Jokseenkin kaikki historioitsijat ovat sitä mieltä että suomalaisten Petroskoin valtaus ei otettu kaupungin väestön keskuudessa ollenkaan vapautuksen. Jopa karjalainen väestö suhtautui suomalaisiin kriittisesti ja varautuneesti. Koko suomalaisen eliitin Suur-Suomi aate koki sen huippuhetkenä mahalaskun ja pettymyksen. Väestön tuki oli heikko. Lähinnä tyypillinen opportunistinen pieni vähemmistö mielisteli miehittäjiä.
Suomalaiset otettiin Petroskoissa vastaan tunkeilijoina
Anonyymi
12<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllähän kesäkuun lopulla 1944 Petroskoi ihan oikeasti vapautettiin. Harva kaupunkilaisista jäi kaipaamaan luuserisuomalaisia.
Karjalaisväestö ei halunnut liittyä Suomeen. Suomi koettiin rasistisena valloittajana.
Outo möläytys! Petroskoin väestö oli enimmäkseen neukkuja eikä kukaan rakasta miehittäjää. Ei sellaista liioin odotettukaan.
Jo Vienan ja Aunuksen retket osoittivat etteivät karjalaiset innostuneet yhtään ajatuksesta kuulua johonkin Suomeen. Aunuksen väestö oli jo 200 vuotta integroitunut Pietarin talousalueeseen ja Vienan väestö päättäväisesti torjui suomalaiset tunkeilijat.
*****Penna Tervo*****
Mitä helkutin väiä näiden muutaman alkuasukkaan suhtautumisella on? Suurin osa 1918-21 vastustuksista johtui siitä, että suomalaiset eivät olleet voitolla, vaan englantilaiset ja kommunisytit
Professori: Itä-Karjalan valtaaminen oli Mannerheimin suurin virhe
Arvostetun sotahistorioitsijan mielestä marsalkka Mannerheim oli ammattitaidoton ylipäällikkönä.
Itä-Karjalan suuri erehdys
Mannerheimin suurena erehdyksenä Turtola pitää Itä-Karjalan valloitusta jatkosodassa. Hänen mukaansa se vaati suuremmat tappiot kuin koko talvisota.
Mannerheimin ajatus oli, että jos Aunus olisi suomalaisissa käsissä taistelujen päättyessä, Neuvostoliitto voisi suostua aluemyönnytyksiin. Kun Kannas murtui kesällä 1944, suomalaiset joutuivat kuitenkin saman tien vetämään joukot Itä-Karjalasta.
Turtolan mielestä valtauksen tulos oli heti valtava pettymys. Itä-Karjalassa oli vähemmän suomensukuista väestöä kuin kuviteltiin. Tähän vaikuttivat Stalinin tekemät väestönsiirrot ja surmat. Työikäiset miehet puna-armeija vei mukanaan ja jätti työvoimapulan. Suomi joutui ruokkimaan siviiliväestöä. Turtolan mukaan vastuu Itä-Karjalan venäläisten sulkemisista keskitysleireille oli viime kädessä ylipäällikön vastuulla.
Itä-Karjalasta luultiin saatavan taloudellista hyötyä. Puna-armeija ehti kuitenkin hävittää tuotantolaitokset ja viedä koneet pois. Suomen armeijan tarmoa ja resursseja kului Itä-Karjalan korpien linnoittamiseen sen sijaan, että olisi keskitytty lopulta kriittisempään Kannakseen.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001920325.html
Mitä koneita ja tuotantolaitoksia Itä-Karjaassa oli, kun siellä, ei nytkään juuri ole oikeastaan mitäänl lukuunottamatta suomalaisten rakentamaa Kostamusta ja Pääjärveä.
Olihan+noita.
Mainitsemallasi+kyseisellä+alueella+oli+450+teollisuuslaitosta+ja+kokonaistuotanto+vastasi+10+%+Suomen+teollisuustuotannosta.+Erityisen+tärkeitä+olivat+selluloosatehtaat,+joiden+tuotanto+oli+neljäsosa+koko+maan+selluloosatuotannosta.
Viimeisenä Petroskoista poistunutta suomalaiskomppaniaa heiteltiin sen omien todistusten mukaan sekä kivillä että kukkasilla.
Suomalaiset diskriminoivat venäläisiä ja monessakin suhteessa heikensivät näin karjalaisten asemaa. Tämä oli karhunpalvelus juuri karjalaisia kohtaan jotka vuosisatoja ovat eläneet luontevasti rinnakkain venäläisten kanssa. Ristiriitojen lietsojat ovat tulleet aina Ruotsin ja Suomen suunnalta.
Tosiasiassa valtaosa karjalaisista oli murhattu muiden suomalaisten mukana hiljattain. Väkeä oli siirretty paikalle muualta. Mitä jokin toope aivopesty kommarikarjalaine ajattelee, ei kiinnosta
Missään päin ItäKarjalaa ei suomalaisista tulijoista tykätty, niin hirveitä olivat historian muistot. Me vaan täällä emme tiedä mitä poikamme joskus Karjalassa puuhasivat. IsoViha moneen kertaan.