VALTIONEUVOSTO julkaisi alkuvuonna selonteon EU-politiikasta. Siinä on otettu esiin tarve varmistaa, että Euroopan unionin toimielimissä työskentelee osaavia suomalaisia virkamiehiä tulevaisuudessakin.
Suomalaisvirkamiehistä on nimittäin tulossa hupeneva voimavara EU:ssa. Iso osa toimielinten nykyisistä suomalaislähtöisistä virkamiehistä siirtyi EU:n palvelukseen jäsenyytemme alkuaikoina, ja monet heistä jäävät lähivuosina eläkkeelle. Eläkkeelle jääneiden työtä jatkamaan saadaan nyt niukasti suomalaisia.
MERKITTÄVÄ osa Suomen lainsäädännöstä tulee Euroopan unionista. On tärkeää, että EU:n päätösten valmistelussa on mukana asiantuntemusta joka puolelta unionia. Ellemme ryhdy toimiin tilanteen kääntämiseksi, saatamme pian olla tilanteessa, jossa esimerkiksi joillakin komission pääosastoista ei työskentele asiantuntijatehtävissä lähes ollenkaan suomalaisia.
Suomalaisten osallistujien suhteellinen osuus EU-rekrytointikilpailuissa on pieni. Toisekseen menestys kilpailuissa ei viime aikoina ole yleisesti ollut hyvä. Vähäinen osallistuminen kilpailuihin saattaa johtua tiedon puutteesta ja rajallinen menestys kilpailuissa tuen puutteesta valmistautumisvaiheessa. On silti osin hämmästyttävää, että kansainvälinen ura yhdessä maailman keskuksista kiinnostaa suomalaisia vähemmän kuin jäsenyyden alkuaikoina.
Suomalaisessa politiikassa ja mediassa huomio keskitetään usein erilaisiin kiistoihin, jolloin kokonaiskuva unohtuu. Esimerkki tästä on keskustelu EU:n elvytyspaketista. Tässä ilmapiirissä unionin palvelukseen hakeutuminen ei tule herkästi mieleen uravaihtoehtona.
Ilman EU:ta Suomi olisi tuuliajolla, ja kansalaistemme laaja enemmistö tukee jäsenyyttä. Eurooppanuorten selvityksessä vuonna 2018 nuorista 89 prosenttia identifioi itsensä Euroopan unionin kansalaisiksi. Julkisuudessa Suomessa näkyvä mielikuva EU:sta eroaa vahvasti kansalaisten lähtökohtaisesti rakentavasta asenteesta eurooppalaiseen yhteistyöhön. Tämä tulisi kanavoida kiinnostukseksi hakeutua EU-uralle.
Suomalaisvirkamiehistä on nimittäin tulossa hupeneva voimavara EU:ssa. Iso osa toimielinten nykyisistä suomalaislähtöisistä virkamiehistä siirtyi EU:n palvelukseen jäsenyytemme alkuaikoina, ja monet heistä jäävät lähivuosina eläkkeelle. Eläkkeelle jääneiden työtä jatkamaan saadaan nyt niukasti suomalaisia.
MERKITTÄVÄ osa Suomen lainsäädännöstä tulee Euroopan unionista. On tärkeää, että EU:n päätösten valmistelussa on mukana asiantuntemusta joka puolelta unionia. Ellemme ryhdy toimiin tilanteen kääntämiseksi, saatamme pian olla tilanteessa, jossa esimerkiksi joillakin komission pääosastoista ei työskentele asiantuntijatehtävissä lähes ollenkaan suomalaisia.
Suomalaisten osallistujien suhteellinen osuus EU-rekrytointikilpailuissa on pieni. Toisekseen menestys kilpailuissa ei viime aikoina ole yleisesti ollut hyvä. Vähäinen osallistuminen kilpailuihin saattaa johtua tiedon puutteesta ja rajallinen menestys kilpailuissa tuen puutteesta valmistautumisvaiheessa. On silti osin hämmästyttävää, että kansainvälinen ura yhdessä maailman keskuksista kiinnostaa suomalaisia vähemmän kuin jäsenyyden alkuaikoina.
