaikoihin kuuskymmen luvulla, eivät ole kirkastuneet pätkääkään. Luulen, etteivät tee sitä milloinkaan.
Etsivä löytää !
En halua missään nimessä sellaiseen Taivaaseen, jonne pääsyn edellytys on rahoistaan luopuminen, samoin rakkaistaan. Maanitellaa, peloitellaan ja uhkaillaan- palkkiona on joku epämääräinen universumin häikäisevä kolkka. Siellä kirkkaudessa aamusta iltaan ylistetään Luojaa, sekä katsellaan rakastettavia kasvojaan. Paikassa pitää olla äärettömän pitkä aika.
Tällainen Taivas ei riitä nykyajan ihmiselle.
Jokaisen kirkkokunnan tulisikin päivittää oppinsa menevämmäksi. Markkinointikonsulteilta saattaisi löytyä yllättävän hyviä ratkaisumalleja.
Ketään ei oteta taivaaseen vastoin tahtoaan. Vaihtoehto on ikuinen kuolema.
Kivaa! Pelottelu, uhkailu ja tuomitseminen samassa lauseessa! ;)
Ainoastaan kunnon adventisti pystyy uhkaamaan ikuisella ja ainaisella kuolemalla!
Piplian värikäs, verenkarvainen ja kalmanhajuinen viesti, ei tänä päivänä hytkäytä.
Nuoriso on sen verran valveutunutta, ettei kävele uskontojen ansoihin.
Raamatulliset taivaanilot eivät ole mitään verrattuna niihin, mitä todellinen elämä tarjoaa!
Eläkää nyt.
Ihan selvästi et tunne adventistien opetuksia. Adventistit eivät ymmärrä Raamatun ikuinen sanaa päättymättömäksi. Sitä paitsi mitä väliä jos kuolema on ikuinen? Eihän kuolleet tunne mitään eivätkä ymmärrä mitään.
Eipä sillä suurta merkitystä, mitä EGW sanoo, Adventtikirkko saa oppinsa Raamatusta eikä häneltä. Aloittaja on kuitenkin selvästi sekaisin väittäessään hänen sanoneen, että joutuu helvettiin, jos ei maksa kymmenyksiä. Tämä on aloittajan kuvitelmaa. EGW ei sellaista sano. Sen sijaan hän kertoo jopa antaneensa osan kymmenyksistään suoraan puutteessa oleville evankelistoille, kun "veljet" sekoilivat hössäsivät kymmenysrahoja vähemmän tärkeisiin projekteihinsa. Näin varsinkin 1880 ja 1890 -luvuilla. Organisaatiouudistus 1901- paransi tilannetta ja selkeytti kirkon toimintatapoja.
Eikä aloittaja näytä oikein hyvin tuntevan EGWn pedon merkki opetustakaan. Mutta mitäs tuosta. Raamattu riittää ja armo pelastaa.
Whitella on toki useita raamatunvastaisa oppeja, joista osasta vaietaan ja osa on tehokkaasti kirkon käytössä.
Ei muuten ole.
Mistäs sinä tietäisit kun et edes tunne koko Whiten tuotantoa?
Katsotaanpa hieman.
En nyt löytänyt ihan niitä herkullisimpia kohtia, joissa White pilkkaa Jumalan armoa ja puhuu Raamattua vastaah mutta tässä jokunen kääntämäni maininta aiheesta. Näistä pitäisi jokaisen kristityn ymmärtää miten raamatun vastaisesti White opettaa luonteen kehitys-oppiaan.
"Luonteen kehitys on kaikkein tärkein työ, joka on ikinä annettu ihmisten työksi eikä koskaan ennen sen ahkera opiskelu ole ollut niin tärkeää kuin nyt." (Ed 225.3)
"Arvokkain työ, jota veljeni voivat tehdä on Kristuksen kaltaisen luonteen muodostaminen, jotta he voivat astua sisään niihin kartanoihin, joita Kristus on mennyt heille valmistamaan." (Letter 14, 1886, p. 19. (To "Dear Brother" March 1, 1886.))
Luonteen kehitystä opetellaan Whiten mukaan Jumalan koulussa. Siitä hän sanoo, että:
"Kristuksen koulusta ei voida valmistua. Siinä koulussa kristityt oppivat koko iäisyyden." ( Letter 6, 1885, p. 3. (To Edith Andrews, cir. 1885.))
Näin ollen Kristuksen kaltaiseksi on opiskeltava ihan koko elämänsä viimeiseen henkäykseen asti.
