Mitään sellaista paikkaa netissä, jossa voi etsiä ystäviä ja ystävystyä? Missä olisi ihan normaaleja ihmisiä. Ei liian ääri-ilmiöitä, mikä usein netissä korostuu.
Kaipaisi sellaisia ihmisiä elämääni, joiden kanssa voisi vastavuoroisesti keskustella ja jakaa asioita ja joista voisi tulla ja kehittyä aitoja ystävyyssuhteita.
Monet tavalliset eiuskovat ihmisetkin löytävät ihan ystävyyttä netistä. Miksi uskovien keskellä se on vaikeampaa ja joutuu pelkäämään mihin päänsä menee laittamaan?
En etsi treffiseuraa, joten ei kannata ehdottaa niitä juttuja.
Kaipaisi sellaisia ihmisiä elämääni, joiden kanssa voisi vastavuoroisesti keskustella ja jakaa asioita ja joista voisi tulla ja kehittyä aitoja ystävyyssuhteita.
Monet tavalliset eiuskovat ihmisetkin löytävät ihan ystävyyttä netistä. Miksi uskovien keskellä se on vaikeampaa ja joutuu pelkäämään mihin päänsä menee laittamaan?
En etsi treffiseuraa, joten ei kannata ehdottaa niitä juttuja.
Vastaukset 120
Vanhimmat
Kokeile ylilautaa tai vauvapalstaa. Sieltä saatat löytää etsimäsi.
Huonoja vaihtoehtoja.
Haluaisin oikeastaan uskovan ystävän.
Ensinnäkin, en suosittele jakamaan netissä omia asioita ventovieraiden kanssa. Toiseksi, uskovia ystäviä et löydä netistä.
Niin ei näköjään löydä. Olen luullut joskus jonkun ihmisen olevan luotettava ja jolle ystävyyteni olisi merkinnyt jotain edes jollain tasolla. Aika usein seurauksena on ollut jollain tasolla henkistä pahoinpitelyä tai välinpitämättömyyttä, jossa ihmiset eivät ole toimineet samalla tavoin rationaalisesti niinkuin normaalissa maailmassa toimitaan ihmisten kanssa kun ollaan tekemisissä.
Ihmisten on ilmeisesti vaikea hahmottaa toiseen ihmiseen empatiaa virtuaalitodellisuudessa.
Uskovia löytyy tuolta
https://www.lovehabibi.com/friends/muslim-friends/
Menet vain seuroihin,heluntalaiskirkoon,saalem seurakuntaan.Heluntalais ystävän saat,jos itse olet helluntalainen .Ovat kuin AA-kerho.Ulkopuolisa eivät hyväky.Sama on Jeesuksen morsian lahko Joka Norjassa ja jäseniä Suomalaisia tai Jehovat!Netissä todella ei omia tietoja pidä antaa.Netti ystävä et tiedä kuka hän on? Muista myös aina.Kaiki eivät kunioita sähköpostejasi.Jakavat niitä muille.Ainakin minun siskoni jäi kiinni asia!Sama koskee F.B. valkokuvat.Jaetaan muille vja arvostellan esim.Rippijuhlia YO juhlia, niiden sukulaisten kanssa,jotka eivät läsnä eivätkä F.B. jaetaan kuvat s.postina.Voidakseen arvostella pahansuoopeutta ja kateutta niiden sukulaisten kanssa jotka eivät ole F.B. niin teki siskoni!Netissä lisäksi ei pidä avata liiteitä keskusteluihin kun henkilö vetoaa lööppi.Liiteen takana voi olla viirus?
Oletko uskossa?
En perinteisessä mielessä.
Kannattaa miettiä mitä siedät meiltä uskiviota. Oletko valmis ystävyyteen uskovan kanssa, joka aina laittaa etusijalle uskonsa. Noin yleensä uskovat tekevät. Korjaan ME uskovat teemme.
Ei minua haittaa, että ihmiselle on usko tärkeä osa elämää. Onko se edes verrannollinen ystävyyteen? Tai tarkoitan vastakkain keskenään?
Arvomaailma on todennäköisesti eri, maailmankatsomus on eri, elämäntavat voivat olla erit. Pystyisitkö hyväksymään että tuo sinun uskova ystäväsi ei esimerkiksi halua olla osallinen joihinkin sinun juttuihisi tai hänen elämäntapansa on erillainen. Tai tahdotko nimenomaan saattomiehen eli rinnallakulkijan joka kannattelee ja tukee sinua omalla uskontielläsi? Kerroit ettet usko mutta tahdotko rinnallakulkijan joka kertoo miksi kannattaa uskoa ja joka ohjaa neuvoo se auttaa, ymmärtää sekä nostaa, tukee että jaksat uskoa?
Voidaan puhua uskosta, mutta en tarvitse omalle uskolleni ketään toista kannattelemaan.
Enemmän tarvitsen ystävää ihan arjen asioista keskustelemiseen, en siinäkään kannattelemaan niinkuin hukkuvaa, vaan että olisi joku johon luottaa ja joka kuuntelee ja hyväksyy minut.
Olen syvällinen, joten ja jollain tavalla hengelminenkin, mutta en halua ketään sellaista ihmistä elämääni joka pakkosyöttää jotain sellaista, joka on arvomaailmaani vastaan. Toista ihmistä ja tämän uskoa voi kunnioittaa vaikka itse uskoo toisin.
Miksi juuri uskova?
Koen sen erilaisena. En ehkä koskaan ole kokenut, että eiuskovan kanssa voisi keskustella syvällisesti. Jollain tavalla pidän korkeasta moraalista mitä hyvettä kohden usko tavoittelee. En halua bileystäviä, en ystäviä shoppailemaan tai lenkkeilemään...vaan ystävää, jonka tiedän haluavan olla läsnä elämässäni, joka arvostaa minua ja jota on helppo arvostaa ja se arvostus perustuu sen ystävyyden luonteeseen...niin ettei toiselle ole vaikea soittaa tai ottaa yhteyttä, että tietää, että se ei ole toiselle taakka...ja kait koen jotenkin...että vain uskova jaksaisi olla sitä minulle.
Millaista ihmistä sinun on helppo arvostaa? Liittyykö tuo korkea moraali luotettavuuteen, että luotat ihmiseen jolla on korkea moraali?
No tietenkään ystävyyssuhde ei välttämättä perustu hyvälle perustalle, jos esim toinen käyttää hyväksi toista tai odottaa vain palveluksia itselleen...tietyllä tapaa toisen kunnioittaminen ja ymmärtäminen on tärkeässä roolissa.