Suomalaisessa politiikassa ja mediassa huomio keskitetään usein erilaisiin kiistoihin, jolloin kokonaiskuva unohtuu. Esimerkki tästä on keskustelu EU:n elvytyspaketista. Tässä ilmapiirissä unionin palvelukseen hakeutuminen ei tule herkästi mieleen uravaihtoehtona.
Ilman EU:ta Suomi olisi tuuliajolla, ja kansalaistemme laaja enemmistö tukee jäsenyyttä. Eurooppanuorten selvityksessä vuonna 2018 nuorista 89 prosenttia identifioi itsensä Euroopan unionin kansalaisiksi. Julkisuudessa Suomessa näkyvä mielikuva EU:sta eroaa vahvasti kansalaisten lähtökohtaisesti rakentavasta asenteesta eurooppalaiseen yhteistyöhön. Tämä tulisi kanavoida kiinnostukseksi hakeutua EU-uralle.
Vastaukset 4
Vanhimmat
EU-SELONTEOSSA esitetään joukko toimenpiteitä hakijoiden valmennuksesta uralla etenemisen tukemiseen ja EU-työmahdollisuuksista tiedottamiseen. EU-urien houkuttelevuuteen vaikuttaa moni tekijä.
Esityksistä tehokkain olisi, että EU järjestäisi maakohtaisia asiantuntijakilpailuja erityisesti virkamiesten aliedustuksesta kärsiville jäsenvaltioille. Tilanne näyttää niin vaikealta, että ilman niitä suomalaisten asiantuntijoiden määrää EU-koneistossa voi olla vaikeaa saada nopeasti nostettua. Tällaisia kilpailuja oli Suomen jäsenyyden alkuaikoina – miksei nykyäänkin?
Nykyiset kaikkien jäsenmaiden kansalaisille avoimet asiantuntijakilpailut ovat monimutkaisia ja kestävät pitkään, jopa muutaman vuoden. Kilpailun läpäiseminen on kovan työn takana, mutta ei takaa, että hakija pääsee kiinnostustaan vastaaviin tehtäviin.
Haastavien kilpailujen läpäisyn jälkeen voi päätyä pitkiksi ajoiksi olemaan odotuslistoilla ilman varmuutta työpaikasta. Kiinnostavia tehtäviä on jatkuvasti tarjolla muuallakin – myös kansainvälisesti – esimerkiksi yrityksissä, tieteessä ja hallinnossa.
Pandemia on juurruttamassa laajan etätyöskentelyn työelämään, ja joustavat työajat ovat arkea. Uran lisäksi myös vapaa-aika ja perhe ovat tärkeitä. On olennaista, että EU:n toimielinten henkilöstöpolitiikka on kehityksen kärjessä. Onko näin?
TARVITSEMME laaja-alaista kansallista työtä suomalaisten EU-rekrytoinnin edistämiseksi. Valtionhallinnon lisäksi esimerkiksi korkeakoulut ja järjestöjä tulisi ottaa mukaan. Toivomme, että hallitus alkaa pian toteuttaa EU-selonteon henkeä rekrytointiasioissa.
Euroopalla on edessään ratkaisevat vuodet. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen, digitalisaatio ja siirtymä pandemiasta kestävään kasvuun vaativat suuria ponnistuksia. Euroopan unionin yhteinen suunta syntyy toimielinten yhteistyönä, jossa asiantunteva virkamiesvalmistelu on tärkeässä asemassa. Siinä tarvitaan suomalaistenkin panosta.
Sture Fjäder ja Juha Marttila
Fjäder on Akavan puheenjohtaja. Marttila on Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton puheenjohtaja.
Johan oli taas aloittajalta eu soopaa oikein antaumuksella
Kyse on vakavasta asiasta.
Kukaan ei odota EU-vihaajien kykenevän sitä ymmärtämään.
Onneksi nuoretkin tietävät ettei kannata pilata elämäänsä EUn takia. Niistä viroista saa huonon maineen loppuiäkseen varsinkin jos palaa takaisin Suomeen.yt pitää luoda itselleen maine rehellisestä työstä koska peliveivaaminen pilaa kaiken.