BRITANNIAN ja Euroopan sanasota kärjistyi kuluvalla viikolla, sillä Britannialle luvattu puolen vuoden joustoaika on päättymässä kesäkuun lopussa. Rajatarkastukset eivät tällä hetkellä toimi, molemmat osapuolet ovat myöntäneet.
Sopua on tarkoitus hieroa keskiviikkona Lontoossa, jossa EU-komissaari Šefčovič ja brexit-ministeri Frost tapaavat.
Euroopan unioni on nyt ison ongelman edessä: kuinka paljon Britannialle voi antaa periksi, jotta Pohjois-Irlannin asukkaiden elämä helpottuisi?
EU:ssa pelätään, että jos Britannialle annetaan liikaa liekaa, alkaa se lypsää sopimushelpotuksia jatkossakin. Näin EU joutuu loputtomaan brexit-jatkoneuvottelujen kierteeseen.
Toisaalta EU ei halua vaarantaa Pohjois-Irlannin rauhaakaan. Konservatiivipuoluetta lähellä olevissa brittilehdissä Pohjois-Irlannin ongelmat selitetään EU:n haluttomuudella joustaa. Näin EU:sta leivotaan syyllistä myös mahdollisiin tuleviin levottomuuksiin.
EUROOPAN unionin mukaan Britannia on valinnut vastakkaisasettelun tien. Britannia ilmoitti maaliskuussa yksipuolisella päätöksellä, että se viivästyttää tullitarkastusten aloittamista. Komissio vastasi oikeustoimien aloittamisella.
”EU on ollut kärsivällinen, mutta kärsivällisyydelläkin on rajansa”, komission virkamies sanoi taustatilaisuudessa.
Virkamiehen mukaan komissio on valmis siirtymään tarvittaessa rangaistuskeinoihin. Britannian ja EU:n sopimusrikkomuksia voi käsitellä EU:n tuomioistuimessa ja erillisessä riidanratkaisuelimessä. Rangaistus sopimusrikkomuksesta on esimerkiksi tullitariffien asettaminen.
EU:ta ärsyttää muun muassa se, että unionilla ei ole vieläkään aiemmin luvattua pääsyä Pohjois-Irlannin ja Britannian tullijärjestelmään.
”Meillä ei ole tällä hetkellä näkymää siihen, mitä alueellemme tulee.”
Komission virkamies täsmentää, että EU on valmis joustamaan. Erillisiä ratkaisuehdotuksia on jo tarjolla muun muassa lääkeviennin helpottamiseen, eläinten merkitsemiseen, käytettyjen autojen rekisteröimiseen ja esimerkiksi opaskoirien tuontiin.
Sopua on tarkoitus hieroa keskiviikkona Lontoossa, jossa EU-komissaari Šefčovič ja brexit-ministeri Frost tapaavat.
Euroopan unioni on nyt ison ongelman edessä: kuinka paljon Britannialle voi antaa periksi, jotta Pohjois-Irlannin asukkaiden elämä helpottuisi?
EU:ssa pelätään, että jos Britannialle annetaan liikaa liekaa, alkaa se lypsää sopimushelpotuksia jatkossakin. Näin EU joutuu loputtomaan brexit-jatkoneuvottelujen kierteeseen.
Toisaalta EU ei halua vaarantaa Pohjois-Irlannin rauhaakaan. Konservatiivipuoluetta lähellä olevissa brittilehdissä Pohjois-Irlannin ongelmat selitetään EU:n haluttomuudella joustaa. Näin EU:sta leivotaan syyllistä myös mahdollisiin tuleviin levottomuuksiin.
EUROOPAN unionin mukaan Britannia on valinnut vastakkaisasettelun tien. Britannia ilmoitti maaliskuussa yksipuolisella päätöksellä, että se viivästyttää tullitarkastusten aloittamista. Komissio vastasi oikeustoimien aloittamisella.
”EU on ollut kärsivällinen, mutta kärsivällisyydelläkin on rajansa”, komission virkamies sanoi taustatilaisuudessa.
Virkamiehen mukaan komissio on valmis siirtymään tarvittaessa rangaistuskeinoihin. Britannian ja EU:n sopimusrikkomuksia voi käsitellä EU:n tuomioistuimessa ja erillisessä riidanratkaisuelimessä. Rangaistus sopimusrikkomuksesta on esimerkiksi tullitariffien asettaminen.
EU:ta ärsyttää muun muassa se, että unionilla ei ole vieläkään aiemmin luvattua pääsyä Pohjois-Irlannin ja Britannian tullijärjestelmään.
”Meillä ei ole tällä hetkellä näkymää siihen, mitä alueellemme tulee.”
Komission virkamies täsmentää, että EU on valmis joustamaan. Erillisiä ratkaisuehdotuksia on jo tarjolla muun muassa lääkeviennin helpottamiseen, eläinten merkitsemiseen, käytettyjen autojen rekisteröimiseen ja esimerkiksi opaskoirien tuontiin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olisiko aihetta tarkistaa niitä Eu liittymissopimusten sanamuotoja tai mitä niistä on jäänyt lisäämättä tai unohtunut tarkemmin määritellä kuten EU-sopimuksen purkamisen periaatteet, joita tässä Brexit tapauksessa tarvittaisiin.
Erikoista on jos sopimusten jokaisesta yksityiskohdasta on käytävä uudelleen liittymisajankohtaa vastaavat neuvottelut, vaikka uusiakin tulkintoja olisi nykytilanteesta. Muuttuuhan sopimustenkin sisältö muutenkin ajan kuluessa.
Britannia lienee ollut ennen liittymistään kaksipuolisten sopimusten kautta nykyisiin EU jäsenmaihin, ETA tai vastaava lienee ollut kyseessä.
Eräänlainen harmistumista ja epäluottamusta osoittava ilmapiiri Brexit tapauksen jäljilta kyllä välittyy, tyytymättömyyttä tulkittavissa osapuolten välillä.
Toisaalta yksittäisen jäsenvaltion omista eduista ja elintilasta on kyse, joka saattaa välillä unohtua.
Btitannia rettelöi loputtomiin jäsenaikanaankin vaatien jatkuvasti erityiskohtelua ja erivapauksia milloin missäkin asiassa.
Sama tyyli jatkuu.
Britit ei rettelöi vaan EU haluaa romuttaa Pohjois-Irlannin rauhan vaatimuksillaan rajatarkastuksista Pohjois-Irlannin ja Iso-Britannian välillä.
Jos rajatarkastukset tulee, aloittaa unionistien aseelliset ryhmät väkivallan kierteen.
Briteillä oli alunperin ainoa toteuttamiskelpoinen ehdotus. Eli tehdään raja "paperille" mutta sekä EU että UK jättävät tarkastukset tekemättä.
Suomalaisten kannalta on valitettavasti todettava, että Ahtisaaren rauhansopimuksessa on ollut paha valuvika. Sopimus on perustunut sille olettamukselle, että EU on ikuinen.
Britit rettelöivät haluten muuttaa sopimusta itselleen edulliseksi irlantilaisetn vahingoksi..
Sama tyyli on ollut aina.