työttömänä. Kaiken saat jos pystyt jostain luopumaan.
Luovuin itse työteosta kymmenen vuotta sitten ja jäin työttömäksi, nyt mulla on kaikki, mitä ikinä olen halunnut.
Luovuin itse työteosta kymmenen vuotta sitten ja jäin työttömäksi, nyt mulla on kaikki, mitä ikinä olen halunnut.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Juuri näin. Työttömyys vapauttaa, rentouttaa, antaa valon, vapauden ja auttaa näkemään asioita myös moniulotteisesti.
Ok olen samaa mieltä.hyvin sanottu.Ei se niin iso mörkö sieltä kaapista tule ulos. @🤩🤩
Töissä, työttömänä tai eläkkeellä! Tilanteella ei ole väliä kunhan tarpeet ja mieliteon ovat omien resurssien puitteissa niin on helppo elää tyytyväisenä.
Ihmisiä on äärestä toiseen. Yksi tyytyy vähempään eikä ota pulttia toisten esittelemästä vauraudesta.
Toiselle ei riitä mikään. Esimerkkinä oma veljeni. Jätkä on nyt jo eläköitynyt lankkuteknikko joka sai kenkää useasta työpaikasta.
Sanoi äänestävänsä kommunisteja niin kauan kuin yhdelläkään vuorineuvoksella on häntä paremmat tulot! Takuu elinikäisestä tyytymättömyydestä!
Vaimoni kanssa hahmotimme tavoitepuitteitamme. Teimme töitä, ja varsinkin minä painoin duunia niska limassa kunnes katsoimme tavoittaneemme haluamamme olotilan. Tuon jälkeiset 25 vuotta eivät ole tuottaneet pettymystä.
mutta ei enää luista ja munaseiso...
Aloittaja:
"Luovuin itse työteosta kymmenen vuotta sitten ja jäin työttömäksi, nyt mulla on kaikki, mitä ikinä olen halunnut."
Realisti:
Työnteosta luopuminen tarkoittaa ylivoimaisesti suurimman osan ihmisten kohdalla myös taloudellisen tilanteen huomattavaa huonontumista pahimmillaan toimeentulotuen tasolle.
Kun elää toimeentulotuen tasolla, joutuu luopumaan suurimmasta osasta sellaisia mukavia asioita, joiden toteuttamiseen kuluu rahaa.
Tämä sen takia, että toimeentulotuki on suunniteltu kattamaan vain välttämättömät menot. Minkäänlaista ylellisyyttä siihen ei sisälly.
Toki on paljon täysin ilmaisiakin mukavia asioita ja jonkin verran halvalla toteutettavia.
Itse olen valinnut työnteon, koska:
Valitsin ensin kouluttautua alalle, josta pidän, jolla on töitä ja josta maksetaan hyvin. Näitäkin ammatteja on monia, mutta niihin pääsee harvoin lyhyellä helpolla kouluttautumisella. Ja totta on sekin, että kovin tyhmät eivät niihin koulutuksiin edes pääse.
Kun sitten on työssä, jossa viihtyy, antaa se todella paljon onnistumisen kokemuksia. Sitä tekee mielellään kun voi tuntea flow-fiiliksen.
Hyvän työpaikan myötä tulee palkka, työkaverit, liukuva työaika, etätyö, arvostus, lomat, työterveyshuolto, lisäkoulutusmahdollisuudet ja urakehitys.
Hyvä työpaikka antaa taloudellisen turvan sekä pysyvyydellään että hyvällä palkallaan, jonka avulla omaisuutta saa kartutettua ja sitä kautta turvallisuus vain lisääntyy. Toisaalta monet hyvissä työpaikoissa olevat vaihtavat työpaikkaa oma-aloitteisesti aina vain parempaan, koska oikealle oksalle päästyään voi valita. työpaikkaa vaihtaessa palkka ja edut neuvotellaan aina entistä paikkaa paremmalle tasolle.
Hyvä palkka mahdollistaa, että voi tehdä melkein mitä vain. kirjoitin "melkein", koska elämässään hyvällä tavalla etenevät osaavat yleensä myös asettaa omat toiveensa ja halunsa taloudellisiin raameihinsa, jolloin ei tarvitse elää katkeruudessa, kuten iso osa tänne kirjoittavista köyhistä tekee.
Nämä ovat kaikki omia valintoja!
Allekirjoitan osan mielipiteistäsi. Kouluttautumalla varmistaa hyvän tulevaisuuden vaikka ei olisikaan töissä.
