Mitä se osoittaa, että monet raamatun kertomukset voidaan kyseenalaistaa/osoittaa vääriksi, mutta niitä ei voi perustella oikeellisiksi ?
Raamatun kertomukset.
soeht
13547
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mitä se osoittaa että varas varastaa karkkia ilman että siitä jää todistusaineistoa, ja teko voidaan kyseenalaistaa muttei perustella tapahtuneeksi?
kyseessä on taitava varas.
Nyt sinun vuoro vastata tuohon minun kysymykseeni.
Se osoittaa, että on kyse uskosta eikä päättelystä ja tiedosta.
että kaikki ihmiset pelastuvat eikä minkäänlaista uskontoa siihen tarvita. Eri uskonlahkojen olemassaolo on täysin tarpeetonta sillä kaikki syntyvät uudelleen parempina ihmisinä.
ihmiset ovat ymmärtämättömyydessään/tietämättömyydessään, pahan voiman vaikutuksesta jne. muutelleet raamattua, siten, että alkuperäinen tarkoitus on kadonnut. Tähänhän viittaa Jumalakin valittaessaan Vanhan Testamentin puolella profeetan kautta: Kuinka te voitte sanoa, me olemme viisaita, meillä on totuus. Katso kirjanoppineen kynä on väärentänyt totuuden. Kyse on varsin suurista ja periaatteellisista muutoksista ja poisjättämisistä, joskin myös pienemmistä. Niiden myötä raamattu on kadottanut loogisuutensa.
Nyt nykyihmiset koettavat uskotella, että kaikki mikä raamatussa on kirjotettu on totuutta ja se pitää hullutuksena uskoa. Tällaisilla perusteilla kadotetaan monta rehellistä ja totuuteen pyrkivää etsijää ja se on kovin huono asia. Tosin se on motiiveistakin kiinni. Onhan siinä vielä sen verran totuutta jäljellä, että myönteisesti suhtautumalla pääsee sisälle uskon elämään. Tietenkin parempi tilanne olisi, että pelastuksen tie voitaisiin perustella aukottomasti ja loogisesti. Mutta, mutta, me elämme ihmisten maailmassa, jota saatana hallitsee.
Oletko lukenut pastori Kylliäisen kirjan "Kaikki pääsee taivaaseen"? Häntä ei erotettu kirkosta sen kirjan perusteella, vaikka kirjan nimikin kertoo ettei ihan valtavirtaa ole ajatuksensa.
Kun sulla on tuo teoria, niin mitäs kun tuo ihmisten lukumäärä kasvaa niin mistäs tulee ne uudet sielut? Eri-ikäisiä sieluja iänkaikkisessa kierrätyksessä? 2000-luvun ihmiset ovat parempia kuin 1000-luvun ihmiset?
ei erotettu virastaan piti sanomani.
Pappi Greberin saamien vastausten perusteella on pääteltävissä, ettei uusia sieluja syntyne sinä aikana, jolloin ns. langenneet sielut ovat pyrkimässä takaisin taivaaseen. Hänelle sanottiin, että henkiä (siis ihmis-) luotiin henkimaailmaan eli taivaaseen niin paljon, että te ette kykene niitä lähimainkaan laskemaan maallisin luvuin. Siis melkoinen määrä. Joten langenneitakin on melkoinen määrä. Edelleen sanottiin, että ihmismuotoista elämää on monilla muillakin planeetoilla (täysin ymmärrettävää, että vain maapallolla asuen kaikkien sielujen kotiinpaluu kestäisi ikuisuuden) ja myös toisilla tasoilla. Ts. kaikki paluuta tekevät eivät käy aineen koulua, vaan kehittyvät henkisillä tasoilla.
Kierrätys ei sulje pois helvettiä, joskin iankaikkisen sellaisen. Eli välillä tarvitaan hiukan sielullista kärventymistä, ellei oppi muuten mene perille. Sanoihan Jeesuskin, että jokainen sielu pitää tulella suolattaman ja tuli on hyvä asia.
Eli lyhykäisyydessään, kyse on samojen henkien kierrätyksestä siihen saakka, että itse kullakin kirkastuu, tulee ns. uudestisyntymiseen Paavalin termiä käyttääkseni ja näin vapautuu jälleensyntymästä.
