Tämä on paljon nolompaa kuin se Tiiksjärven ilmataistelu 1942

Gatchinasta löytyy VVS- KBF:n arkistot ja sieltä ne vahvistavat tiedot löytyvät. Koska kuitenkin Itämeren Laivaston historiakronikka on yleensä melko luotettava, ollut esim. Geustin tutkimusten perusteella on oletettavaa ettei tappiot ole olleet Itämeren Laivaston lentoyksiköillä suuret. Heillähän oli tuossa vaiheessa jo yhä enemmän ja enemmän La-5 koneita, Jak-7 ja LaGG-3 koneita. Ilmavoittoväitteiden perusteella I-153 koneita ei olisi ollut mukana joten tästä taistelusta on tullut perin vaikea Brewstereille. Ja se näkyy heti tuloksissa. Muuten - jos neuvostoliittolainen kone vaurioitui ja putosi vaurioituneena mereen se kirjattiin aina tappioksi. Meren yläpuolella käyty taistelu on tässä suhteessa aika armoton.

////historian faktat

😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Missä olette te jotka höpisette niistä suomalaisten 1:30 ilmavoittosuhteista?

Tiiksjärvi meni hyvin. Siellä puolet suomalaisten väitteistä piti paikkaansa. Tämä taistelu puolestaan meni aivan paskasti.

Brewstereiden taisteluarvo romahti kun NL siirtyi I-16 ja I-153 koneista moderneihin. Kesällä 1944 Brewstereitä ja Moraneja ammuttiin enemmän alas kuin ne ampuivat neuvostokoneita ja suhteellisen kokeneita suomalaislentäjiä tapatettiin.

Nämä suomalaisten ilmavoittoväitteet 21.4.43 löytyvät täältä:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Lentolaivue_24:n_ilmavoitoista_ja_sotatoimitappioista

Ei ihme että tuollaisella vedätyksellä saatiin kymmeniä "ässiä". Tässä ei enää ole olut normaalista 1:2 ja 1:3 ilmavoittopaisuttelussa. Suomenlahdella käytiin ristiriitaisia ilmataisteluja. Joissakin suomalaisten väitteistä yli 80% piti paikkaansa, joissakin jopa vain 10%. Tämä taistelu lienee eräs pahimpia täysin kyseenalaisten ilmavoittojen tehtailua.

Kun venäläisten oma ’vedätys oli 1:14 ja esim. tiiksjärvellä 0:11 niin ei ihme, että heilläkin oli muka ”ässiä”!

Periodi juuri ennen Kannaksen suurhyökkäystä, 2.6-8.6.44. Osapuolina NL:n 13.ilma-armeijan hävittäjäyksiköt ja suomalaisista Hävittäjälentolaivue 24. Tällä kertaa heillä oli jo bf-109 G-koneet.

Suomalaisilla 16 ilmavoittoväitettä. Mitkä olivat 13.ilma-armeijan tappiot? Vain 2 hävittäjäkonetta. Henkilöstötappiot:2 lentäjää

Yurkov, Anatoly (aliluutn Antti) 191 IAP... 02.06.44
Kozlov,Ivan (kaartin luutnantti) 29 GIAP... 06.06.44)

Suomalaisten tappiot: 2 konetta. Toisen ampui neuvostohävittäjä alas ja lentäjä kuoli. Toinen törmäsi Airacobraan ja vaurioitui niin että laskussa lentokentälle tuhoutui, lentäjä haavoittui.

Siis tasapeli 2-2.

Itse Kannaksen suurtaistelun alkupäivinä 9.6-14.6.44 hyökkääjä menetti vain 3 hävittäjäkonetta joista 2 oli ilmatorjunnan pudottamia.

Suomenlahdella käytiin 1943 lukuisia ilmataisteluja joissa suomalaisilla oli kymmeniä ilmavoittoväitteitä mutta Geustin tutkimusten mukaan neuvostotappiot olivat vain muutama kone. Vain ne taistelut joissa oli vielä mukana esim I-153 koneita olivat Itämeren Laivastolle varsin tappiollisia. Suomalaisten osalta ongelma ei rajoittunut vain Brewster-lentäjiin vaan myös mersuilla lentäneeseen Hävittäjälentolaivue 34:een. Siis: kun NL siirtyi parempiin koneisiin suomalaisten vaikeudet alkoivat eikä mersut niitä ratkaisseet.