En jaksa pinnallisuutta ihmissuhteissa ja omahyväisyyttä. Koska siitä tulee ikävä olo ja huijattu olo.
Että on moraalilla ja etiikalla väliä, miten sen kukakin ymmärtää.
Olennkeskustellut täällä kanssasi ja sinulke tuli kanssani kuin olisin häväisayt sinut.
Mitä jos toinen tekee sen tietämättään eikä tarkoituksenhakuisesti siis sen että koet tulleesi huijatuksi niin onko se silloin sinusta omahyväisyyttä eli omienetujen tavoittelua kustannuksellasi?
Minkälainen tilanne on ollut? Asioita on mahdollista myös selvittää jälkeenpäin.
Koetko että kotkean moraalin omaava uskova on luotettavampi kuin korkean moraalin omaava ei-uskova?
Entä kun kirjoitit t"pidän korkeasta moraalista mitä hyvettä kohden usko tavoittelee. "
Niin tavoitteletko itse samaa?
Ja miten selität" korkeanmoraalin "käsitteenä jota kohti uskivat tavoittelevat?
Ja miksi mielestäsi uskovat tavoittelevat kohti korkeampaa moraalia?
Koetko että pinnallinen ihminen ei ota sinua vakavasti mutta kotkeanmoraalin omava ei leiki tunteillasi ja kävele ylitsesk?
Olet siinä mielessä haastava että voit kokea monenlaista mikä ei ole ollut toisella tarkoituskaan. Ja jos toinen tiwtämättään käyttäytyy sinua kohtaan loukkaavastu, suutut ja annat paukkua. Tuon toisen on oltava koko ajan ikäänkuin metrin edellä, ei vierellä. Siksi edellä että hän tietää reagointitapasi ennakkoon eikä hälyn hetkellä kun menetät malttisi niin hän voi ottaa kopin. Jos hän seisoisi vierelläai, hwittäisit pallon päin naamaa jolloin toinen loukkaantuisi. Mutta nyt kun hän on tietoisesti valinnut ystävyytesi, hänen on oltava tavallaan hieman hällä väliä asenteella eikä ottaa itseensä antaen pölyn laskeutua. Pidemmän päälle tuo voi olla melko haastavaa. Ja sitten sinä katuisit ja potisit huonoa omaatuntoa ja toisen pitäisi taas olla vastaanottajana.
Ajattelin tässä ...että pinnallinen mahdollisesti etsii ystävyyssuhteistakin lähes pelkästään omaa etua. Uskossa tulisi opin mukaan olla omaa etua tavoittelematon asenne. Ainakin periaatteessa. Ihminen tietenkin usein tietyllä tapaa etsii myös omaa hyötyä, ihminen on aina ihminen, mutta toiset tekevät siitäkin taidetta ja monilla puuttuu toisen ihmisen huomioiminen ja asemaan asettuminen, ei osata ajatella laajemmin.
En tiedä johtaako uskossa käytäntö ja ideaali.
Kohtaako...
Mietin tässä, että entä se toinen? Mitä sinulla on annettavana hänelle? Tuo ei ollut loukkaus. Olen suora ihminen ja olisi mielenkiintoista tietää, mitä itse ajattelet että mitä voisit tarjota tuolle toiselle. Ja ruohon kysymykseen ei liity ilkeyksiä vaan kysyn suoraan. Un puhutaan kahden kaupasta, se ei ole minusta mitenkään punnallinen ilmaisu vaan kertoo vuorovaikutuksesta ja sen toimivuudesta niin että molemmilla on suurinpiirtein hyvä olla.
Ihmissuhteitahan on monenlaisia.
No niillä käyttäytymismalleilla on varmaan syynsä. En ole aina ollut kovin tasapainoinen. Ymmärrän, että epätasapainoisten ihmisen ystävyyttä ei halua. En räisky sillä tavoin arjessa outojen ihmisten läsnäollessa, siinä mielessä tämä tapa kirjoittaa antaa vääränkin kuvan...,paljon peitän tunteita ja koen häpeää jos joskus innostun avaamaan suuni kertoakseni mielipiteeni ja jos kerron sen heikkouden, se ahdistaa ehkä enemmän ..
Olen pahoillani, jos koet saaneesi naamallesi tällä palstalla iskuja. En voi jo tapahtuneita asioita muuttaa muuksi.
Minä olen kamppaillut omien henkisten haasteitteni kanssa. Olen hyvä niitä salaamaan ulkopuolisilta.
En kuitenkaan ole millään tavalla vaarallinen yksilö ihmisenä kellekään muille, ehkä eniten itseäni tuhoan.
Pysyvää ystävyyttä.
Olen hyvä kuuntelija, usko tai älä...mutta ikäni ollut aina kuuntelijan asemassa..sitä on varmaan vaikea uskoa.
En koe saaneeni naamalleni sillä olen kirjoittanut juuri noin että olen aakeleen päässä.
Mutta mietin että joku muu voisi siittä loukkaantua nyt kun ystävää etsit.
Ehket ymmärrä motä tarkoitan tai sitten minä en osaa kirjoittaa ymmärrettävästi. Uskon että paras on tavata ihmisiä muualla kuin netissä.
Kerroit juuri hyvän esimerkin miksi eli kun kirjoitit : "En räisky sillä tavoin arjessa outojen ihmisten läsnäollessa, siinä mielessä tämä tapa kirjoittaa antaa vääränkin kuvan,
Uskin nimittäin juuri noin ja olen muidenkin suusta kuullut saman että netissä saa väärän kuvan.
Miksi etsit juuri netistä? Mikset etsi irl?
Niin mutta en osaa arjessa vieraille näyttää niitä tunteitakaan, en kertoa mielipidettä rohkeasti, olla vahva, enkä ystävystyä, joten se on kaksiteräinen miekka.
Ymmärsin mitä tarkoitat ja se sattuu. Mutta mielen sen, kuten niin usein.
Nielen...ei mielen...
Enhän minä täällä olisi, jos osaisin löytää ystävyyttä arjesta...vai mitä?
Ehkä sekin on sitä rikkonaisuutta, tuon kyvyn puuute eikä välttämättä liity siihen onko ihminen uskossa vai ei?
Itse olen sillain melko punnallinene että suuntaan enwegiani tekemiseen selvitäkseni. Eikö ihmisillä ole usein tarkoitus selvitä elämästä ja se ohjaa ihmisen käyttäytymistä pitkälti?