Ellen Whiten teksti on kömpelöä ja siksi hieman hankalaa kääntää. Tämäkin lause oli yksi ainoa virke!
"Me voimme saavuttaa kunniaa ja hyveellisyyttä, vaikkakin heikkoina, syntisinä kuolevaisina, opiskelemalla päivittäisiä läksyjä Kristuksen koulussa, muuttuaksemme yhdenmukaisiksi tuon jumalallisen kuvan kanssa ilmentämällä hänen luonteensa erinomaisuutta, lisäämällä armoa armon päälle, kiivetessämme ylös kohti taivasta, tullaksemme täydelliseksi rakastetussa Jumalassamme. " ((Letter 43, 1895, pp. 6,8,9. (To Dr. J. H. Kellogg, June 14, 1895.)
" Sen luonteen, jonka kehitämme täällä, pitää olla Kristuksen luonteen kaltainen, tai muuten emme voi ikinä kuulla tervetuliais toivotusta: (Matteus 25:34) ’Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte periä valtakunnan, joka on ollut valmistettuna teitä varten maailman perustamisesta asti. (Letter 95, 1901. (To F. E. Belden, July 23, 1901.))
Taivaaseen ei siis päästä ilman että luonne on itse kehitettynä Kristuksen kaltainen..
"Sitten pelastetut ovat tervetulleita siihen kotiin, jonka Jeesus on heille valmistanut. Heidän seuralaisinaan eivät ole maan alhaiset, valehtelijat, epäjumalan palvelijat, epäpuhtaat ja ei-uskovat vaan ne, jotka ovat voittaneet Saatanan ja ovat muodostaneet täydelliset luonteet jumalallisen armon kautta.--" ( Steps to Christ, p.126.)
Luonteen on siis oltava TÄYDELLINEN.
"Jotta voisit olla pyhimys taivaassa, sinun on ensin oltava pyhimys maassa. Niitä luonteen piirteitä, joita hellit tässä elämässä, ei muuteta kuolemalla tai ylösnousemuksella. -- Jeesus ei muuta luonteita saapumisensa yhteydessä. Muutostyö on tehtävä nyt. Joka päiväinen elämämme määrää (kohtalomme) iankaikkisuutemme. Luonteen viat on kaduttava ja korjattava tässä elämässä Kristuksen armosta ja symmetrinen (sopiva, kelvollinen) luonne on muodostettava tässä koettelemuksellisessa tilassa, jotta olemme sopivia taivaan kartanoihin." (Letter 18b, 1891 quoted in Last Day Events, 295.)
Ja jos kiinnostaa, Andrewsin yliopistossa on tehty oikein väitöskirjakin Whiten luonteenkehitys-opista:
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://digitalcommons.andrews.edu/dissertations/374/&ved=2ahUKEwjQ35W1hrDkAhXqwosKHTJtAOoQFjACegQIAhAB&usg=AOvVaw1PQQVAlKKVx-Y5E7RuBDMW
Mutta mitä käy niille, jotka eivät ehdi saamaan luonteekehitystyötään valmiiksi kun kuolema heidät jo korjaa? Miten käy pikkuvauvoille, aivovaimmaisille ja Alzheimeriin sairastuneille, jos he kuolevat? He, jotka eivät kykene edes ymmärtämään Whiten kirjoituksia? No ei mitenkään, sillä Whiten kirjoitukset tästä aiheesta ovat Raamatun vastaisia.
Raamattuhan sanoo, että me muutumme Kristuksen kaltaisiksi samaistumalla Jeesuksen ristinkuolemaan. Raamatun mukaan me itse emme kehitä luonnettamme jumalalliseksi vaan meidän luonteemme muuttaa Jumala kun katsomme hänen kirkkauttaan.
Lisäksi White sanoo:
He, jotka ottavat vastaan Vapahtajan, kuinka ikinä vilpitön heidän kääntymisensä onkaan, ei pitäisi koskaan opettaa sanomaan tai tuntemaan itseään pelastetuksi. Ne, jotka hyväksyvät Kristuksen ja jotka luottavaisina sanovat, "Olen pelastettu", ovat vaarassa luottaa itseensä. (Crist Object Lessons sivu 155)
Nämä opetukset himmentävät Jumalan rakkautta ja kunniaa ja saavat aikaan sen, että harvalla adventistilla on pelastusvarmuus.
John M. FOWLER on tutkinut Whiten luonteenkehitys konseptia.
