Presidentti Niinistö sanoitti varusmiesaikanaan uusiksi tutun laulun – "Kulit maihin lyö, siellä santaa syö, se on Örön taikayö"
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo sanoittaneensa uudelleen tunnetun laulun varusmiesaikoinaan 1960-luvun lopulla Örön linnakkeessa.
Niinistö suoritti varusmiespalveluksensa Hangon rannikkotykistöpatterissä Örön linnakesaarella Turun saaristossa Kemiönsaaren eteläpuolella. Presidentti muisteli varusmiespalvelustaan tänään tavatessaan toimittajia Saaristomeren kansallispuistoon nykyisin kuuluvassa Örössä.
Presidentti Niinistö muisteli omaa armeija-aikaansa – tällaisen inttilaulun hän sanoitti
Hän kertoo sanoittaneensa alokasjuhlaan uudelleen tuolloin hyvin tunnetun melodian.
– Te olette niin nuoria, että ette ehkä muista Urjalan taikayön melodiaa. Siihen sen sanoitin, ja vieläkin muistan, että se kuului suurinpiirtein näin:
Läpi saaren sen, ja kautta rantojen -
kuuluu hirveä huuto kessujen.
Kulit maihin lyö, siellä santaa syö -
se on Öön taikayö!
Kuli oli alokkaasta käytetty nimitys.
Örössä oppi ihmistuntemusta
Niinistö ei muista, että alokasaika olisi ollut yrityisen rankkaa. Se kuitenkin opetti paljon.
– Kyllä siinä itsekuria oppi aika paljon. Sanoisin, että koko asevelvollisuuden ehkä keskeistä antia oli se, että tapasi koko ajan uusia ihmisiä, eri puolita Suomea ja erilaisita lähtökohdista. Siinä kun samassa tuvassa vietätään aikaa ja käydään yhdessä läpi samat kovat koitokset, oppii tuntemaan ihmistä.
– Luulen, että se on elämäni kannalta tärkein kokemus, kun ei ole onneksi joutunut niitä sotilastaitoja sen enempää käyttämään ja toivottavasti kukaan ei joudukaan, Niinistö sanoo.
Niinistö muistelee, kuinka myskyisänä aamuna kello viiden aikaan alokkaat rantautuivat Örön päälaituriin ja lähtivät kohti kasarmia.
– Marssimme sen Pitkän ikävän tänne kasarmille. Se oli kilometritolkulla. Aamulla herätys taisi olla seitsemältä, Niinistö muistelee.
Pitkä ikävä ja Lyhyt ikävä olivat alokkaiden Örön kaduille antamia nimiä.
– Ne ovat oikeastaan aika kuvaavia nimiä. Nykyäähän Örön saari näyttäytyy aika toisenlaisena, kuten voimme kaikki nähdä ja ihailla. Sanoisin, että tämä on osa parasta Suomea, Niinistö sanoi tänään toimittajille.
Nykään Örö on auki turisteille
Sata vuotta yleisöltä suljettuna ollut Örön saari avattiin matkailijoille vuonna 2015. Nykyään siellä vierailee noin 30 000 matkailijaa vuodessa ja määrä on ollut kasvussa.
– Ei mikään ihme, sanoo saaren luontoa ja kaunetta ihaileva Niinistö.
Sotilasarvoltaan presidentti Niinistö on reservin kapteeni.
Minua Kapteeni Pulkka herjasi törkeästi armeijassa ja siitä varusmiehet minua ryhtyivät herjaamaan.
Itse sain 3 kuntsaria kun rikkeettömästi suoritin 11 kuukautta armeijassa
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo sanoittaneensa uudelleen tunnetun laulun varusmiesaikoinaan 1960-luvun lopulla Örön linnakkeessa.
Niinistö suoritti varusmiespalveluksensa Hangon rannikkotykistöpatterissä Örön linnakesaarella Turun saaristossa Kemiönsaaren eteläpuolella. Presidentti muisteli varusmiespalvelustaan tänään tavatessaan toimittajia Saaristomeren kansallispuistoon nykyisin kuuluvassa Örössä.
Presidentti Niinistö muisteli omaa armeija-aikaansa – tällaisen inttilaulun hän sanoitti
Hän kertoo sanoittaneensa alokasjuhlaan uudelleen tuolloin hyvin tunnetun melodian.
– Te olette niin nuoria, että ette ehkä muista Urjalan taikayön melodiaa. Siihen sen sanoitin, ja vieläkin muistan, että se kuului suurinpiirtein näin:
Läpi saaren sen, ja kautta rantojen -
kuuluu hirveä huuto kessujen.
Kulit maihin lyö, siellä santaa syö -
se on Öön taikayö!
Kuli oli alokkaasta käytetty nimitys.
Örössä oppi ihmistuntemusta
Niinistö ei muista, että alokasaika olisi ollut yrityisen rankkaa. Se kuitenkin opetti paljon.
– Kyllä siinä itsekuria oppi aika paljon. Sanoisin, että koko asevelvollisuuden ehkä keskeistä antia oli se, että tapasi koko ajan uusia ihmisiä, eri puolita Suomea ja erilaisita lähtökohdista. Siinä kun samassa tuvassa vietätään aikaa ja käydään yhdessä läpi samat kovat koitokset, oppii tuntemaan ihmistä.
– Luulen, että se on elämäni kannalta tärkein kokemus, kun ei ole onneksi joutunut niitä sotilastaitoja sen enempää käyttämään ja toivottavasti kukaan ei joudukaan, Niinistö sanoo.
Niinistö muistelee, kuinka myskyisänä aamuna kello viiden aikaan alokkaat rantautuivat Örön päälaituriin ja lähtivät kohti kasarmia.
– Marssimme sen Pitkän ikävän tänne kasarmille. Se oli kilometritolkulla. Aamulla herätys taisi olla seitsemältä, Niinistö muistelee.
Pitkä ikävä ja Lyhyt ikävä olivat alokkaiden Örön kaduille antamia nimiä.
– Ne ovat oikeastaan aika kuvaavia nimiä. Nykyäähän Örön saari näyttäytyy aika toisenlaisena, kuten voimme kaikki nähdä ja ihailla. Sanoisin, että tämä on osa parasta Suomea, Niinistö sanoi tänään toimittajille.
Nykään Örö on auki turisteille
Sata vuotta yleisöltä suljettuna ollut Örön saari avattiin matkailijoille vuonna 2015. Nykyään siellä vierailee noin 30 000 matkailijaa vuodessa ja määrä on ollut kasvussa.
– Ei mikään ihme, sanoo saaren luontoa ja kaunetta ihaileva Niinistö.
Sotilasarvoltaan presidentti Niinistö on reservin kapteeni.
Minua Kapteeni Pulkka herjasi törkeästi armeijassa ja siitä varusmiehet minua ryhtyivät herjaamaan.
Itse sain 3 kuntsaria kun rikkeettömästi suoritin 11 kuukautta armeijassa
Vastaukset 2
Vanhimmat
Toisille inttiaika varusmiesten ja kantapeikkojen kiusaamana on todella raskasta.
Fiksuimmat keskeyttävät palveluksen ja tulevat jatkamaan loppuun muutaman vuoden kuluttua.
Niinistö armeijan Ylipäällikkönä ei ottanut lainkaan kantaa tapahtuneseen Upseerin tekemään Varusmiehen törkeään herjaamiseen!
Elikkä Niinistö hyväksyi tapahtuneen!