Vanha juutalainen sanonta on ja pitää osin paikkansa: "olen käynnyt töissä, niin minulla ei ole ollut aikaa ansaita rahaa."
Monella on se ongelma, että työssä käynti vie kaiken ajan tehdä jotain muuta järkevää, millä ansaitsee paremmin. Useimmat työssä käyvät kuitenkin ansaitsevat ihan hyvin.
Vaan aloittajan tapaukseen, hän on aivan toivoton luuseri, katkeroitunut omasta surkeudestaan. Yrittää tuoda esille työttömyyttään hyveenä ja kuinka hyvin on, mutta todellisuudessa ei pysty mihinkään työttömänä ja hyödyntämään työttömyyttään. Hukkaa elämänsä.
"Vaan aloittajan tapaukseen, hän on aivan toivoton luuseri, katkeroitunut omasta surkeudestaan. Yrittää tuoda esille työttömyyttään hyveenä ja kuinka hyvin on, mutta todellisuudessa ei pysty mihinkään työttömänä ja hyödyntämään työttömyyttään. Hukkaa elämänsä."
Tunnetko aloittajan vai onko tuo lause ihan sun arvaus ja yritys mustamaalata ihmiset, jotka ovat valinneet muuta kuin työn, ja luoda tänne riitaa?
Mitä on hukata elämänsä jos haluaa tehdä siitä omanlaisensa eikä sellaista jonka sinä itse haluat? Pitääkö susta kaikkein tehdä niikuin sinä?
Liittyy suoraan kommenttiini 12,30. Monessakin mielessä. Onnistuminen haasteellisissa tehtävissä avaa vaihtoehtoja.
Vuoden 1967 jälkeen minulla ei ollut määritettyä työaikaa vaan olin aina sopimuspalkalla.
Kahdesti aloitin pienehköllä palkalla sellaisella sopimuksella, että katsotaan tilanne puolen vuoden jälkeen. Jos työnantaja on tyytyväinen panokseeni niin jatkossa huomattavasti parempi palkka. Jos ei tyydytä niin minä häivyn vähin äänin tai annan seuraajalleni kykyjeni mukaisen opastuksen.
Yhden sortin bonukseksi katson myös sen, ettei moniin loppuvuosiin tarvinnut itse hakea vaihtoehtoa vaan minulta kysyttiin tilannettani ja mielenkiintoni astetta.
En ollut mikään työnarkomaani mutta hahmottelimme elämäämme ja tavoitteitamme hieman pitemmälle eteen päin. Siinäkin mielessä työnteko kannatti.
Tunnustus. Oli yksi 3,5:n vuoden jakso jolloin en raaskinut pitää lomaa lainkaan. Kyse oli loppukiristä maalin häämöttäessä 50:n pinnassa.
Nyt 77v terve ja hyväkuntoinen koronan Suomeen kahlitsema. Katsotaan tilanne kesäkuussa.
Keskustelu aiheesta johtaa täysin vääristyneisiin näkemyksiin, syy siihen on se, että maksuhalua työstä ei ole, ja etenkin Suomessa valtaryhmät (ay-liike sekä elinkeinoelämä) pitävät OMILLA KESKINÄISILLÄ PÄÄTÖKSILLÄÄN huolen siitä, että investoinnit ja työn kysyntä Suomessa ajetaan alas. Todisteet on jo olemassa, löytyy mm. OECD:n ulostuloista jonka perusteella Suomi alisuorittaa.
Moni pitkäänkin työssä ollut on huomannut asian, ja varsinkin erilaisilta kilpailulle alttiilta aloilta on ollut varsin helppo joutua työttömäksi koska em. tilanne.
Työnsä säilyttäneet puolestaan ilmeisesti varsin usein esim. virkamiehiä ja muita vastaavia joille palkka tulee vähän niinkuin manulle illallinen - niin kauan, kun sitä palkkaa saadaan kiskottua esim. velkaannuttamalla Suomea tai tuhoamalla muilta suomalaisilta työpaikat mm. kotimaan kustannuksia nostamalla ja verosuunnittelemalla investointivarat Suomesta ulos.
Asiasta saa aikaan loputtoman väittelyn koska riittävän älykkäitä keskustelijoita aihepiiristä ei ole, ja typerämpien kanssa tilanne johtaa aina väkivaltaan ja muuhun sellaiseen toimintaan jolla koko kansa ajetaan taistelemaan keskenään.