Ilmataistelut 1943-44 menivät suomalaisittain paljon huonommin tai selvästi vaatimattomimmin tuloksin kuin nuo retostelevat ilmavoittoväitelistat esittivät.

Näiden tulosten valossa mitä viime vuosina arkistot ovat paljastaneet ja joita on voitu tarkistaa ja vahvistaa henkilöstötilastoista on ilmeistä että Hannu Valtosen arvio, että vain 1/3 suomalaislentäjien ilmavoittoväitteistä jatkosodan osalta olisi pitänyt paikkaansa on uskottavampi kuin Stenman-Keskisen 45%.

Kyseessä siis putoaminen n. 1600 ilmavoiton illuusioista realismiin joka on noin 520-550.

*****Penna Tervo*****

Neuvostoliittolaisten lentodivisioonien raportit kyllä kertoivat myös isoista omista tappioista kun niitä tuli. Esimerkiksi 276.Pommituslentodivisioona kirjoitti heinäkuun 1944 raportissaan menettäneensä 8 Pe-2 pommikonetta ja raportti jatkui: "lähes kaikki Fw-190 koneita vastaan". Nyt kysymys kuuluu:missä?

No ei ainakaan Kannaksella. 26.heinäkuuta suuressa ilma operaatiossa Narvan rintamalla Leningradin Rintaman 13.ilma-armeija raportoi 7 Pe-2 koneen tappiot ja kaikki ilmataisteluissa alasammuttuja. Se kahdeksas Pe-2 tappio olikin sitten tuo Kannaksen alueella 8.7.44 tapahtunut koulutuslentoturma.

Sama näkyy Kannaksen taistelujen eri päiviltä. Leningradin Rintama ja Itämeren Laivasto menetti 9.6-16.6.44 kaikkiaan eri syistä 46 lentokonetta mutta niistä ilmataisteluissa tai "ei palannut lennolta" mainittu syyksi 16 koneen tapauksessa. Suomalaislentäjillä 58 pudotusväitettä. Suomalaisille lentäjille oli hengenvaarallista työntää kärsänsä tuohon vyöryyn minkä neuvostoilmavoimat toteuttivat. Esim 14.6 huikeat yli 1700 lentoa Kannaksella ja Viipurinlahdella.

15.6 lähtien neuvostoilmajoukkojen lentomäärät alkoivat laskea js sen koomin yli 1 000 lennon päiviä ei ollut. Kuuterselän läpimurto oli se johon voimat todella keskitettiin. 15.6.44 Mannerheim alistuneena, luhistuneena totesi: "Suomen armeija on lyöty*.

Mannerheim olisi voinut jatkaa:" eikä Suomen ilmavoimista ole yhtään mihinkään... ". Sillä se on kylmä totuus eikä sitä joppekarhuset muuksi muuta.

No tuossa ilmataistelussa neuvostolentäjien väitteistä piti paikkaansa 1/6 ja suomalaisten 1/20. Taisi muuten itse Joppe Karhunen olla mukana tehtailemassa olemattomia ilmavoittoja? 😆

Tiiksjärvellä neuvostolentäjien väitteistä piti paikkaansa 0/11 ja suomalaisten 7/14!

KUMPI OLI LÄHEMPÄNÄ TOTUUTTA?

Jo talvisodan ajalta on tilasto joka osoitti että hävittäjien välisissä ilmataisteluissa suomalaisten pudotussuhde oli vain 1:2. Suomalaisten pudotukset olivat useimmiten yksinäisiä tai muutamien ilman hävittäjiä lentäneiden pommi- tai tiedustelukoneiden alasampumisia.

Jatkosodan alku oli lähes samanlainen kun VVS typerästi lensi syvälle Suomen alueelle pommikoneillaan, ilman käytännön hävittäjäsuojaa. Kun näistä luovuttiin ei edes hyvin menneissä ilmataisteluissa pudotussuhde ollut mikään erityisen huikea.