Enwegiani =energiani
O kait eläimet pyrkivät selviytymiseen luonnossakin.
Niinpä, eikös se ole ihan luonnollista ja loogista. Mikä sitten kenelläkin on se tapa ja keino.
Toisaalta ehkä voisi olla hyväksi pattitilanteissa kokeilla jotain muuta keinoa jos se oma ei näytä toimivan sillä tasolla että sillä olisi jatkumo joka johtaa sekviämiseen vaan junttaa paikoillaan eikä mistään tuu oikein mitään muuta kuin kittuuttamista.
Ehkä joskus olisi hyvä tulla ulos ja rikkoa ne tutut ja vanhat omat kaavansa nähdäkseen paremmin ja etäältä sen onan tilanteensa 🤔
Repäistä rikki ja päättää tehdä asialle jotain ihan muuta. Joskus se keino voi olla yllättävän lähellä mutta aitä ei vain ole nähnyt.
Paremmin sanottu...kuin...
Well, eiköhän tämä ollut tässä 🙂
Ihminen tekisi muuta jos osaisi...ei aina ole kykyjä.
Olen ollut huonossa "hapessa"...koetan ..selviytyä silti...se on jokapäiväinen taistelu, jota ehkä et pysty....tiesitkö, että se on ainoa tapa...kun ei voi antaa periksi...mutta junnaahan se paikoillaan...aina.
Totta, aina ei ole kykyjä.Otitko itseesi? Well, kuukeppas kun en kirjoittanut sitä kohdistaakseni kuin yleispätevän neuvon vaan ajatuksena heitin ihan yleiseati.
Nimittäin se miksi tuon kirjoitin johtuu siittä että kun minulla on yksi uusi mielenkiinnon kohde josta ajattelin että nyt kyllä teen tämän vaikka väkisin ja oon tehnyt sen aina vain uudestaa ja nälkä kasvanut syödessä. Olen ajatellut että teen vielä tuon ja huomenna tuon niin huonaan voimaantuvani. Ja tuo juttu on sellainen harrastus jota en olisi osannut itse edes ajatella. Oon saanut siittä voimaa arkeen.
Eli mitä kirjoitin juo si omasta kokemuksestani enkä ajatellut ryekyttää sinulle sitä vaan kirjoitin sen yleispätevänä toimintamallina jota kannattaa kokeilla ihmisten ylejään.
Se on hyvä että on sellainen kyky siis oikeasti pystyä johonkin uppoutua ja se vie mukanaan...
Ehkä jostain vähän koin ottaneeni itseeni, ei koira karvoistaan pääse. Siksi olenkin se epäonnistunut, joka kuule ne virheensä...
Olen väsynyt. Kiitos keskusteluista. Toivon että löydät mukavan ystävän. Sellaisen jonka kanssa olette samalla taajuudella ja jissa molemmilla on hyvä olla ja jossa molemmat tulevat niin kuulluiksi kuin ymmärretyiksi. Ikövä että olet joutunut kyselemään jo pidempään ja kaipaamaan. Oikeasti se on surullista.
Hyvää yötä
Ihmissuhteissa. Ehkä surullista on hylätyksi tuleminen, ilman selitystä. Myös henkisesti väkivaltaiset kohtaamiset voivat olla vaikeita.
Olen ollut ripustautuva...ihminen ansaitsisi joskus totuuden, jotta pystyisi menemään eteenpäin ..se olisi hyvä teko, moraalisesti...vaikka se aina sattuukin..
Surullistapa hyvinkin, en kaipaa sellaista säälittelyä kuitenkaan...
Hyvää yötä.
Ei kuulu tapoihini kyseisenlainen sääliminen joten ole huoleti. Totuus olisi ollut helpottavin tieto ettei olisi tarvinnut jäödä epätietousuuteen, mutta jos sitä ei ole saatavilla, on vain jatkettava eteenpäin pyrkien selviytymään parhaalla itse katsomallaan tavalla. Kuitenkin minun mielestäni kannattaa olla avoin uusillekkin tuulille jos sellaisia eteen tulee. Mutta sinä tunnet voimavarasi.
Toivon sinulle ystävää jonka seura voimaannuttaa. On varmasti turhauttavaakin kun ei kuulu ystävästä. Nukahdan ihan justiinsa kroooh.
ST
Nukahda vain, minulla on uniongelmia ja katson jotain pelottavaa ohjelmaa tässä samalla.
En oikeastaan enää tässä iässä voi odottaa sellaista syvää ystävyyttä voivan muodostua yllättäen ihmissuhteissa. En ole hyvä sellaisessa.
Mutta mene sinä nukkumaan. Hyvää yötä.
Voisitko sinäkin, luopua vanhoista tavoista...ja voisit yllättyä...siis olemasta askeleen edellä, välinpitämätön?
Koska vaikka luulet, että se on avain, se ei käy tähän oveen...sinä vain näet jotain mikä on sinun todellisuuttasi.
Olen luopunut vasta ja yllätyin positiivisesti, siksi tuosta kirjoitinkin että kannattaa sitä kokeilla. .
En suinkaan ole välinpitämätön vaan pyrin näkemään asioiden syy-yhteydet vaikkei se aina onnistuisikaan ja tuota kautta pyrkiä ymmärtämään toista ja hilitsemään omia reaktioitani eli etten ottaisi niin itseeni ja nokkiini. Tuota tarkoitin askeleen edellä olemisella. Etenkin tuntemattomien kesken. Ja sinunkin kansasi, koska ymmärrät minut useinkin väärin ja sitten suutut ja saatat ärhennellä.
On minulla avaimia muitakin, mutten nyt käytä niitä sillä mistä sitä tietää tälläkään palstalla minkä oven takaa totuus löytyy..
Eikö meistä jokainen näe sen oman todellisuutensa? Sitäpaitsi todellisuutta on vaikea muodostaa hajanaisien tietojen perusteella kuten sinäkin asiasta kirjoitit että olisit halunnut kuulla totuuden. Vajavainen totuus tietää epävarmuutta ja onko se silloin totuus vai pelkästään osa totuuttaa. Epävarmuus on kuitenkin tekijä joka kannattaa ottaa huomioon eikä lähteä suin päin työntämään päätänsä sinne sun tänne.