Myöskään mikään kouluttautuminen ei auta, syy siihen on päivänselvä, jos työn KYSYNTÄÄ ei ole ja työn kysyntä jopa systemaattisesti pyritään ajamaan alas, lopputulos on se, että vaikka olisit kaikkien alojen superosaaja, sinun työllesi ei ole panostasi vastaavaa kysyntää, se johtaa mahdottomaan tilanteeseen jossa oman osaamisen hankintaan pitäisi uhrata enemmän varallisuutta, kuin mitä markkinoilta saatavan kysynnän kautta voi saada takaisin.
Tämä tilanne tulee ajautumaan tavalla tai toisella kriisiin, syyllisiä löytyy varsinkin KOK-joukoista, joskin SDP ja muutama muukin puolue on beesaillut täysin aiheettomasti vuosikausia porvaripolitiikkaa, juuri sitä politiikkaa, jolla investointivarallisuus verosuunnitellaan Suomesta ulos eikä se jää tänne työpaikkoja tekemään.
Ay-liike puolestaan ei omista indeksikorotuksistaan jousta, ja koska se tekee näin, se johtaa jatkuvaan suomalaisen työn kysynnän indeksialentamiseen.
Ay-liike on omasta näkökulmastaan oikealla asialla, mutta koko kansakunnan kyseessä ollen on hallituksen pystyttävä "kurmottamaan" niin elinkeinoelämää kuin ay-liikettäkin, jotta puuttuvat investointipanostukset ja puuttuva työn kysyntä saadaan kaivettua esiin, kyse ei ole mistään yhden miljardin rahamäärästä vaan luultavammin puhutaan kymmenistä miljardeista mitä pitää löytyä vuosien aikana, ja niitä rahoja ei voida kaataa elinkeinoelämän osinkoihin eikä ay-liikkeen indeksikorotteluihin.
Työlle on aina kysyntää ja on ihan turhaa syyttää KOK tai SDP porukoita, koska niistä juuri on löytynyt eniten maamme hyvinvoinnin rakentajia heidän yhteistyöllä. Taas on historian tuntemus hakusessaan joillakin...
MIKÄÄN KOULUTUS EI TAKAA TYÖTÄ.
Ainoastaan jos pääset edukuntaan kansanedustajaksi tai ministeriksi, saat rhaa niin paljon kun jaksat kantaa. Sielläkään ei älyllä ole mitään saumaa, siellä ovat rikolliset, huijarit, valehtelijat, onnenonkijat, luuserit, kaikki ne jotka eivät pysty rehelliseen työthön vaan kahmivat toisten rahoja kun siitä ei saa sankitoita, toisin kuin normi ihminen.
Puppu taasen väännät ja tietämättömyytesi paljastat aivopierullasi. Eduskunnassa tehdään töitä lujasti ja älykkäät siellä pärjää ja pystyy hoitamaan asioita. Huijarit ei siellä nouse rivikansanedustajaa kummemaksi ja yksi kausi riittää äänestäjille. Kyllä kykyjä tarvitaan, että eduskunnassa pärjää!
klyhyys on ongelma edelleen, raha köyhyys ja henkinen
Jotkut koulutukset todellakin takaavat täystyöllisyyden. Edelleen. Suhdanteista huolimatta.
Pitää vain osata ottaa selvää asioista ja toimia sen mukaan.
Jos yllä oleva väite ei kuulosta paikkansapitävältä, niin voi voi.
Olisi sinunkin varmaan kannattanut käydä suomalaiset ilmaiset koulut, hankkia koulutusta, sivistystä ja tietotaitoa, ettei nyt tarvitsisi itkeä kaiken edellä luetellun puutetta ja sen seuraamuksia.
Turhaa keskustelua ja väittelyä. Jokainen taaplaa tyylillään ja jos ei ole tyytyväinen olotilaansa, niin sitten katsoo peilin ja tekee muuta. Ei mulla muuta. Hyvä olisi tietenkin ettei se oma oleminen olisi riippuvaista muiden tekemisistä, eli eläminen toisten kustannuksella. Jos se ilmainen raha joskus loppuu tai vähenee, niin sitten vähenee. Sekin on tiedostettu valinta, jos sen tien on valinnut.
Hyvä kommentti! Tämän vois lisätä jokaisen köyhyyyspalstalle työttömänä satuilevien niiiin ihanasta elämästä. Miks yleensä kehuskellaan köyhyyspalstalla, jos ollaan köyhänä tyytyväisiä elämäänsä?
Kelan etuudet ja tukirahat on JUURI TARKOITETTU TYÖLLISILLE! En ymmärrä miksi siitä nousee aina haloo näillä katkerilla ihmisillä. Kela uutisoi kun ihmiset ei hae etuuksia vaikka niitä on jaossa, ja kuin paljon aina vuosittain niitä jää käyttämättä!