Luonteenkehitys Whiten kirjoituksissa tapahtuu ihmisen toimesta. Sitä ei kuitenkaan voi tapahtua ilman Jumala-suhdetta. Joka tapauksessa kyseessä on asia, joka on ihmisen omaa pyrkimystä ja tekoa. Fowler kertoo tästä kirjassaan:
The Concept of Character Development in the Writings of Ellen G. White, Andrews University John M. Fowler, 1977
Tässä väitöskirjassa Fowler kertoon että Whiten luonteen kehitys konseptin mukaan seuraavat asiat vaikuttavat luonteemme kehittämiseen: henkilön omat uskomukset itsestään, perinnöllisyys, ympäristö, terveys, äly, ruokavalio, hengellinen kutsumus, raamatun tutkiminen, meditoiminen, rukous, jumalanpalvelus, ystävyyssuhteet ja epäitsekäs palvelualttius. Fowler kirjoittaa, että Whiten mukaan: vaikka yksilö on itse vastuussa oman luonteensa kehittämisestä, kodilla ja koululla on päävastuu luonteen kehitystä hellivän ympäristön luomisessa.
Minä en voi mitenkään ymmärtää, miten esimerkiksi perinnöllisyys, ruokavalio, terveys ja äly voisivat vaikuttaa siihen miten hyviä olemme kehittämään luonnettamme. Ei edes psykologisessa tutkimuksessa moraalisen luonteen kehittymisestä mainita mitään noin typerää. Ja olisihan se hassua jos Jumalallisen luonteen saavuttamisen esteenä olisivat asiat, joihin ei voisi edes itse vaikuttaa, kuten kutsumus, terveys, äly ja perinnöllisyys. Terveyteen voi jollakin tasolla vaikuttaa mutta ennen pitkää me kaikki sairastumme jollakin tavalla. Entäpä sitten ruokavalio? Enkö minä kelpaa Jumalalle, jos en syö tietyllä oikealla tavalla? Siihen tuo viittaisi, sillä ilman oikeaa ruokavaliota luonteeni ei voi kehittyä Jumalan mielen mukaiseksi. Mitä jos olen liian tyhmä kehittämään juuri oikeanlaista luonnetta, joka miellyttäisi Jumalaa? Entäpä ihmiset, joiden aivotoiminnot ovat jonkin sairauden takia rapistuneet. Liekö heillä ollenkaan mahdollisuutta saavuttaa oikeanlaista luonteen kehittämistä?
Tulee ihan mieleen Adventtikirkon johtajan Ted Wilsonin kommentti siitä, miten koemme Pyhän hengen aivolohkoissamme ja hermopääteissämme herkemmin kun syömme vegaaniruokaa. Ikään kuin ruokavaliomme vaikuttaisi Pyhän hengen työhön meissä: aivoissamme ja lihasten ja elimiemme toiminnoissa. Wilson ei muuten varmaan edes tiedä mitä hermopääte tarkoittaa. Hermopäätteitä löytyy lihaksista, kipureseptoreista ja sisäelimistä. Ei aivoista!
En viitsi edes sanoa, mitä oikeasti ajattelen tuollaisesta luonteen kehittämiskonseptista. Voin hyvin kuvitella, miten se on purrut 1800-luvun ahdistuneessa kristillisessä kulttuurissa mutta ei sillä ole mitään tekemistä terveen Jumala-suhteen ylläpitämisen kanssa.
E. G. W ei edes lukenut Raamattua kokonaan! Hän on teksteissään tunnustanut tämän.
Mainitsin keskusteluketjussa että; "En ole itse Adventtikirkon jäsen, enkä uhraa killinkiäkään organisaatioon koska Adventtikirkko ei ole minulle "hengellisenä kotina."
- Toistaiseksi olen ollut poissa kirkon seurakuntatoiminnoista, mutta en kuitenkaan puhu tai kirjoita kirkon toimintaa- ja kirkon henkilöitä, sekä kirkon kirjoitettua teologiaa vastaan.
Olen vaan poissa toiminnasta pidempään ollut inhimillisistä syistä johtuen.
Jari erosi adventtikirkosta 2006. Siitä asti hän on ollut luopio.
Adventtikirkon hyväksikäyttö oli niin rankkaa, että hänen piti lähteä lataamoon.
'Piruntorjuntabunkkeri' vaihtui nyt sitten 'Jeesus_rakastaa' profiiliin. Ei ne Raamatun satujumalat muutu yhtään sen todellisemmiksi profiilia vaihtamallakaan. Kohta alkaa jälleen persneitsyydestä jauhaminen.