Kuule, ei sellaista puhdasta ihmistä olekkaan jolla ei olisi omatkin hyödyntavoitteensa ihmissuhteissaan. Minäkin tykkään rapsutuksista kuin hullu puurosta.voisin maksaa vaikka satasen tunnilta jos joku kynsisi jalkapohjaa tai vaikka tejdä kaikki kptityöt että saisin tunnin raapsutuksia. Voisin tehdä kauppaa tuolla. Ja tuo ei ole mitään seksi juttu vaan tarkoitan nyt hyötymis juttuja erillaisissa suhteissa ja parisuhteessa esimerkiksi mun hyötymisjuttuni on ehdottomasti rapsutuksien ostaminen.
ST
ST
Minut ghostattiin joitakin aikoja sitten ystävänä. Voit lukea siitä mitä se tarkoittaa, en tiennyt itsekään, että niin tehdään ihmisille paljonkin. Se ei itsetuntoa ainakaan kohota. Se ei saa tuntemaan olevansa kyllin arvostettu. Tietenkin olen ollut vaikea ihminen ja ehkä en ole ymmärtänyt jotain vihjeitä tai vihjailuja, mutta toivoisin, että ihmiset puhuisivat suoraan asioista, eikä vain osoittaisi ...se sattuu ja on ihmissuhde kuinka outo hyvänsä, olen kuitenkin ihminen, johon asiat sattuvat. Ghostaaja oli aiemminkin tehnyt niin ja siitä kerroin, että pelkään hänen tekevän sen uudestaan...ja niin hän sitten tekikin, en tiedä ja ymmärrä mitä sillä halutaan kertoa toiselle...mikä sellaisen vihje on, että onko se yhtäkuin en pidä sinusta huutokirjaimin...mitä muuta se voisi tarkoittaa? ...ja koen olevani jotenkin koko tarinan konna ja hirviö, kaikessa...jotenkin toimineeni täysin irrationaalisesti...toisaalta ymmärrän ettei sellainen ghostaaminen voi sekään olla järkevän aikuisen tekoja, eikä todellista ystävyyttä.
Minun jalkapohjat on niin kuivat, etten tohtisi antaa rapsuteltaviksi....tai häpeisin niitä...
Tiedän mitä se tarkoitraa. Oon niin paljon tekemisissä nuorten kanssa kuitenkin. Kuitenkin olen niin yksinkertainen, etten nyt pääse sisälle tapahtumiin mistä minulle tuossa kirjoitit. Nukuin vähän ja ajatukset eivät kulje. Jos voisit kirjoittaa kirjoitraa miten siinä kävi niin että minäkin kunnolla ymmärtäisin yjsinkertaisena. Muttei tietenkään ole pakko jos et halua tarkemmin avata tai ehkei sillä ole merkitystä mitä kävi vaan sillä miten miten eli sinut ghostattiin.
Huomaa että olen vanhempi kuin sinä. Ajatuksesi liikkuu vielä liukkaasti ja muutoinkin. Varmaan huomaat sinäkin sen.
Tai tarkoitat ilmeisesti sitä miestä josta aikaisemminkin olet kirjoittanut, joka ei vastannut sinulle?
Kerroitko hänelle että olet ihastunut? Ja koet nyt että koska varattuna tunnustit sen hänelle olet hirviö niinkö?
No ei sen tarvi jalkapohja olla vaan voi olla käsivatsi tai vaikja jalaka varsi, josta rapsutettaa. Voin luvata toiselle jotain mitä hän pitää tärkeänä jos saan siittä hyvästä 20 min rapsutuksia. Teen siis ihan häikäilemätöntä kauppaa ajatellen omaa mukavuuttani ja hyötymistäni. Toisaalta minun on vaikea ottaa vastaan jos en maksa takaisin 🤔 mutta siis suhteet on hyötymissuhteita kuitenkin.
ST
Viesteissä en välttämättä yksinomaan kerro hänestä, mutta ghostaaja oli hän.
Ymmärrän etten voi olla ihastunut ihmiseen joka tekee sellaisia juttuja, että ghostaa, että kyse on itsellä ollut ehkä jostain muusta kuin ihastumisesta, ehkä omista tarpeista olla välitetty, olla arvostettu ja olla rakastettu sen kautta.
Mutta ehkä siinä Ihmissuhteissa loukkasi se, että annettiin käsitys siitä, että pidetään ystävänä ja minä uskoin siihen ja minä paljastin itsestäni myös negatiivisia puolia, uskalsin hänen seurassaan tehdä niin...uskalsin olla heikko.
Tuo hyötymistarkoitus on jossain ihmissuhteissa ollut jopa törkeää, että on pyydetty asioita, joita en itse ikimaailmassa pyytäisi toisilta ihmisiltä tai että yleinen käsityskin pitäisi sanoa, ettei asia ole oikein, ja olen sen kautta ymmärtänyt ettei minulla ole todellisia ystäviä. Ja se hyötymistarkoitus on ollut yksipuolista, ettei kuitenkaan ole toisella mitään auttamishalua ollut pienissäkään asioissa.
Toki ihmissuhteiden tulee olla vastavuoroista jakamista, ghostaajaan se ei päässyt sille tasolle, koska toisella ei ollut tarkoitus olla vastavuoroisesti ystävä, hän kait ajatteli jotenkin olevansa vain kuin jokin "avustustyöntekijä", joka työsuhteen päätyttyä katkaisee välit ja katoaa, sitten kun päättää niin tehdä...sellaisen kokemuksen se jätti...ja se loukkaa, koska minulle hän merkitsi kuitenkin ihmisenä paljon.
Luettelit juuri luonteenpiirteitä, joita ihmisessä kaipaat. Siihen ei tarvita uskovaisuutta, että jollakin on nuo kaipaamasi luonteenpiirteet, eikä uskovaisuus ole tae hakemillesi luonteenpiirteille. Jos erikoisuutta haet elämääsi niin onhan sitä monenlaisia muitakin vaihtoehtoja. Mikset etsi filosofisia ihmisiä?
Kunhan on luotettava, jolle voi kertoa asioista ja joka ei hylkää, olisi kuitenkin aika hyvä alku. Ei oikeasti tarvitse olla kovin filosofinen ajatuksiltaan, harva sitä on, en ole itsekään ehkäpä sitä. Kuitenkin niin, että toinen voisi osoittaa että ystävyys on hänellekin arvokasta.
"hän kait ajatteli jotenkin olevansa vain kuin jokin "avustustyöntekijä", joka työsuhteen päätyttyä katkaisee välit ja katoaa, sitten kun päättää niin tehdä"
Tai voihan olla sekin mahdollusuys ettei hän ajatellut noin?