TUET ON TARKOITETTU KÄYTTÖÖN, eikä kelan kaappiin.
Jos on noin paljon katkeruutta ja kateutta, niin miski sitten kommentoida, jos itse pahoittaa siitä mielen kun toiset saa rahaa.
Ja miski olla käyhyys palsktalla ihmkiset, jotka ovan ns töissä olevinaan. Luulisi että olisi muut kohteet olemiseen, eikä toisten kyttääminen.
Et suinkaan sinä vaan kadehdi työttömyyden”valinneita”, kommenttisi kun hyvin vahvasti haisee siltä?
Työttömyyden voi jokainen valita ilman mitään efforttia. Menestymisen eteen pitää jotain tehdäkin. Vaikea kadehtia sellaista, minkä voi kuka vaan itsekin tehdä. Ihmettelen, miten joku pitää itseään sankarina, jos on valinnut työttömyyden. Sen ymmärrän, kun pitää itseään sankarina, jos on vaikka austronauttina avaruudessa.
"Jos on noin paljon katkeruutta ja kateutta, niin miski sitten kommentoida, jos itse pahoittaa siitä mielen kun toiset saa rahaa.
Ja miski olla käyhyys palsktalla ihmkiset, jotka ovan ns töissä olevinaan. Luulisi että olisi muut kohteet olemiseen, eikä toisten kyttääminen."
Opettele v**tun deeku edes kirjoittamaan!
Haave on toteutumaton tavoite. Meille, vaimoni kanssa tuli vastaan sitku tilanne.
Tavoitteenamme oli lähteä palkkatyön piinasta vapaina kiertämään maapalloa 50v vaiheessa ja tietenkin kunkin alueen paikallisilla kulkuneuvoilla.
Rinkat selässä, ilman aikataulua. Vain valtamerten ylitykset lentäen jos sopivia laivayhteyksiä ei olisi ollut.
Toteuttamisvaiheessa iski vaimooni siihen saakka piilossa ollut geneettinen sairaus joka esti kaiken estolääkityksen ottamisen.
Olimme suunnitelleet lähtöpaikaksi Balia jonne oli jo lennot varattu.
Vaimon sairastuminen oli sen tason shokki, että lentojen eurot jäivät perimättä takaisin. Havahduin ajatukseen vasta pari vuotta myöhemmin.
Joten ei se työttömyyskään mahdollista kaikkea.
Töissä kun käy niin ei ole oikeen aikaa mutta sitten työttömänä aikaa on mutta ei rahaa.Aikaslailla täytyy elämään olla kyllästynyt jos jostain työttömyydestä nauttii.
Ei kaikki työttömät ole perseaukisia, yllättyisit kuinka hyvin menee osalla väestä, vaikka status olisikin pitkäaikaistyötön. Sori rahaa ja aikaa on, töissä ollessa vitutti joka päivä, nyt elän täyttä elämää.
Joko alat haukkumaan?
Ei niin. Työläisille "rikkaus" on sitä että voi näyttää kjuinka paljon pystyy ruhlaamaan ja käyttämän rahaa holtittomasti. Kaikki pitää tuhlata jotta voi näyttää, et mulla on rahaa.
Se on aika lapsellista kuvitella että raha on kaikille joku mittari.
Itse olen ollut aina nuuka, olin sitten töissä tai työtön. Nyt olen thyötön eikä yhtään haittaa ettei haluta tuhlata turhuuksiin. Miksi ostaa kaikkea tarpeetonta vain siksi että voit näyttää että voit ostaa???
Minulla on varaa olla ilman sitä mitä ei ole. En rikastuta kauppiaita turhuuksilla,. ostan mitä tarvin. Vaikka olen työtön, en ole köyhä.
Näin se homma vaan etenee, raahautukoot nuo urpot niihin kuppasiin työpaikkoihinsa jos kuvittelevat sillä jotain merkittävää elmässsään koskaan saavuttavansa. Kaikki on harhaa. Viva Liberte!!
Perintö tuli, joten hyvin on nyt rahhoo. Mukava köllötellä kesäkeinussa.
Eipä enää kiinnosta raahautua työpaikalle jonkun kuukerin elättämisen vuoksi.
Varttuneempikin väki on alkanut huomaamaan että mitä sitä vetelysten eteen puurtamaan, zillaillaan ja oleillaan vaan koko porukka.
Niin juuri.Miksi kaikkien pitää raataa , riittää että osa raataa ja tienaa, niin saa muutkin osansa sitten.