Ero adventtikirkosta 2006 oli pakollista loppuun palamisen vuoksi.
Uskonharhaisuus on aivopesun tulosta. Niistä harhoista on vaikea päästä eroon, vaikka onkin eronnut itse lahkosta.
Jeesus Kristus on kuin onkin aivan oikea sellainen persoona joka rakastaa.
Suomessa perustuslaki 2 luku 11§-13§ antaa kansalaisilleen oikeudet tulla ja mennä, ja vaikka uudestikin mennä ja tulla. Kuuluu kansalaisoikeuksiin.
Ihmiset inhimillisistä syistä ovat läsnä tai erossa saman katon alta.
- Et varmaan itsekään edes ehdi ja jaksa joka paikkaan saman katon alle.
- Onko Sinulle liian vaikea asia ymmärtää ja käsittää että ihmiset liittyvät ja eroavat yhdistystoiminnoista?
Sinulla on mielenkiintoisia intressiä varmaankin kun Raamatussa on Sinulle "satujumalia."
Itse luen Aku-Ankkoja jos sadun tapaisia kaipaan.
Rahvaanomaiset sanat eivät ole tavallisesti rikos Suomessa. Rahvaanomaisia sanoja ja ilmaisuja piisaa.
Paljon kahta kauhiampaa on esimerkiksi kunnianloukkausrikollisuus!
Herjaaminen ja parjaaminen -ihmiset ovat sitä sun tätä aina jonkun mielestä.
Pidän kiinni lainkuuliaisen kansalaisen arvostani!
-Minua ei Suomi oikeusvaltion laki syytä mistään 2000- vuosituhannen aikana.
1990 vuosikymmenelläkään minua ei ole syytetty eikä tuomittu.
Olen monta vuosikymmentä yhtäjaksoisesti noudattanut oikeusvaltiossa oikeusvaltion lainsäädäntöjä lainkuuliaisena oikeusvaltion kansalaisena.
Ethän unohda jarlau-nimimerkkiä ja laurilan aikaisempia kommentointeja.
Anteeksi, -Etkö pidä neitsytperseisistä miehistä, vai mistä kiikastaa?
- Ongelmasi?
Ei muuta ongelmaa kuin nuo sinun jatkuvat neitsyyteen ja perseilyyn liittyvät esimiestason kommenttisi.
En ole kirjoittanut sellaisia. Lue ketju.
Näet nyt unta perseistä varmaankin, en minä sellaisia kirjoittele.
"Esimiestason" kommentteja?!
- Esimiesaseman saa suhteessa toiseen persoonaan kun palkkaa työhön persoonan.
Minä en ole esimies koska en ole palkannut ketään työhön, enkä toimi työnantajalla työnjohdolliseen vastuuseen palkattuna, jossa olisi palkattuja henkilöitä joiden työsuhde/työsopimus koskee minun työnjohdollista vastuuasemaani.
- Ei se ole tämän vaikeampi asia.
Ihmisten esimieheksi ei koskaan voi ryhtyä salaa, ja ilman alaisella olevia työsopimuksia.
Suomessa kansalaiset ovat aina toisena osapuolena kaikessa itseään koskevissa asioissa.
Emme ole keisarin vallan- tai sotilasdiktatuurin alaisina.
Niinpä minunkin esimieheksi pääsee sitten kun palkkaa työhön, ja alaiseksi orientoituminen koskee työsopimuksen perustehtävää -eli mistä osapuolet -minä toisena osapuolena- keskenänsä ovat sopineet.
No niin, nythän se pitää paikkaansa:
Ei muuta ongelmaa kuin nuo sinun jatkuvat neitsyyteen ja perseilyyn liittyvät esimiestason kommenttisi.
En minä ole kirjoittanut persekommentteja, lue ketjusta kuka sellaisia kirjoittaa, en minä suinkaan. Unia olet nähnyt perseestä nyt varmaankin.
Ymmärrän johtamisesta hyviä perustietoja, sekä esimiestyöskentelyn, että julkisen johtamisen osalta hyviä perustietoja.
En ole ryhtynyt esimies-johtajaksi koska en ole palkannut ketään työhön, eikä minua ole palkattu työnjohdolliseen vastuuasemaan, jossa olisi palkattuja henkilöitä joita minun työnjohdollinen vastuuni koskisi.