Niin minä sotkeennun tähän keskusteluun. Tuo oli hyvä pointti.
ST
Eli kaipaat rinnallakulkijaa?
ST
Minä en useinkaan jaksa analysoida tai filosofoida, enkä näillä aivoillani siihen kykenisikään.
Jotenkin olen luonut tai oppinut sellaisen taktiikan että selvitäkseen on vain pyrittävä menemään eteenpäin menneitä kauheasti miettimättä. Ehkä tuo ei ole aina hyväkääb, en tiedä. Ajattelen, että kunhan tästä hetkestä taas selviää jotenkin päin. Sitten yritän kikkailla joirain apukeinoja siihen eli asioita joista voimaannun. Ne voi olla ihan pueniä muutoksia aluksi. Mutta sellaisia joussa koen itseni tarpeelliseksi ja hyödyksi kuten nyt vaikkaoa mansikan taimen istutus.
Olen ennemminkin tekijä kuin ajattelija ja pohtija.
ST
Niin oli ehkä virhe liikaa analysoida tuossa kohden...mutta toki on jotain seikkoja jotka on tärkeitä ystävyydestä.
No voi tietenkin, mutta sen tunteen ja kokemuksen ja jäljen se jätti.
Ehkäpä sitä.
Minä kuitenkin joudun paremman tiedon puutteessa analysoimaan niitä mahdollisia asioita, miksi toinen käyttäytyi oudosti, eikä voinut toimia läpinäkyvästi. Tietenkin koen sen negatiivisesti, koska mitään selitystä ei koskaan tullut ja pikkuhiljaa vain toinen lopetti kokonaan vastaamasta ja lopulta sulki sähköpostin...tätä oli tapahtunut aiemminkin samantyyppistä toimintaa...jaksoin yrittää luottaa siihen, että silti toinen ei olisi piiloaggressiivinen...mutta en tiedä...ehkä vaikka sanoi haluavansa olla ystävä, niin se ei ollut totuus...
Ja ehkä sähköpostia ei ole suljettu vaan minut on estetty...niin kyllä se loukkaa, koska olin pyytänyt aina suoraa palautetta ja siitäkin sanomaan, jos seurani häiritsi, sitä ei tullut kuin osoittamalla teoin...minusta olisi päässyt eroon myös sillä kun olisi sanonut ettei halua minua elämäänsä...että miksi antaa ymmärtää jotain muuta...jos ei ole oikeasti valmis olemaan ystävä.
Katson Paramount networkilta catwish ja ghostausjuttuja, sarjoja ihmisistä joille on tehty niin...ja omituisia juttuja tapahtuu maailmalla...en voi olla ajattelematta, että kyseessä olisi jotain samaa...
Sitten... Luin iltalehdestä jotain juttua missä suomalaiset kertoivat tai antoivat äänensä kuuluviin, miksi ghostasivat ihmisiä, usein ihminen koettiin rasittavaksi tai ripustautuvaksi ja sitä ei kehdattu sanoa suoraan päinnaamaa...niin onhan se todennäköinen syy...koska se näytti olevan usein se syy...ja olinhan varmasti rasittava, epäilemättä ja ripustautuva...en kiellä, mutta sattuuko se minuun ihmisenä? Tiedostaa...että on niin epäkelpo ystäväksi.
Muutama vuosi sitten hän kertoi siitä kun oli pitänyt hauskaa ystäviensä kanssa ja ei siinä mitään tietenkään sinänsä, hänellä saa olla oikeita ystäviä...mutta...minä tiesin jo silloin jotenkin...että hänestä ei sen jälkeen taas tule kuulumaan, jotenkin sisimmässäni....en tiedä onko se psykologista jotenkin, sen osoitusta etten ole mitään hänen todellisten ystäviensä rinnalla...mutta se tuntuu minulle ja kokemukseni lähinnä jotenkin siltä.
Jostain syystä se sattuu.
Niin, olisihan se ollut huonaavaista kertoa syy toiminnalleen eikä jättää sinua epätietoisuuteen.
ST
Niinpä, ikävää tuo ettei antanut mitään selkeää vastausta.
ST
Jos hän olisi sanonut, ettei ole valmis ystävyyteen kanssasi niin olisitko reagoinut miten?
Halusitko vastauksen siihen miksi hän ei halua olla ystäväsi?
Toisaalta jos te olette molemmat barattuja niin tuokin seikka voi painaa vaakakupissa melko paljon. Varattu ei välttämättä halua olla sellaisen ystävä jolla on ihastumisen tunteita ihan vain siksi koska on varattu?
ST
En kannata nettiystävyyttä. Jenkilökohtaisesti koen että siinä ei pääse samalle tasolle kuin irl ystävyyden kanssa.
ST
Niin ..toinen ei ehkä ymmärrä, että se jättää ikävän jäljen.
muuta ei olisi tarvinnut kuin totuus ja ei enää tiedä, onko toisessa ollut mitään totta vai onko kaikki mitä hän on sanonut vain valhetta. Se on jopa pelottavaa, jos sellaista on, ettei osata olla toisille aitoja ihmisinä.
Ei elämä ole keinotodellisuutta. Ehkä minun pitäisi olla pahoillaan kyseisen ihmisen puolesta, jos ei kykene lähimmäisenä asettumaan asemaani ja ymmärtämään...miksi sellainen tuntui pahalta.
Kun ei olisi tarvinnut sanoa kuin ettei halua olla tekemisissä, ei ole mukavaa, että annetaan ymmärtää toisin ja kuitenkin tehdään toisin. Ei sellaiseen ihmiseen ehkä muutenkaan olisi luottamista...ja ymmärrän kyllä sen miksi hän blokkasi, syy on varmasti minussa, tapa jolla se tehtiin satutti.
No hän oli alusta asti sanonut olevansa ystävä minulle. En tiedä miten aikoinaan olisin reagoinut asiaan, ehkä huonosti...mutta nykyään varmaan totuus, olisi kuitenkin palkitsevaa, en siitä suuttuisi, vaikka voisi sattua...en odota edes ystävyyttä välillemme, niin ei varmaan mitkään odotusarvot toisen suhtautumisesta vaikuta...en edes jaksaisi sellaista, että toinen koettelee jotenkin sillä, onko hän läsnä elämässäni vai ei, ystävyys ei toimisi, en jaksa niin repivää ystävyyttä ettei toisen ystävänä olemiseen voi asettaa luottamusta...ehkä liikaa vaadin?
