Haluan tuoda vahvasti eteen sen että meillä nuorilla

on vahvasti edustettuna nuoruus,musiikki,taiteet ja vallankumous.
Se että heitän sulle kitarasoolon joka on jotain Jimi Hendixiä,Creamia (Clapton)
Jimmy Page (Stairways to The Heaven) niin se on hyvää musaa.Sitten ostetaan Gibsonit,Fenderit ja kunnon rummut ja styrkkarit.Olen elänyt varakkuudessa ja tiedän nämä amiraali oluet,röökit ja jammailut mutta entä sitten.Ensiksi et voi roikkua ongelmissa koko ikääsi jossa hysteerinen tyttöystäväsi kirkuu mustasukkaisuutta ja muut ovat opiskelleet ammatin ja itse olet jo vahna mutta et ole saanut mitään aikaiseksi.Farkut ei mahdu ja makaat sängyssä että mitä helvettiä.
Näin se aikaa kuluu ja peilistä katsoo vanhat kasvot.Nyt on muutoksen aika koska vanhat kaverit eivät ole luotettavia tai itse et ole luotettava tai olet vain ulkona kaikesta.Alat olemaan yksin ja muistuttamaan sinun äitiäsi tai isääsi jolta ei löydy enään Rock & Rollia vaan dementiaa ja ilmeistä typeryyttä.Mitä teet.Ei sinua kukaan auta.Olet omillasi.Olet todella yksin ja teet duunia jota lopulta vihaat ja olet umpikujassa.Todella umpikujassa ja vituttaa.Näin se elämä viimeisillä metreillä menee ja muutamia epätoivoisia pyrähdyksiä ja sitten taas makaamaan ja masentumaan.Elämä on heavya kun tullaan vanhoiksi ja silloin ei enään Page,Clapton tai Hendrix auta sinua koska jokainen jannu pyrkii selviytymään yksin minkä voi ja Aamen