Minuunkaan ei saa esimies-asemaa ilman minulla olevaa työsopimusta, ja alaiseksi orientoituminen koskisi sitä mitä osapuolet keskenänsä työsopimuksessa sopivat.
Pastorit ja papit sekä muu vastaava kusettajaporukka ovat yhteiskunnan pohjasakkaa. He ovat rikollisia, jotka saavat tehdä rikoksiaan uskonnonvapauden nimissä ja sen varjolla.
Valheesi ei hetkauta.
Ei kukaan joudu helvettiin. Sellaista paikkaa ei voi olla olemassa jos uskoo että Jumala on rakkaus. Kaikki helvetin tuleen ja helvetti oppiin liittyvä on paholaisen esittämä kamala valhe, joka ei todellakaan lähinnä ihmistä Jumalaan.
Vanhan testamentin uskovaiset eivät tienneet mitään jostakin helvetti-nimisestä paikasta ennen Danielin kirjaa.
Ja missä kohtaa Danielin kirjaa sinä löydät sanan "helvetti"????
En ole väittänyt, että Danielin kirjassa olisi mainittu helvetti. Opettele lukemaan!
Opettele kirjoittamaan selkeästi, jos et halunnut tuollaista kuvaa antaa.
Kirjoitin:
"Vanhan testamentin uskovaiset eivät tienneet mitään jostakin helvetti-nimisestä paikasta ennen Danielin kirjaa."
Mitä epäselvää SINULLA on tuossa lauseessa?
Näinhän se on. Danielin kirja on ensimmäinen Vanhan testamentin kirjoista, joka puhuu ylösnousemuksesta ja kadotuksesta, johon liittyy iankaikkinen kärsimys.
Daniel 12:2
"Monet maan tomussa nukkuvista heräävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhuun."
Tämän jälkeen vasta Markuksen evankeliumiksi kutsuttu kirja on ajallisesti seuraava raamatunkirja, missä käsitellään ikuista kadotusta, jossa kärsitään. Väliin mahtuu toki esim. Toinen Eenokin kirja, jossa puhutaan meidän ymmärtämästämme helvetistä mutta se ei kuulu kirkkomme kanonisoituihin kirjoihin.
Tästä on helppo nähdä, etteivät Vanhan testamentin kirjoittajat eivätkä heidän aikalaisensa tienneet mitään koko helvetistä. He tunsivat kuoleman mutta eivät yleistä uskovien ylösnousemusta. Heidän kuolemansa nimi oli Seol. Nimenä se merkitsi kuoppaa/hautaa ja tarkoitti kuoleman jälkeistä olemassaoloa, kuoleman valtakuntaa, jonne joutuivat sekä kaikki uskovaiset että kaikki ateistit. Siellä kyllä oltiin olemassa mutta siellä ei tapahtunut yhtään mitään. Raamatun mukaan siellä ei edes pystynyt ylistämään Jumalaa. Pimeä paikka vailla pelastusta.
Mutta uskoiko Jeesus tähän Seoliin?
Jeesuksen usko perustui Vanhan testamentin aikaisiin uskomuksiin, joten mihin Jeesus Itseasiassa uskoi?
Jeesuksen aikaan ei uskottu, että olisi olemassa konkreettinen taivas, johon ihmiset tai sielut kuolemansa jälkeen menevät. He eivät uskoneet myöskään olemassa olevaan helvettiin, joka olisi konkreettinen paikka. Vanha testamentti ei missään kohtaa kerro, että ihmisellä olisi sielu, joka nousisi taivaaseen ihmisen kuollessa. Jeesus ei tiennyt tällaisista opeista mitään, joten hän ei uskonut sielun siirtymiseen ihmisestä mihinkään ihmisen kuoltua. Nämä opetukset eivät kuuluneet juutalaisten eivätkä kristittyjen opetuksiin. Vanhimmatkin Uuden testamentin kirjat on kirjoitettu vasta noin 60jKr, joten kaikki se, mitä helvetistä Uudessa testamentissa puhutaan on muutosta Vanhan testamentin ja Jeesuksen ajan uskomuksiin.