Suomalaisia koneita virallisesti ammuttiin alas ilmataisteluissa 86-87 mutta lisäksi mukana on selkeitä ilmataistelutapauksia ( esim Lauri Nissisen) 18 jotka kirjattu: ei palannut lennolta. Lienee ilmeistä kun huomioidaan myös C. F. Geustin esille nostama asia että suomalaiset olivat menettäneet tosiasiassa lähes 240 lentokonetta sotalennoilla( eikä vain 192) että pitkälle yli 100 suomalaiskonetta, valtaosa hävittäjiä ammuttiin alas ilmataisteluissa.

Voittosuhde ei ollut parempi kuin 1:5 ja se heikkeni vuodesta 1943.

20.toukokuuta 1943 menetti VVS KBF Suomenlahden ilmataistelussa suomalaisia vastaan...

- 1 I-153 (71 Kr IAP) (klo 7.45-9.05)
- 1 Jak-7 (13 CV IAP) klo 11.25-12.20
-1 LaGG-3 (13 CV IAP) klo 16.00-16.25
- 3 La-5 ( 4 GV IAP) klo 15.15-16.30

Siis 6 hävittäjää. Vastaavasti suomalaisilla oli pudotusväitteet 15 hävittäjäkoneesta. Tämä edustaa kai oletettua "normaalia"?

Tai sitten ei sillä seuraavaavat ilmataistotapaukset (4) eivät anna hääviä kuvaa lentäjiemme ilmavoittoväitteiden uskottavuudesta Suomenlahden alueelta 1943:

10.maaliskuuta: ei yhtään (väitteitä 7)

14.huhtikuuta: ei yhtään (väitteitä 5, mm Wind 2 Spitfire)

18.huhtikuuta: 1 Il-2, 2 Jak-1 (väitteitä 21)

19.huhtikuuta: 1 La-5, 1 Pe-2 (väitteitä 1 Pe-2)

5.kesäkuuta: ei yhtään (väitteitä 7, mm Juutilainen 2, Wind 1)

Näiden 5 tapauksen saldo: 11 tappiota VVS KBF:lle ja suomalaislentäjiltä 56 väitettä. Siis alle 20% ilmavoittoväitteistä keskimäärin pitänyt paikkaansa. Vastaavia päiviä löytyi Kannaksen taisteluista 1944 useita joissa suomalaisten pudotusväitteistä vain 15-25% piti paikkaansa. Muutaman päivänä yli 50% mutta esim suurten ilmavoittoväitteiden päivinä (20.6 ja 28.6, 49 ja 44 väitettä) maksimissaan vain 25%.

-----Stieglitz-----

” Tämä on paljon nolompaa kuin se Tiiksjärven ilmataistelu 1942”

Kerrotko Tarkkispoika (alias Stieglitz alias Penna Tervo) KUMMALLE OSAPUOLELLE OLI TIIKSJÄRVEN ILMATAISTELU 6.4.1942 NOLOMPI?

Suomalaisille vai venäläisille? Kerro ohan oma rehellinen mielipiteesi ilman propagandaa!

Sille, joka väitti saaneensa 11 ilmavoittoa ilman yhtään todellista?

Vai sille, joka väitti saaneensa 14 ilmavoittoa, joista 7 oli todellista?

Ihan uteliaisuudesta.... kai sinä voit kertoa mielipiteesi ja perustelut;-D

Avauksessa mainitun ilmataistelun neuvostodokumentit lentäjätappioista vahvistavat ettei VVS KBF menettänyt kyseisenä aamuna kuin kaksi lentäjää. Toinen oli lentäjäkersantti 4.Kaartin hävittäjälentorykmentistä ja sen 1.laivueesta, joka lensi La-5 koneella. Ja toinen oli 71.hävittäjärykmentin I-153 koneella lentänyt ylikersantti. Kuolinraportissa mainitaan hänen koneensa joutuneen ilmatorjunnan alasampumaksi.

