Kun lukee Taisto Hassin teoksen 'Hassin paperi', niin väkisinkin ajatukset kohdistuu tämän päivän vasemmistolaisuuteen. Nimittäin 2019 vaalivoiton jälkeen vasemmistolaisuus on alkanut näyttämään yhä radikaalimpia otteita, jotka alkavat enenevässä määrin muistuttamaan 60-luvun vasemmistoradikalismin noususta, jota rahoitettiin ja tuettiin itärajan takaa. Suomessa vasemmistoradikalismi työnsi juurensa syvälle politiikkaan ja opiskeluun, ja punalipun alle ryhmittyivät myös taiteilijat ja muu kulttuuriväki. Näin vasemmistolaisuus sai runsaasti näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa. Kuten silloin, myös nykyäänkin eri tavalla ajattelevat joutuvat herkästi vainojen ja hyökkäysten kohteeksi.
Ei tarvitse myöskään kauaa lueskella kommentteja esimerkiksi SDP:n Fb-sivuilla, kun huomaa tämän radikaalin hurmahenkisyyden. Itseään ylistetään edistykselliseksi, parhaiksi, ja muita, pääasiassa jokseenkin kuvitteellista "äärioikeistomörköä", johon mm. Perussuomalaiset rinnastetaan, vastutetaan, halveksitaan ja vihataan avoimesti.
Vasemmistolaisten poliitikoiden esiintymisessä esimerkiksi eduskunnan kyselytunneilla on selkeästi näkyvissä kilpailijoihin kohdistuva negatiivinen ja väheksyvä ja myös avoimesti vääristelevä suhtautuminen. Toki he käyttäytyvät hillitymmin, koska liian näkyvä radikalismi voisi johtaa vallan nopeaan murenemiseen. Taistolaisuus 2.0 on kehittynyt versio, jossa ei olla niin avoimia, vaan entistä kierompia. Paskaduunin hoitavat kannattajat. Nimittäin nyt tämä taistolaisuuden reinkarnaatio käyttää hyväkseen hyveposeerausta, sekä yliopistoja, tutkijoita, Supoa yms. luodakseen olosuhteet, jossa vasemmistolaisuudelle ei ole vaihtoehtoa. Näin ihmisiä jälleen kerran johdetaan punalipun alle.
Ja nyt varoituksen sana: jokainen ääni vasemmistolaisille on ääni "väärin" ajattelevien vainoille, yhden ideologian "diktatuurille" ja hurmahenkisen taistolaisuuden uudelle versiolle. Tämä on syytä muistaa seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Ei tarvitse myöskään kauaa lueskella kommentteja esimerkiksi SDP:n Fb-sivuilla, kun huomaa tämän radikaalin hurmahenkisyyden. Itseään ylistetään edistykselliseksi, parhaiksi, ja muita, pääasiassa jokseenkin kuvitteellista "äärioikeistomörköä", johon mm. Perussuomalaiset rinnastetaan, vastutetaan, halveksitaan ja vihataan avoimesti.
Vasemmistolaisten poliitikoiden esiintymisessä esimerkiksi eduskunnan kyselytunneilla on selkeästi näkyvissä kilpailijoihin kohdistuva negatiivinen ja väheksyvä ja myös avoimesti vääristelevä suhtautuminen. Toki he käyttäytyvät hillitymmin, koska liian näkyvä radikalismi voisi johtaa vallan nopeaan murenemiseen. Taistolaisuus 2.0 on kehittynyt versio, jossa ei olla niin avoimia, vaan entistä kierompia. Paskaduunin hoitavat kannattajat. Nimittäin nyt tämä taistolaisuuden reinkarnaatio käyttää hyväkseen hyveposeerausta, sekä yliopistoja, tutkijoita, Supoa yms. luodakseen olosuhteet, jossa vasemmistolaisuudelle ei ole vaihtoehtoa. Näin ihmisiä jälleen kerran johdetaan punalipun alle.
Ja nyt varoituksen sana: jokainen ääni vasemmistolaisille on ääni "väärin" ajattelevien vainoille, yhden ideologian "diktatuurille" ja hurmahenkisen taistolaisuuden uudelle versiolle. Tämä on syytä muistaa seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
2023 Perussuomalaisten vuoro. Demarit, Vasemmisto, Vihreät, Kepu ja RKP oppositioon nalkuttamaan ja pois aiheuttamasta ongelmia.