Jeesus uskoi, että ajan lopussa Jumala tuhoaisi pahan voimat ja elossa olevat pahat ihmiset sekä palkitsisi hyvät maanpäällisellä ikuisella hyvällä valtakunnalla. Hän uskoi, että ajan lopussa kuolleet herätettäisiin ja herätetyistä pahat tuhottaisiin ja hyvät pääsisivät elämään tuossa ikuisessa valtakunnassa. Pahat pysyisivät kuolleina ikuisesti. Jeesus uskoi, että ikuinen valtakunta toteutuisi maan päällä, jossa ihmiset eläisivät ruumiillisessa muodossa, ei henkinä. Ei taivaassa. Jeesus ei uskonut ikuisen kidutuksen paikkaan, jossa pahat kärsisivät pitkiä aikoja. Pahojen loppu oli Jeesuksen uskomuksen mukaan nopea ja kertakaikkinen.
Jeesus ei uskonut, että kuoleman jälkeen pahat joutuisivat kärsimään helvetissä ikuisesti. Jeesus uskoi, että pahat tuhotaan kerralla eikä heillä ole ikuista elämää eikä ikuista kidutusta.
Näyttääkin siltä, että Danielin kirjan iankaikkinen kauhu ei ollut tuttua Jeesukselle. Ainakaan hän ei siitä Raamatussa puhu.
Uskomus helvettiin ja taivaaseen eivät olekaan juutalaista eikä kristillistä alkuperää vaan ne tulevat kreikkalaisesta filosofiasta. Varhaisin viittaus taivaan ja helvetin filosofiasta löytyy Platonin kirjoituksista. Kyseessä ei siis ole edes uskonto vaan filosofinen ajattelumalli. Sielun kuoleman jälkeinen ihmisestä poistuminen kuuluu myös tähän kreikkalaiseen filosofiaan, ja siitä löytyy selkeitä mainintoja aikalaisten, mm Platonin kirjoituksista.
Kaksi maailmanhistorian merkityksellistä henkilöä olivat Jeesus ja Sokrates. Sokrates uskoi, että on kaksi vaihtoehtoa, miten ihmiselle käy kuoleman yhteydessä. Ihminen joko päätyy kuoltuaan syvään uneen, jossa ei nähdä unia TAI hän pääsee tietoiseen kuoleman jälkeiseen elämään, jossa hän voi parantaa maailmaa ja keskustella syvällisistä, mielenkiintoisista asioista muiden hyvien ihmisten kanssa, vaikkapa edesmenneitten sukulaistensa kanssa.
Mutta Jeesus uskoi, että ihminen joko lakkaa olemasta kuoltuaan tai jatkaa kuolemansa jälkeen elämäänsä Jumalan ikuisessa hyvässä valtakunnassa.
Nämä ovat hyvin lohdullisia asioita lopun kannalta. Kuoleman jälkeen on vain mukavia asioita: nopean kuoleman jälkeen ikuista hyvän yön unta tai ikuista hyvää elämää. Ei ikuista kidutusta kadotuksessa.
Danielin 12:2 sana "kauhu" tarkoittaa alkutekstissä ikuista häpeää , eikä se edellytä, että eläisi ikuisesti. Jotakin samaa voisi sanoa Hitleristä : Hän on ikuisesti halveksittu ja joutunut häpeään, vaikka ei ole enää olemassa.
Uskomattomat joutuvat kaatikselle- gehennaan. Sieltähän nousee se sauhu. Metaani ja roskat palaa.
Toiset joutuvat rikkijärveen kahlailemaan. Hamaan iänkaikkisuuteen.
Raamatun kirjoittajien mielikuvitus ei yltänyt keksimään vaikkapa ydinsäteilyn tuomia hirvittävyyksiä. Kirjoittajat olivat aikansa uskomusten vankeja.
Jos joku näistä danieleista tai johanneksista tuotaisi nykyisyyteen, olisi kaikki näille hullua magiaa. Ainoastaan pyörä olisi tuttu ja turvallinen menneestä.
Valheesi ei meitä hetkauta.
Sinun perhettäsi ei hetkauta mikään muukaan. Ei edes lähimmäisesi tila...
En välitä valheistanne.
Et näköjään välitä myöskään totuudesta.
Alkavan muistisairauden selvä merkki on kun, mikää ei hetkauta...
Jos et usko Ellen G. White, maksa kymmenyksiä, usko Kristuksen siirtymiseen v. 1844 Temppeliin tutkimaan tuomioita ja ennen kaikkea, että sunnuntai on saatanasta( pedon merkki) et pelastu. Sapattisinetti. Yksikään ei ole pelastunut ennen EGW. Jeesus Kristus, Maria, apostolit...katolilaisia.
Rauhoituhan nyt ystävä hyvä ! Ulkona sataa ja on paljon happea ilmassa.