Tässä suhteessa siis tiedot täsmäävät eikä mitään "savuavaa asetta", eli pimitettyä tietoa tuosta ilmataistelusta ole, yrittää nämä Illu ja Hasse-fanit elätellä mitä toiveita tahansa.

-----Stieglitz-----

Avauksen otsikossa puhut Tiiksjärven ilmataistelusta. Koeta nyt kommentoida sitä koskevaa suoraa kysymystä!

Suomalaisille vuosikymmenet syötettiin pajunköyttä näistä meidän "maailmanluokan hävittäjälentäjistä". 😆

Näiden tapausten merkitys on siinä että niissä kumoutuu käsitys että Suomen ilmavoimilla olisi ollut muka merkittävä rooli sodassa.

//// historian faktat

Suomalaiset Brewster-, Morane- ja Curtis-laivueet sekä myöhemminyksi Bf-109 lentue väittivät kesällä 1944 ampuneensa alas Laatokan pohjoispuolella 40 viholliskonetta mutta 7.ilma-armeijan raportit 20.6-11.8.44 osoittavat ettei edes kymmentä konetta ole ammuttu alas ilmataisteluissa. 80% koneista menetetty ilmatorjunnan vuoksi ja loput onnettomuuksissa. Laatokan pohjoispuolella suomalaiset itse menettivät pommikoneiden ja Fokkereiden lisäksi 3 Brewsteriä, 3 Curtista ja 11 Moraneja. Hävittäjätappiot selvästi suuremmat kuin ne onnistuivat ampumaan alas viholliskonetta.

Tässä lisää Suomenlahden saaristoalueilla 1943 käytyjä ilmataisteluja - kolme tapausta. Vastassa HävLeLv 24 ja 34 sekä Itämeren Laivaston lentojoukot.

2.toukokuuta: suomalaisilla 7 pudotusväitettä (Boston, 2 La-5, 4 LaGG-3)
Neuvostotappiot (VVS KBF): 1 Il-2 ammuttu alas, 1 I-16 vaurioitui ja laskeutui Lavansaaren kentälle polttoainepulan vuoksi, 1 LaGG-3 vaurioitui mutta palasi omaan tukikohtaan.

4.toukokuuta: suomalasilla 14 ilmavoittoväitettä ( 6 LaGG-3, 5 I-153 ja 3 Il-2)
Neuvostappiot: 1 Il-2 ilmatorjunta Suursaaressa ampui alas toinen Il-2 sai it:stä osuman teki pakkolaskun Lavansaarelle, ei tuhoutunut. 1 LaGG-3 ammuttiin alas ilmataistelussa klo 11.47 (Moskovan aikaan) hieman lähteen Lavansaaressa ja 2 La-5 konetta ei palanneet lennolta. Ilmataisteluissa siis 3 pudotusta.

9.toukokuuta: Hans Windillä väite La-5 koneesta sekä Katajaisella että Sarvannolla väitteet Jak-7B-koneista, yht 3 väitettä.
Neuvostotappiot: ei yhtään konetta menetetty, ei edes vaurioituneita.

Kolmen tapauksen kokonaissaldona suomalaisilla 24 väitettä ja neuvostoliittolaisilla 4 alasammuttua konetta ilmataisteluissa, 1 ilmatorjunnan pudottama sekä 3 vaurioitunutta (joista 2 sai vaurioita ilmataistelussa).

Useilta tunnetuilta suomalaislentäjiltä jälleen kerran ilmavoittoväitteitä joille ei löydy vastinetta neuvostoarkistoista. Siis olemattomia ilmavoittoja.

-----Stieglitz-----

Näyttää siltä että suomalaiset hävittäjälentäjät vuosina 1943-44 vajosivat samalle matalalle tasolle kuin III./JG 5 Petsamon ja Lapin alueelle operoineet lentäjät: kymmenittäin ja sadoittain täysin katteettomia ilmavoittoväitteitä ilman todellisia pudotuksia. Osasto Kuhlmeyhin kuuluneet II./JG 54:n hävittäjälentäjät sen sijaan esittivät ilmavoittoväitteitä joista yli 50% jopa 60% piti paikkaansa. He olivatkin satojen kovien ilmataistelujen karaisemia eikä veltostuneita kuten suomalaiset ja III./JG 5:n jätkät.