Netissä ei näe toisen ihmisen kaikkia puolia, ihminen voi esittää asioita... ja...sitä on vaikeampi tehdä irl.
Mihinhän se mun vastaus katosi. Tuli mieleen että jos hän on varattu niin koki ettei ystävyys toisen naisen kanssa ole hyväksi parisuhteelleen?
ST
Menee jo niin solmuiseksi etten jaksa pysyä perässä.
Kumpa kaikki selviäisi parhain päin.
ST
No periaatteessa mahdollista, mutta antoi kuvan, ettei hänelle ystävyys vastakkaisen sukupuolten kesken ole ongelma, luulen ..että se oli alkujaan itselleni suurempi ongelma ..sain käsityksen, että ajattelee kuin esim nykynuoret että ystäviä voi olla sukupuolesta riippumatta...olen saanut itse vanhoillisen kasvatuksen...mutta tiedän ettei parisuhde eristä mihinkään laatikkoon, kun ei oikeasti aviopuoliso voi sillä tavoin omistaa toista, että voisi kieltää ystävyyttä, ymmärrän jos toista ihmistä loukataan ystävyyden kautta niin se ei ole oikein kuitenkaan... Mutta periaatteessa siis, olen lapsena siis saanut uskovien ihmisten antaman kasvatuksen ja ...siinä oli aika tiukka kontrolli vanhemmilla lapsiinsa nähden.
On ihanaa, että yrität nähdä asiat positiivisen jonkin kautta...mutta luulen että hän olisi sanonut jos syy olisi ollut...tai?ainakin sitä kyselin, mutta en saanut sellaista irti, että ongelma olisi siinä.
Minä jotenkin olen kuitenkin siinä uskossa, että käyttäydyin niin, että hän todellisesti ei kertonut suoraan, että koki ihmisenä minut rasitteena itselleen...hän kyllä toista väitti, mutta ghostaajathan puhuvat toista ja tekevät toisin, koska eivät halua omasta mielestään pahoittaa toisen mieltä, olen aika varma että pääasiallinen syy on siinä, tietenkin lisäksi saattoi vaikuttaa minun typerät kuvitelmani ihastumisestani...mutta...hän ei kokenut, että ystävyyteni olisi säilyttämisen arvoista...se ei ollut minkään arvoista hänelle....ja kyllä sen näin ja ehkä siksikin liimauduin vielä enemmän, tiedän ettei se ole normaalia...mutta totuus on että hän suhtautui tai alkoi suhtautua jossain vaiheessa kuin olisin lantaa.
Ikävää. Mitä muuta tuohon voi sanoa.
ST
Ja tarkoitan sillä kannalla sitä, että hän alkujaan oli ihan mukava tai luulin niin, en ole varma oliko hän minulle alkujaankaan mukava? Minulla on tunne, että tukkeennuin hänen seuraan jostain syystä?...tarvitsin kait jotain...välittämisen osoitusta?...mutta pikkuhiljaa huomasin että alkoi kuin katkoa juuria pois, että pääsisi minusta kokonaan eroon..ehkä huomasi jossain vaiheessa että ystävyys kanssani oli virhe....hän taisi vihata minua mutta kuinka vaikeaa sellaista toiselle on kertoa, uskon ettei hän halunnut minua satuttaa sillä ja ajatteli että tekee toisella tapaa päästäkseen eroon, mutta enhän minä ihan idiootti ole, näenhän minä piilotetun vihan ..mutta jotenkin sillä on käänteinen psykologia, sitä yrittää pitää toisesta vielä lujemmin kiinni ...ja toinen pakenee...sitä suuremmalla syyllä.
Niin minä uskon asian olevan. Minä tukkeennuin ihmisen seuraan joka ei halunnut olla tekemisissä kanssani ...ja yritin tehdä kaikkeni että olisin voinut miellyttää...en osa nyt sitä ja olinkin hirviö...ja ei mikään ihme, että ei halunnut loppuviimein olla tekemisissä...niin se meni...tavallaan han se ei ole hänen syy, koska minä itse i siihen ajoin.
Siis lannalla, ei kannalla ..
En yritä tehdä hänestä hirviötä...se hirviö olin ihan minä itse...koska....minä muistan asian niin...että alun alkaenkin...pakotin hänet yhteydenpitoon..hän ehkä sai minut uskomaan ettei se ollut niin ..mutta oli se todellisesti niin...hän tosin on ensimmäisen kerran ja toisenkin kerran alkujaan ottanut itse minuun yhteyttä ..hänkään ei ehkä muistaisi sitä, minä muistan, koska välitän ... että se on ollut vain kierrereaktio, ja tavallaan se oli myös hänen syynsä...ihan yhtälailla kuin minunkin, mutta hän ei kait arvannut että minusta tulee takiainen...
Kun hän ensin otti yhteyttä, en kait hänelle edes vastannut...me k aika kauan ..ja hän toistamiseen...en varmaan olisi saanut vastata... ...mutta kait siinä on ollut paljon positiivistakin...ei pelkkää mielipahaa...arvostan häntä kaikesta huolimatta...ja välitän.
Ei kait sinun tarvitse asiaan mitään sanoa. Kait minä vain...koetan itselleni selventää ajatuksia. On kuitenkin jatkettava elämää...käsiteltävä pois...
Jostain syystä kirjoitan vain hänestä taas kuin kaiken vatvomisessa olisi jotain järkeä. En kait osaa piilottaa että kaikesta huolimatta, hän ihmisenä merkitsee minulle paljon ja minun pitäisi olla välinpitämätön ja alkaa kunnioittaa itseäni sen kautta...ei tämän vatvominen ole minkään arvoista...
Minusta on ikävä asia se, että jos toisesta ihmisestä välittää aidosti, siitä rangaistaan.
Hän saattoi eräänkin kerran testata asiaa ja vaikka huomasin selvät testin, lankesin siihen ja sain siitä rangaistuksen esim hylkääminen. Olin luvannut, olla kiltisti ja en pitänyt lupaustani, ehkä sanoin että tarvitsen vain yhden mahdollisuuden osoittaa että pystyn...niinkuin testejä ja en osaa läpäistä niitä niin, että saisin olla ystävä hänelle. Minun lapsuudessanikaan epäonnistuminen ei ollut suotavaa...
Halusin olla hänelle ystävä ja hän ei huolinut sitä..
Auta st jotenkin minut tämän yli...
En usko että paljoa voin tehdä asialle muuta kuin "kuunnella".
