Zucmanin mukaan syitä on kolme. Ensinnäkin yhteisöverokertymä laskee, jolloin valtion kirstussa on vähemmän rahaa yhteiseen käyttöön.
Toisekseen yritysten kilpailuasetelmasta tulee epätasainen. Aggressiivista verosuunnittelua harjoittavat etenkin suuret, tuottoisat, monikansalliset yhtiöt. Pienemmät yritykset maksavat siten käytännössä enemmän veroja ja niiden kilpailuasema heikkenee.
Kolmanneksi verokikkailu voi Zucmanin mukaan johtaa poliittisesti epävakaaseen kehitykseen.
Toisekseen yritysten kilpailuasetelmasta tulee epätasainen. Aggressiivista verosuunnittelua harjoittavat etenkin suuret, tuottoisat, monikansalliset yhtiöt. Pienemmät yritykset maksavat siten käytännössä enemmän veroja ja niiden kilpailuasema heikkenee.
Kolmanneksi verokikkailu voi Zucmanin mukaan johtaa poliittisesti epävakaaseen kehitykseen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy.... verotuksellakin.
https://yle.fi/uutiset/3-11977736
On jo huomattu miten kokoomuksen toimet finanssialalla ovat suosineet suursijoittajia ja monikansallisia yrityksiä. Ja nämä sijoittajat ja yritykset vähät välittävät Suomen hyvinvoinnista. Vievät vain voitot ja verokikkailevat tulostason Suomessa niin alas, etteivät maksa veroja juuri mitään.
Pari vuotta sitten eräs pääosin ruotsalainen ja myös suomalainen yritys ei maksanut veeroja ollenkaan Suomeen. Pienen summan Ruotsiin ja loput kolmanteen maahan, jossa verotus on alhainen.
Suomi voisi olla kovemman yhteisöveron maa
G7-maat sitoutuvat kesäkuun alussa 15 prosentin minimiverotasoon. Zucman pitää sitä varsin matalana.
Suomi voisi hänen mielestään nostaa tasoaan vaikka 25 prosenttiin. Jos suomalainen yhtiö päätyisi tekemään voittoa esimerkiksi 12,5 prosentin yhteisöveron omaavassa Irlannissa, Suomi voisi kerätä maiden verotasojen väliin jäävän osuuden verotuloina itselleen.
Zucman kannattaa varallisuusveroa sekä korkeaa tuloverotusta rikkaille ja voittoa tekeville yrityksille. Siksi moni pani merkille, kun Zucman aloitti kesäkuun alussa Euroopan unionin tuella perustetussa EU Tax Observatory -tutkimuslaitoksessa johtajana.
Epäsuotuisa kehitys rahamarkkinoilla tapahtuu myös valtion omaisuuden myynnissä. Vaikka kuinka säädeltäisiin välttämättömien hyödykkeiden hintaa, niin aina niiden tuottajien päällimmäinen tarkoitus on hankkia rahaa sijoittajille. Ei toimittaa huoltovarmuudella palvelua ihmisille. Tämä näkyy esimerkiksi sähköverkon pitkissä korjausajoissa ja sähköasentajien uupumisena myrskyjen keskellä.
Zucmanin ja hänen kollegoidensa laskelmien mukaan Suomi menetti vuonna 2017 veroparatiiseihin siirrettyjen voittojen seurauksena yli 700 miljoonaa euroa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen muistion mukaan verotulojen menetys on Suomessa joitakin satoja miljoonia euroja.
Vaaka on kallistumassa yhteistyön puolelle. Verokikkailuun halutaan puuttua laajalla rintamalla – ja järjestelmän porsaanreikiä on jo pyritty tukkimaan.