Näyttää siltä, että Tarkkispoika on jo kolmella eri nimimerkillä osannut vajota omalle matalalle tasolleen!

Hän tekee avauksen Tiiksjärven ilmataistelusta, mutta ei sen koommin suostu kommentoimaan ikiomaa avaustaan tai vastaamaan kysymyksiin?

Mitä sitä enää jotain vanhaa ilmataistelua muistelette. Tokihan se kuuluu historiaan olipa kuinka hyvänsä. Mutta nykyaikana sitä tieto liikkuu ja vastaanottajia löytyy, niin että rahoiksi vaan ei olla köyhiä eikä kipeitä. Vanha sanonta koti, perhe ja isänmaa on jo aikansa elänyt. Nykyään tieto on valtaa ja sitä tietoa riittää.

Ilmasota on vain yksi osa kokonaiskuvaa joka kertoo samasta mistä sodassa on usein kyse: vihollisen tappioita liioitellaan. Kyseessä on toiveajattelun ja propagandan kombinaatiosta.

*****Penna Tervo*****

Todellakin! Jopa 1:16 on enkka!

Toki 0:11 Tiiksjärvellä lyö senkin!

Eiköhän tässä ilmavoittokeskustelussa ole kyse siitä että Suomen ilmavoimien todelliset saavutukset asettamalla realistisemmalle tasolle ymmärrämme tältäkin osin sen miksi Suomi alistui sotilaallisen tosiasioiden edessä ja pyysi aselepoa Moskovan kanssa ollen valmis tunnustamaan tappionsa sodassa.

Ilmavoimien johdon asiakirjassa heinäkuun lopulla 1944 todetaan että ilmasodassa tilanne alkoi jo muistuttamaan talvisodan aikaista tilannetta: vastustaja oli kertakaikkisesti paitsi määrällisesti ylivoimainen myös materiaalin laadussa ylivoimainen. Suomen kaluston enemmistö ei enää vastannut teknologisen kehityksen vaatimaa tasoa. Suomen lentopolttoainetilanne heikkeni koko ajan.

////historian faktat

Suomalaislentäjien todellinen häpeäpaalu on kesäkuun 1944 kaikkiaan 42 pudotusväitettä Pe-2 pommikoneista Kannaksella. Neuvostoliiton tappiot 11 Pe-2 konetta joista vain 2 vihollishävittäjien vuoksi.

Ja jos konetyyppien tunnistusvirheeseen vedotaan niin kaikkiaan kaksimoottorisista pommikoneista esitettiin kesäkuussa 1944 60 pudotusväitettä ( saksalaiset 3) mutta korkeintaan vain 7 pommikoneen kohtaloksi on tullut suomalainen tai saksalainen hävittäjäkone.

Enää ei siis ole ollut kyse mistään "normaalista ilmavoittoliioittelusta". Mukana alkoi olla annos patologista valehtelua ja vääristelyä.

Neuvostoliiton lentokonetappiot Suomen rintamalla (Kannas, Laatokan Karjala, Suomenlahti) voidaan arvioida melko luotettavasti 20% tarkkuudella kun tiedetään NL:n suorittamat sotalentomäärät jatkosodassa. Ne olivat n. 100 000 rintalinjalle asti tai sen yli. Keskimäärin NL näet kärsi noin 1% tappiot näillä sotalennoilla itärintamalla. Suomen tapauksessa kyse on ollut noin 1 000 koneen tappioista joista normijakaumalla 10% onnettomuuksia ja 90% joko ilmatorjunnan tai hävittäjien alasampumia. Tuo 900 on tasan 1/3 it:n ja lentäjien yhteisväitteistä.