Ei ole mitään väärää siinä että jotkut ottavat letkeästi ja toiset taas raatavat jopa palkatta. 9 e päiväpalkka ei kyllä mitään kehuja saa vaikka kuin kehtu olevasi töissä, ei se ole työn tekoa, eplkkää yritysten rahastamista. He saavat sinusta monta sataa kun ovat ottaneet sinut "töihin" mutt sinä parka et saa kun sen 9 e päivä. Surullista.
Hyvinn on sut ainooesty joka menee tuolla summalla töihin, auttaa vaanyritystä selviimään.
Totta toinen puoli ja putsaus on toinen.
Kaikki eivät ole samaa mieltä kanssasi. Työnteko tuo sisältöä elämään monella tavalla ja elämään tulee säännöllisyys. Monissa maissa tehdään töitä hyvin iäkkäänä osa-aikaisesti ja sen on todettu pitävän vanhemman ihmisen elimistön ja psyyken virkeänä.
Työn tekemisen tarkoitus? Minulle, 1943 syntyneelle se on ollut toimeentulon edellytys. Siis syömisen ja suojautumisen ilmaston vaikutuksia vastaan.
Köyhän työläiskodin penskana oli osallistuttava haja-asutusalueen ok:n töihin jo kansakoulun aloitusikäisenä.
13v alkaen kaikki kesälomat kokonaisuudessaan palkkatyössä. 14v alkaen virallisesti 45h/viikko. Joka perkeleen markka muorin kouraan!
Häivyttyäni siitä pesästä oli selvää, että ilman työtä tuli nälkä. Oikeasti.
Ruotsi oli 60-luvulla paratiisi. Työpaikkoja pystyi valitsemaan. Työnantaja järjesti aina asunnon. Milloin parakki. Milloin poikamieshotelli ilman hotellin mukavuuksia. Kerran alivuokralaisena ruotsalaisperheen rivarissa.
Palkka ja sen ostovoima oli rutkasti parempi kuin Suomessa oli mitään mahdollisuuksia.
Minulle työn tekeminen on ollut aina itsestään selvää. Olen poikamiehenä vaihdellut valtakuntia. Perheellisenä vain paikkakuntia ja työpaikkoja Suomessa.
Sen verran köyhyys kuritti, että nälkäjaksojen jälkeen pidin huolen, etten enää koskaan joudu siihen tilanteeseen.
Ensimmäisen, oikean kesälomani, 2 viikkoa, pidin 27 vuotisena.
Kun lopetin töissä käymisen hieman yli 50v iässä oli pesämunaa ilman perintöjä tai lottovoittoja sen verran, että olisin pärjännyt pienen eläkkeeni alkuun omillani mutta tietenkin pidin silloiset 500pv, kuten myös täyden putken.
Olemme eläneet todellisten tarpeidemme mukaan pyrkimättä näyttämään mitään.
Heikkoutemme on ollut matkustelu. Yhteisiä matkoja vaimoni kanssa on yli 100kpl. Kohtalainen osa omalla autolla Euroopassa. Kolmen meren risteilyjä ja järjestettyjä kiertomatkoja sekä lennä ja luumuile oman harkinnan mukaan. Kestot 5vrk > 3kk.
Joo, työnteko on nykyisin haratus, sinä maksat siitä että käyt töissä, eikä niin että sinulle maksetaan.
Harrastuksena sitä voi nykysin pitää, ei kukaan enää työllä perhettään elätä ja nauti palkasta, kun sitä ei saa.
Useissa työpaikoissa tullaan töihin silloin tällöin kun on hommia, se on jo tapana, tunti viikossa, tai kaksi päivää viikossa, ihan kuin harrastaisi työtä.
Työt tulee yirytkisessä tehtyä eikä työnantaja käydy kun ei tarvi maksaa palkkoja. Kätevästi ajateltu yrityksiltä, duunarin piikkiin. ;))
Kyllä ne suuret haaveet on toteutuneet ihan vaan työtä tekemällä.
Työuran aikana on hankittu tilava asunto keskustasta, useita autojankin vuosien varrella ja lisäksi monia erilaisia harrastusvälineitä itselle sekä lapsille.
Työura mahdollisti myös asiallisen eläkekertymän, minkä turvin nyt voi viettää ratevasti aikaa matkustellen ja leppoisasti asuen, vailla taloushuolia.
Ajat on muuttunut. Nykyään pukkaa yyteetä joka paikassa. Ei voi tehdä kunnollista työuraa, vaikka kuinka on kiinnostunut työnteosta.