Uskon että helpottaa ajan kanssa, Kun tulee muuta tilalle niin tuo tapahtuma ei enää saa niin suurta tilaa mielessäsi. Aika tekee tehtävänsä.
ST
Tekeeköhän? Aika?
En usko.
Minä tein jotain. Minä tein jotain. Olin kuin juopunut. Kuin sydämeni olisi ollut täynnä ilolientä. Vannoin rakastavani häntä enemmän kuin Jeesusta. Se toteutui. Se toteutui.
Aika ei vie sitä pois. Ymmärrätkö.
Hän otti sen paikan ja ajan kanssa vaikka hän hylkäsi...rakkauteni ei koskaan sammunut...se oli se rakkaus, jolla rakastin Jeesusta....ja vaikka hän hylkäsi...ja hän karkasi paikalta.
Viestini tästä kohtaa taidettiin poistaa.
Uskon että aika auttaa kun tilalle tulee muuta ajateltavaa niin tuo tapahtuma sarja ei saa enää niin suurta tilaa ajatuksissasi.
ST
Luulen...että minulle olisi tärkeää, jos henkilö olisi rehellinen ja tulisi sellaisena kuin on juttelemaan minulle. Se on ollut kokemuksena sen luonteinen tapahtuma, että tavallaan minun pitää saada ymmärtää jotenkin.
Minulla ei ole häntä kohtaan romanttisia tuntemuksia tai tarvetta ystävyyden jatkumiseen.
En oikein usko st, että se menee ajatuksista sillä, että vaan pyrkii unohtamaan. Olen kuitenkin odottanut sitä, että toinen haluaisi selvittää itsekin välit, kun tietää toista ihmistä sattuneen. En odota anteeksipyyntöä, mutta jonkinlaista "välienselvittelyä", jonka jälkeen on mahdollista asia jättää taakse .
Tietenkään siihen ei voi ketään pakottaa. Ei minun kanssani tarvitse jäädä höpöttelemään mitään sen koommin, enkä aio ripustautua. Ymmärrän sen asian ettei ystävyydestämme tulisi mitään. Enkä tosiaankaan odota mitään muuta kuin että henkilö itse antaisi vastaukset sille, miksi ei voinut aikoinaan vain rehellisesti kohdata minua ja kertoa vain totuutta...jotenkin hänen käytöksensä kait ei vastannut sitä mielikuvaa, mikä minulla oli hänestä ja ymmärrän kyllä, että on ihmisiä, jotka vain toimivat niin...mutta ehkä se olisi hänellekin hyväksi, kohdata se ihminen jolle teki niin...haluan saada sen kautta jonkin anteeksiannon itselleni ja hänelle, en muuta. Keskitysleirillä monet kauheita kokeneetkin, olivat valmiita kohtaamaan kiduttajansa ja tämä ei edes ole sen luokan asia...tarkoitan, että miksi joku tekee asioista niin vaikeita?
Oletko Parhamilaisittan suuntautunut, vai kuinka?
En tiedä parhamista miten ovat suuntautuneita. Tiedän nimen, mutten ole perehtynyt muutoin.
Seksuaalisuutta ja uskontoa ei olisi sekoittaa toisiinsa. En tunne ja tiedä menneistä tapahtumista. Niissä voi olla jotain mutta usein aikoinaan vastustajien päänmenoksi myös kerrottiin asioita, jotka eivät olleet totta. Entisaikaan seksuaalinen moraalikäsitys oli tätä aikaa vielä tiukempaa ja se saattoi olla jopa vankilatuomioiden paikka tai joskus syytetyt joutuivat esim hirtetyiksi uskonnollisten ihmisten toimesta ja jopa kirkon toimesta.
älä puolusta tuollaisa harhaoppisia millään verukkeella
Jos hinnasta sovitaan: lomat, matkat ja ylläpitokulut korvataan. En ole pummi käyn töissä. Vuokrakaveri.
Vuokrakaveruus kuulostaa hyväksikäytöltä. Ystävyyttä ei voi rahalla ostaa.
Mitä ei kuulosta Ei toi nyt yhden mäkin ostaminen maksa luin 10€. Heti aletaan nuukailemaan. Olkaa aina vieraan vieraanvaraisia.
sellainen on kuin: kotisatamadeitti, katso, ja tutustu sivustoon.
Kuulostaa treffipalstalta...en halua deittiä, vaan ystävän.
Olen löytänyt hengellistä keskusteluseuraa osallistumalla seurakunnan keskustelupiireihin. Ei ihan heti, mutta jo muutaman kuukauden päästä joku alkaa jutella piirin ulkopuolella ja vaihtaa puhelinnumeroita.
Kokeilisin sinuna Suomi24.treffit-palstaa. Aluksi valitaan vaihtoehdoista vain ystävyys ja sukupuoleksi nainen ja mies. Siinä on mahdollisuus monessa kohtaa kirjoittaa itsestään, toiveistaan ja myös sivu, jossa kirjoitetaan millaista ihmistä etsii.
Olen löytänyt kerran ihmisen jonka kanssa keskustelime sairaan läheisen roolista ja arjesta muutenkin. Uskosta, puutarhasta, politiikasta... Olimme toisillemme vertaistukena, tosi antoisa suhde. En edes tiedä miltä keskustelija näytti, eikä kiinnostanut. Voi myös sopia, että antaa oman s-postiosoitteen vaikka kahdenkeskistä keskustelua eivät näe muut.
Varsinkin aluksi tulee runsaasti järjettömiä ehdotuksia, mutta ne voi poistaa muutamasa sekunnissa. Kuukauden kuluttua lähes loppuvat.
Olen varma että löytäisin uskonsisaren tai -veljen jos haluaisin. Voisin sinulle ystäväksi alkaa, välimatkalla ei ole merkitystä, jos tapaaminen ei ole tärkeä.
Tuo suomitreffit ei taida olla ystävänhakuun. Tulee mieleen deittailuhakuun tuon olevan.
Tapaaminen tai välimatka ei ole tärkeää. Ihan keskustelu riittää, mutta ei tällä palstalla voi sopia ystävyydestä ja en ehkä haluaisi ystävyydestä liian väkinäistä, toisaalta...tuskin ystävyys todellisuudessa tulisi vastaan tällaisen palstan kautta, jos sitä lähtisi etsimään.