Kun Krivosheevin tutkimusten englanninkieliset opukset julkaistiin vuosituhannen vaiheessa ja kun niissä paljastui että 106 400 lentokoneen menetyksestä (tuhoutuneet poiskirjatut vaurioituneet ym) vain 46 100 on ollut taistelulennoilla tai lentokentille tuhottuja paljastui sekä Saksan että akselin lentäjien ja ilmatorjunnan liioittelut. Kuten Usalla myös NL:llä valtaosa lentokoneista menettiin muualla kuin taistelukentillä. NL:lla oli 1944-45 yli 3 kertaa suuremmat lentokonemäärät kuin Luftwaffella joka huolimatta astetta paremmista koneista ja lentokentistä menetti vuosittain 3 000 - 4500 lentokonetta muilla kuin taistelulennoilla. NL:n yksimoottoristen koneiden elinkaareksi lentomäärillä laskettiin vain 120-160 lentotuntia kun Saksan koneilla se oli 300 tuntia. Ilman muuta NL:n kone poistuma on ollut suuri ilman mitään taistelutappioitakin.

Sitä paitsi 46 100 koneen tappioista iso osa oli lentokentille tuhottuja tai polttoaineen vuoksi hylättyjä koneita eteenkin 1941-42. Tappioista vuonna 1945 peräti 63% oli muuten kuin sotalennoilla menetettyjä. Osuus edellisenä vuonna 61% ja vuonna 1943 50%. Konemäärään kasvu ja lentokoulutuksen kasvu lisäsi ei-operatiivisia tappioita.

//// historian faktat

Kenen tutkijoiden? Sinun ja jonkun venäläisenkö? Sinun 'tutkimustesi' arvo Luoma on tasan nolla elämäsi tavoin.

Suomalaisten ilmavoittoväitteiden karkaaminen lapasesta eli tolkuttomien perusteettomien väitteiden kasvu jatkosodan myötä viittaa samanlaiseen ilmiöön mikä valtasi pohjoisessa operoineen Luftwaffen III. /JG 5:n 1943-44.

"Sama valhe ilmavoittoväitteiden. Kyllä vaistomme tuntee sen...".🤣🖕👺

Miten niin! Viittaat Tiiksjärven ilmataisteluun, jossa suomalaisten ilmavoittoväitteistä PUOLET piti paikkansa eli 7 pudotusta ja 14 väitettä!

Neukkuosapuolella saldo oli paljon tylympi elli NOLLA ’oikeaa pudotusta’ vaikka väittämiä oli 11 kpl!

Kuinka kommentoisit tätä?

Valehtelemallako saatiin aikaan neukkuilmavoimien ”Neuvostoliiton sankarit”?

Suomenlahdella käydyn 21.huhtikuuta 1943 ilmataistelun jossa suomalaisilla oli 20 ilmavoittoväitettä ja neuvostoliittolaisille 12 neuvostoliittolaiset tappiot lentäjineen myös tiedetään tuolta päivältä. Itämeren Laivaston tappioraporttien mukaan VVS KBF menetti seuraavat lentäjät:

1) kersantti A.M Stepanov 1. laivue 4. Kaartin hävittäjärykmentistä (dokumentissa korjattu 13.laivue) - ammuttu alas ilmataistelussa (Seiskari)

2) ylikersantti I.S. Tristan, 2. Laivue/71. Rykmentti- ilmatorjunta ampui alas Aspan saaren lähellä.

Itämeren Laivaston raportin mukaan yksi sen La-5 kone olisi ammuttu alas ilmataistelussa.

Suomalaisten tappiot:

21. huhtikuuta 1943 09.20 Oranienbaum BW-354 Vihollishävittäjä ampui alas. Ylik Tauno Heinonen kaatui.

21. huhtikuuta 1943 09.30 Oranienbaum BW-352 Vihollishävittäjä ampui alas. Ltm Eero Kinnunen kaatui.

-----Stieglitz-----

On erittäin hyvä muistaa se, että tätä yksinpuhelua pitää stallari Tarkkispoika nimimerkeillä Stieglitz, Penna Tervo, Historian Faktat ja Kainalohiki ja hän kehittelee lukujaan jostakin venäläisistä tilastoista, joita kukaan muu ei pysty tarkistamaan! Kun huomioi stallarin fanaattisen vihan Suomea ja suomalaisuutta kohtaan on luvut varsin kyseenalaiset ja epäluotettavat!