Ja olen uskovainen.
Viimeisimmästä virrestä on tosin jo yli kolme vuotta aikaa, havahduin huomaamaan oman tilani, kun eräänä arki-iltana hurmoksellisen yhteisveisuun jälkeen huomasin antaneeni kaikki roponi silloisen seurakuntani käyttöön.
Olin jo irtisanoutunut seurakuntani painostuksesta irti varsin hyvätienestisestä työstäni mainostoimistossa, sillä seurakuntani piti työtäni syntisenä.
Huomasin että vaikka seurakunnan jäsenet olivat näennäisesti tukenani, niin en silti kelvannut heille omana itsenäni. Tunsin itseni äkkiä kovin yksinäiseksi enkä tiennyt kenelle voisin puhua, sillä seurakuntani vaati minua katkaisemaan kaikki yhteydet entiseen, syntiseen elämääni. En päässyt tämän vuoksi edes osallistumaan isäni hautajaisiin.
Sinä iltana sen tajusin. Olin onneton, ja aivopesty.
Nyt on tosiaan kulunut kolme vuotta, ja olen ottanut varovasti yhteyttä perheeseeni ja vanhoihin niin sanottuihin syntisiin ystäviini. Seurakuntani kutsuu minua usein tilaisuuksiinsa, mutta olen ystävällisesti ja päättäväisesti kieltäytynyt osallistumasta, sillä tiedän että jos sille tielle vielä lähtee, niin paluuta normaaliin ei enää ole.
Toivonkin että löydätte kaikki samassa tilassa kanssani olevat sitä rohkeutta vastustaa sitä kaiken peittävää hurmosta ja kiihkeää veisaamista, jota seurakuntani varsin avoimesti harjoittaa. Itse elän päivän kerrallaan, mutta takaraivossa takoo aina se ajatus: Mitä jos lukisin vain yhden luvun raamatusta, eihän se voi tehdä pahaa...
Viimeisimmästä virrestä on tosin jo yli kolme vuotta aikaa, havahduin huomaamaan oman tilani, kun eräänä arki-iltana hurmoksellisen yhteisveisuun jälkeen huomasin antaneeni kaikki roponi silloisen seurakuntani käyttöön.
Olin jo irtisanoutunut seurakuntani painostuksesta irti varsin hyvätienestisestä työstäni mainostoimistossa, sillä seurakuntani piti työtäni syntisenä.
Huomasin että vaikka seurakunnan jäsenet olivat näennäisesti tukenani, niin en silti kelvannut heille omana itsenäni. Tunsin itseni äkkiä kovin yksinäiseksi enkä tiennyt kenelle voisin puhua, sillä seurakuntani vaati minua katkaisemaan kaikki yhteydet entiseen, syntiseen elämääni. En päässyt tämän vuoksi edes osallistumaan isäni hautajaisiin.
Sinä iltana sen tajusin. Olin onneton, ja aivopesty.
Nyt on tosiaan kulunut kolme vuotta, ja olen ottanut varovasti yhteyttä perheeseeni ja vanhoihin niin sanottuihin syntisiin ystäviini. Seurakuntani kutsuu minua usein tilaisuuksiinsa, mutta olen ystävällisesti ja päättäväisesti kieltäytynyt osallistumasta, sillä tiedän että jos sille tielle vielä lähtee, niin paluuta normaaliin ei enää ole.
Toivonkin että löydätte kaikki samassa tilassa kanssani olevat sitä rohkeutta vastustaa sitä kaiken peittävää hurmosta ja kiihkeää veisaamista, jota seurakuntani varsin avoimesti harjoittaa. Itse elän päivän kerrallaan, mutta takaraivossa takoo aina se ajatus: Mitä jos lukisin vain yhden luvun raamatusta, eihän se voi tehdä pahaa...
Vastaukset 4
Vanhimmat
>>Mitä jos lukisin vain yhden luvun raamatusta, eihän se voi tehdä pahaa...
taas hyvä esimerkki miten uskonto toimii samalla mekanismilla kuin huumeet ja viina.Koukkuun jää helposti.
Tosin en ole ennen kuullut että jo yksi raamatun lause synnyttää vetoa, himoa takaisin riippuvuutta aiheuttavan uskonnon(lue huumeen) pariin.
Olikohan tarinasi edes tosi, täähän kuulosti vähän joltain tosi tv n jutulta. Ei kai tällaista tapahdu enää tämän päivän Suomessa?
Uskallatko sanoa mikä lahko?
Mirka tai Reiska tai Nasse????
"... kun eräänä iltana hurmoksellisen yhteisveisuun jälkeen huomasin antaneeni kaikki roponi silloisen seurakuntani käyttöön."
"Olin jo irtisanaoutunut seurakuntani painostuksesta irti varsin hyvätienestisesta työstäni mainostoimistossa, sillä seurakuntani piti työtäni syntisenä."
"... sillä seurakuntani vaati minua katkaisemaan kaikki yhteydet entiseen, syntiseen elämääni. En päässyt tämän vuoksi edes osallistumaan isäni hautajaisiin."
"Toivonkin että löydätte kaikki samassa tilassa kanssani olevat sitä rohkeutta vastustaa sitä kaiken peittävää hurmosta ja kiihkeää veisaamista, jota seurakuntani varsin avoimesti harjoittaa."
Kun en ole koskaan ollut missään sellaisessa uskonnollisessa tilaisuudessa, jossa olisi ollut kaiken peittävää hurmosta ja kiihkeää veisaamista, niin kerropa olisiko pääkaupunkiseudulla jossain tämäntyyppinen tilaisuus. Sinun ei tarvitsisi hätäillä minun takiani, sillä varmuuden vuoksi ottaisin vain vähän rahaa mukaan. Eikä ole mitään sukujuhliakaan tiedossa, jonne menemästä minua voitaisiin kieltää. Työpaikkani ei ole niin syntinen kuin mitä on sinun työpaikkasi mainostoimistossa, niin että senkään vuoksi ei olisi menemiselle esteitä.
Minulle ei ole tullut elämässäni riippuvuutta mistään. Tuliko sinulle myös alkoholiin, kun kerrot tarinaasi entisten alkoholistien tapaan?