S24.treffit valinnoissa on nimenomaan ´ystävyys´ ja minä löysin keskustelijan josta oli suuri apu sen hetkiseen tilanteeseen. Jos keskustelee uskosta ja muuten elämästä, ei tarkoita että pitäisi ruveta ystäväksi, väkinäiseksi tai muuksi. Minä en tarvitse ystävää, mutta keskustelukumppanit ovat mieleen. Ja keskustella voin syvällisesti tai pintapuolisesti.
Pikaluin vastauksiasi, vaikuttaa ettei sinulle kelpaa oikein mikään ehdotus.
Mutta toivon vilpittömästi parasta sinulle ja sen täsmä-ystävän löytymistä.
Lämmöllä 18.05.2021 22:00
Niin minä kaipaan ystävää, en pelkästään keskusteluseuraa kestä tahansa milloin tahansa.
Luoja luomaa parantaa ei voi digitalisaaatiokaan. Mieleltään voi uudistua munaskuihin asti.
Ihan tämmöinen ajatus juolahti mieleen omasta kokemuksesta.
Itsellä on muutama uskossa oleva tuttava, joiden kanssa jutellaan,käydään kalalla jne.
Hyvin menee vaikka olenkin uskovan mielestä pakana. Toki uskonnot ovat tabu puheenaiheina.
Jos taas etsit uskovaista juttu seuraa juuri uskosta puhumiseen alat olla epäilevällä kannalla koko uskontoon. Olet tuleva ateisti pakana, sillä uskon tulee pysyä ilman apuja.
En tarvitse uskovaa uskoni avuksi tai et se pysyisi sen kautta tai olisi pysymättä.
"Mitään sellaista paikkaa netissä, jossa voi etsiä ystäviä ja ystävystyä? Missä olisi ihan normaaleja ihmisiä. Ei liian ääri-ilmiöitä, mikä usein netissä korostuu."
Kuten tässä itse kiejoitit, ei ääri-ilmiöitä mikä usein netissä korostuu.
Ehkei netissä ole paikkaa jossa ääri-ilmiöt eivät korostuisi kun kyse on jonkin tietyn ryhmittyvän palstasta, oki se sitten hengellinen tai ateistien tai jonkin muun uskon tai aatteen palon palsta.
ST
Morsian on Kristuksen seurakunta.Valmistaudun Kristuksen morsiameksi.
Commandohauis
"Valmistaudun Kristuksen morsiameksi."
Voiteita kannattaa käyttää luulisin se ensimmäinen morsiamen hääyö on varmaan se vaikein tolleen miespuolisena morsiamena luulisin .
Ystävyyssuhteita syntyy, jos syntyy, mutta ei niitä voi synnyttää. Yleensä lapset ja nuoret voivat helposti muodostaa uusia ystävyyssuhteita mutta vanhat ihmiset eivät niinkään.
Näin Herran valittuna saarnaajana voin valitettavasti vain todeta, että aloittaja on täysin pirun vallassa oleva trolli, kaikkine epäasiallisine kysymyksineen. T. Vanh. Helluntailaissaarnaaja.
Entäs sitten vaikka olisikin? Sittenhän teitä on kaksi 😝
Tulipa valvottua yöllä. Tomaatitkin pitäisi käydä kastelemassa kasvihuoneessa. Silmiä vetää ihan kieroon tämä väsymys. Pakko lähtä jotain tekemään, ei tästä päivästä muutoin jää kuin kakka käteen.
ST
>> Onko uskovilla Mitään sellaista paikkaa netissä, jossa voi etsiä ystäviä ja ystävystyä? Missä olisi ihan normaaleja ihmisiä. <<
Jos uskovat ovat sinusta epänormaaleja, niin olisikohan aika tarkistaa niitä omia näkemyksiään, sillä se, että ollaan eri mieltä jostain ei tee kenestäkään epänormaalia.
Eri seurakunnista pitäisi löytyä uskovia ystäviä, jos uskovia ystäviä haet. Uskovilla on keskenään paljon muitakin kokoontumisia ja tekemisiä kuin jumalanapalveluksia. On nuorteniltoja, mökki-iltoja ja muuta yhdessäolemista.
Kyllä yleensä sinnikäs etsijä löytää itselleen ystävän, jopa useammankin, jos vaivojaan säästämättä jaksaa läpikäydä kaikki lahkoliiterit ja valtakunnankansliat.
Älä nyt viitsi. Herra haluaa uskoviensa olevan yhtä suurta perhettä, koska perheen kesken on usein paljon helpompaa kuin teidän lätynsoittajien liitereissä. Moni uskova joutuu työpäivän ajan teitä sietämään. Kyllä sitä mielellään hakeutuu uskovien seuraan vapaa-aikoinaan, kun teitä on joutunut ensin kuuntelemaan "full time in service".
"Full steam ahead", kuten meillä vanhoillislestadiolaisilla on tapana lausua, ja tulet mitä pikimmin meidän rukoushuoneeseemme, jossa vanhin esirukoilijamme sekä hänen nuorempi avustajansa sevittävät hoitokokouksessa seurakuntalaisten edessä yksinäisyytesi ongelmia. Mikäli olet nuorempi naishenkilö mahdollisesti, eikä asiasi ratkea seurakunnan edessä, niin seuraava vaihe on ratkoa sitä Herranhuoneemme peräkammarissa kolmisin, ilman muita seurakuntalaisiamme. Terv. Vanh. Esiparantaja.
>> en halua deittiä, vaan ystävän <<
Eiköhän ne ystävät löydy jostain paikasta, eikä palstoilta.
Jos ilmoittaa hakevansa ystävää sanalla "normaali", niin se saattaa karkottaa ihmiset loitommalle missä vain.
No en ehkä osannut muotoilla asiaa, en osaa valita täydellisesti oikeita sanoja, you know...
Toisaalta, en jaksa mitään kummallisuuksia kenenkään taholta, jotka satuttaa...ystävyydeltä toivoisin, sen voivan olla voimavara... mutta olet oikeassa siinä, että on tyhmää kirjoittaa että etsii normaaleja ihmisiä, en varmaan sitä ole itsekään...
Ok. Kaikkihan me sydänystäviä tarvitaan. Varmasti sinäkin sellaisia löydät. Jos uskossa olet, niin Herralla voi joskus olla tarkoituksensa yksinolollakin ja yksinäisyydellä. Ehkä hän kaipaa sinua seuraansa enemmän ja odottaa, että jaksaisit ensin olla hänen kanssaan kahden pidemmän aikaa, ennen kuin hän sen ystävänkin sitten ohjaa tiellesi.