Kyllä sieluja riittää,, onhan paikkoja niitä kasvattaa,, taivaitakin ainakin kolme (3)
kpl..2. Kor. 12:2 -- Ilmoitetaan taivaita löytyvän ainakin 3 kappaletta......
Kun on huono tuo nimimuisti, ei pitäisi puhua mitään, mutta oliko se nyt Eenok, joka nostettiin seitsemänteen taivaaseen?
Greberille sanottiin, että Kristuksen lunastustyön jälkeen luotiin välitasot, siis tasot maan ja taivaan välille, joita pitkin kulkien ihmiset voivat nousta viimein paratiisiin ja sieltä taivaaseen, eli ihmisen varsinaiseen asuinsijaan henkiolentona.
Noita tasoja on laskentatavasta riippuen 11 -13 ja ehkä niissäkin on vielä alatasoja, joten kyllä "taivaita" riittää, mutta ne eivät ole se varsinainen taivas, joka on Jumalan valtakunta.
Jeesus sanoi taivaan valtakunnasta, että se on sinapin siemenen kaltainen: pinestä kasvaa suuri, yhdestä monta. Kun joku epäili, että se on vaan yhtä harpun soittoa ja pilven päällä loikoilemista, erehtyi suuresti. Taivaassa jokaisella henkiolennolla on omat tehtävänsä, pienemmät tai suuremmat, ja jokaisella on oma puoliskonsa, jonka kanssa eläen ja Jumalan tahtoa noudattaen voi saavuttaa korkeimman onnensa. En käsitä tuota tahtoa siten, että pikkutarkasti ohjattaisiin ja määrättäisiin, mutta sielläkin on sääntönsä kuten täälläkin, mutta ehkä, oikeudenmukaisuus ja toisen huomioon ottaminen on hiukan korkeammalla tasolla, ja sitäkinhän me olemme täällä oppimassa: käytöksen alkeiskoulua käymässä. Raamatussa se on pelkistetty sanaan rakkaus ja jokainen ymmärtää, että missä rakkaus vallitsee, siellä ei vallitse viha, kateus, katkeruus, toisen alistaminen ja polkeminen, vaan keskinäinen arvonanto ja tasavertaisuus työnjaollisista eroista huolimatta.
on, että moista paskaa, jota ei ole edes raamatussa, voi syntyä vain sairaassa päässä.
Pidä sinä vain mielipiteesi. Minä pidän omani, joka kylläkään ei ole omasta sairaasta päästä, vaan Greberin kirjasta Yhteydessä henkimaailman kanssa saatua tietoa. Olen pohtinut ja tutkinut näitä asioita lähes pienen elämäni, ja henkisyyteen keskittyen n. kolmenkymmen vuoden ajan.
Jos sinulle raamattu monine ristiriitaisuuksineen riittää, ei kuulu minulle. Pelkkä usko riittävän vahvana riittää varmaan viemään perille, mutta kaikille se ei riitä, eivätkä sinun tai sinun tapaisesi uskovaiset saa heitä vakuuttuneeksi, vaikka siteeraasitte raamattua kuinka pitkästi tahansa. Heille minun ajatukseni on tarkoitettu herätteeksi ja ehkä kiinnostumiseksi kaivaa esille Greberin kirja. Se ei mitenkään kumoa raamattua tai kristillisen uskon perusteita, mutta selkeyttää ja täsmentää niitä. Tekee kristillisestä uskosta loogisella ja järjellisellä pohjalla olevan uskon. Mutta kuten sanottu, eivät terveet tarvitse parannusta. Kun olet noin kristillisyyden muodon puolesta kiivailija, tulee mieleen Jeesuksen vertaus fariseuksista. Näkisin, että uskon sisältö on tärkeä, ei muototekijät.
Vielä raamatusta sen verran, että sitä on paljon muutettu historian kuluessa. Esim. Siirakin kirjaa ei ole mukana enää viimeisissä painoksissa, vanhoista se löytyy. Sen poistamisen mukana on hävinnyt paljon arvokasta tietoa.
Mitä sen pitäisi osoittaa mielestäsi?