Suvi-Anne Siimes kirjoittaa Eläkeläinen-lehdessä:
"Maksussa olevia eläkkeitä ei leikattu taannoisen finanssikriisin aikana. Niihin ei koskettu myöskään koronan takia. Nuorten tulokehitys on sen sijaan ollut heikkoa, ei toki kaikilla, mutta kuitenkin niin monilla, että se näkyy ikäluokkakohtaisissa tilastoissa. Se herättää ärtymystä. Tunnelmaa pilaa myös se, että syntyvyys alentui reilusti 2000-luvun toisen vuosikymmenen aikana."
Suvi-Anne Siimekselle terveisiä, lainaus Eläketurvakeskuksen sivuilta:
"Vuoden 1996 alusta siirryttiin ns. taitetun indeksin järjestelmään, jossa aktiiviaikaisia ansioita ja alle 65-vuotiaiden eläkkeitä tarkistettiin entisellä puoliväli-indeksillä ja 65 vuotta täyttäneiden eläkkeitä eläkeikäisen indeksillä (taitetulla indeksillä). Sitä määrättäessä hintatason muutoksen paino oli 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen paino 20 prosenttia. Järjestelmä oli käytössä vuoteen 2004.
Vuoden 2005 alusta tuli voimaan laaja työeläkeuudistus, jossa myös indeksiturvaa koskeneet säännökset muuttuivat. Kaikkia maksussa olevia eläkkeitä eläkkeensaajan iästä ja eläkkeen alkamisajasta riippumatta alettiin tarkistaa työeläkeindeksillä, joka määräytyy samoin kuin edellä mainittu taitettu indeksi."
Taitettu indeksi on hoitanut Siimeksen puolesta sen, että eläkeläisten ostovoima on heikentynyt ja heikentyy vuosi vuodelta. Menot sen sijaan kasvavat mm lisääntyvän sairastavuuden myötä.
Muistutettakoon, että nuoret ovat saaneet elää koko tähänastisen elämänsä huomattavasti paremmissa olosuhteissa ja vauraampina kuin yksikään edeltävä sukupolvi.
Ja se, että "tunnelmaa pilaa kun lapsia ei synny" tuskin on eläkeläisten syytä. Kaipa hekin synnytystalkoisiin rientäisivät kuuliaisina kansalaisina, jos se mitenkään olisi mahdollista.
Hoitakoot nuoret nyt oman osuutensa, eläkeläiset ovat osansa tehneet ja eläkkeensä viimeistä ropoa myöten ansainneet.
"Maksussa olevia eläkkeitä ei leikattu taannoisen finanssikriisin aikana. Niihin ei koskettu myöskään koronan takia. Nuorten tulokehitys on sen sijaan ollut heikkoa, ei toki kaikilla, mutta kuitenkin niin monilla, että se näkyy ikäluokkakohtaisissa tilastoissa. Se herättää ärtymystä. Tunnelmaa pilaa myös se, että syntyvyys alentui reilusti 2000-luvun toisen vuosikymmenen aikana."
Suvi-Anne Siimekselle terveisiä, lainaus Eläketurvakeskuksen sivuilta:
"Vuoden 1996 alusta siirryttiin ns. taitetun indeksin järjestelmään, jossa aktiiviaikaisia ansioita ja alle 65-vuotiaiden eläkkeitä tarkistettiin entisellä puoliväli-indeksillä ja 65 vuotta täyttäneiden eläkkeitä eläkeikäisen indeksillä (taitetulla indeksillä). Sitä määrättäessä hintatason muutoksen paino oli 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen paino 20 prosenttia. Järjestelmä oli käytössä vuoteen 2004.
Vuoden 2005 alusta tuli voimaan laaja työeläkeuudistus, jossa myös indeksiturvaa koskeneet säännökset muuttuivat. Kaikkia maksussa olevia eläkkeitä eläkkeensaajan iästä ja eläkkeen alkamisajasta riippumatta alettiin tarkistaa työeläkeindeksillä, joka määräytyy samoin kuin edellä mainittu taitettu indeksi."
Taitettu indeksi on hoitanut Siimeksen puolesta sen, että eläkeläisten ostovoima on heikentynyt ja heikentyy vuosi vuodelta. Menot sen sijaan kasvavat mm lisääntyvän sairastavuuden myötä.
Muistutettakoon, että nuoret ovat saaneet elää koko tähänastisen elämänsä huomattavasti paremmissa olosuhteissa ja vauraampina kuin yksikään edeltävä sukupolvi.
Ja se, että "tunnelmaa pilaa kun lapsia ei synny" tuskin on eläkeläisten syytä. Kaipa hekin synnytystalkoisiin rientäisivät kuuliaisina kansalaisina, jos se mitenkään olisi mahdollista.
Hoitakoot nuoret nyt oman osuutensa, eläkeläiset ovat osansa tehneet ja eläkkeensä viimeistä ropoa myöten ansainneet.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.