Onko sormukset jumissa sormessa

Jossain vanhoissa valokuvissa voi näkyä vasurissa kihla- ja vihkisormus vielä, mutta ne kuvat on jo 12 vuotta vanhoja. Ainakin facessa on ollut moottoripyörän päällä istuvasta minusta kuva, jossa vielä näkyy vihkisormukset.

Hiukset täytyy olla myös peitetty jos on töissä ravintolan keittiössä, suurtalous keittiössä, kolun keittiössä ja eines tehtaalla.
Varmaan partakin pitää olla suojattu parrakkailla miehillä, kun partakarvoja aina jonkun verran irotaa, kun meikäläisellä on parta, ei mikään pitkä, mutta irronneita partakarvoja on kirjoitus pöydällä ja myös tietokoneen näppäimistölle niitä on muutama pudonnut.

Anonyymi kirjoitti:

Hiukset täytyy olla myös peitetty jos on töissä ravintolan keittiössä, suurtalous keittiössä, kolun keittiössä ja eines tehtaalla.
Varmaan partakin pitää olla suojattu parrakkailla miehillä, kun partakarvoja aina jonkun verran irotaa, kun meikäläisellä on parta, ei mikään pitkä, mutta irronneita partakarvoja on kirjoitus pöydällä ja myös tietokoneen näppäimistölle niitä on muutama pudonnut.

Lue lisää

Kyllä näin on. Sillähän jo kokkikoulussa tulee opetella oikeat tavat sen suhteen mitä työelämässä toimitaan. Sieltähän tulee keittiöalan ammattilaiset. Myös hygieniapassi hankitaan jo kouluaikoina, siis jos on opiskellut passin olemassaolon aikana, eikä hankkimiseen riitä pelkkä henkilötietokaavakkeen täyttö, vaan samalla tavalla on tehtävä testi, kuten esim. tulityökortinkin ja muiden vastaavien saamiseksi on todistettava tietotaitonsa. Samat säännöt ovat myös teurastamoissa, ja ruhojen jatkojalostustehtailla käytössä. Olin harjoittelemassa Euran Kariniemen broileritehtaan henkilöstöruokalan keittiössä, siksi tiedän myös tuon puolen. Nykyisistä tarkoista vaatimuksista en ole selvillä, koska ei ole ollut tarvetta tietää kaikkia standardeja.

Oman hygieniapassin sain kokkikoulussa, ja se on edelleen voimassa, vaikka käyttötarvetta ei ole ollut. Muistaakseni olen niiden ensimmäisten joukossa saaneita, siis siitä kun se passin voimassaolo tuli vaatimukseksi, ja omassa kortissani ei siksi luekaan mitään selkeetä voimassaolo aikaa, kuten käsittääkseni nykyään on. Tosin täytyy tunnustaa etten kaikkia vaadittavia tietoja enää muista, kuten jäähdytyskaapin tai kylmiöiden tarkkaa lämpötilaa, mutta aika moni nykykäytäntö ainakin kierrätyksen suhteen, siis mitä saa laittaa ja mihin, on sama pientalouden ja laitostalouden suhteen. 2000-luvun vaihteessa kun ei joka taloudessa vielä samalla tapaa kierrätetty mitä nykyään, mutta mitä vaadittiin ravintola- ja laitoskeittiöissä jo silloin.

Parroista ja niihin kohdistuneista käytännöistä en tiedä, koska en valmistumisen jälkeen kokin hommia ole päivääkään tehnyt ammatiksi. Kouluaikoina ja jo sitä ennen hajonnut polvi esti jatkuvan seisomatyön tekemisen, ja päädyinkin syksyllä aloittamaan aivan eri alan koulutuksen. Mitä tulee kokkikouluni miespuolisiin oppilaisiin, suurin osa oli tullut kouluun suoraan peruskoulusta, joten ne harvat jotka koulussa olivat, olivat iältään pääosin 15-19 -vuotiaita opiskellessaan. Eikä luokallani ollut ketään miespuolista aikuisopiskelijaa, jotta olisin päivittäin ollut asian kanssa tekemisissä, ja siten se olisi jäänyt mieleen.

Itse aloittaessani amiksessa merikoulussa (yhtenä erikoistumisvaihtoehtona oli suomenkielinen laivakokkikoulutus) opinnot, olin juuri lukiosta päässeenä 19-vuotias, eikä -99 aloittaneissa ollut erillistä yo-pohjaista luokkaa, vaan ensimmäisen ja toisen asteen suorittaneet olivat sekaisin keskenään.

Valmistuin siis suurtalouskokiksi 2002, vaikka alunperin Raumalle merikouluun hain ja pääsin nimenomaan laivakokiksi haluamisen takia. Siihen aikaan Rauma ja Kotka olivat ainoat paikkakunnat missä sai suomenkielistä opetusta niihin aikoihin, ja Turussa oli ruotsinkielinen koulutus. Hieman ennen aloittamista Merikoulu (amis), Rauman kauppis ja amis olivat yhdistyneet Rauman Ammatti-instituutiksi, ja sitä mukaa kokkipuolella oli eri puolilla kaupunkia toimipisteitä, missä opetusta annettiin kiertävällä systeemillä. Polven takia en päässyt laivapuolelle, enkä kakkosvaihtoehdoksi ravintolakokiksi, joten päädyin suurtalouskokiksi. Koska meitä suurtalouspuolella viimeisellä vuosilurssilla opiskelevia oli vain kolme, olimme ravintolakokkien kanssa samassa opetuksessa, ja vain omat harjoittelumme teimme suurtalouskeittiössä. Näin ollen mulla oli noin 90 prosenttisesti myös ravintolakokin koulutus, ja sanoinkin aina että osaan paistaa paremmin pihvin kuin tehdä 500 hengelle sapuskaa. Myös flambeeraus on hallinassa. Tai ainakin on ollut...siis ruuan liekitys. Tokan vuoden olimme tarjoilijoiden kanssa samassa ryhmässä, jolloin vielä kaikilla, myös tarjoilijoilla, oli keittiökoulutusta perusopinnoissaan. Joten hallitsen myös tarjoilun.

En osaa näköjään kirjoittaa tiivistetysti. Sorry.