1900-luvulla Saksa kävi kaksi sotaa ”koko maailmaa vastaan” ja Ranska teki samoin pari-kolme kertaa Napoleonin johdolla 1800- luvulla.
Puunilaissotien aikaan sanottiin, että Rooma oli aseissa koko maailmaa vastaan, mikä oli toki liioiteltua, mutta ei täysin perätöntä, kun huomioidaan, että Rooman puolella taisteli vain muutamia italialaiskaupunkeja ja sitä vastaan Karthagon alaisuudessa libyalaisia, numidialaisia, hispanialaisia ja kelttejä sekä Galliasta että Pohjois-Italiasta, ja välillä vielä Makedoniakin yritti maksaa kalavelkojaan.
Mitä muita, vähemmän tunnettuja, vastaavanlaisia sotia historiassa on käyty, siten että osapuolet ovat äkkisilmäyksellä täysin eri suuruusluokkaa, mutta sota on silti muodostunut niin tasaväkiseksi, ettei kukaan tapahtumien aikaan voinut sanoa varmaksi miten sota tulisi päättymään?
1508-1510 Venetsia soti yksin paavi Julius II:n kokoamaa Cambrain liittokuntaa vastaan, johon kuului suurin osa Italiasta, Ranska, Espanja ja Saksa. Venetsia hävisi sodan, mutta se ei ollut lainkaan niin selvää kuin noista voimasuhteista voisi kuvitella.
Puunilaissotien aikaan sanottiin, että Rooma oli aseissa koko maailmaa vastaan, mikä oli toki liioiteltua, mutta ei täysin perätöntä, kun huomioidaan, että Rooman puolella taisteli vain muutamia italialaiskaupunkeja ja sitä vastaan Karthagon alaisuudessa libyalaisia, numidialaisia, hispanialaisia ja kelttejä sekä Galliasta että Pohjois-Italiasta, ja välillä vielä Makedoniakin yritti maksaa kalavelkojaan.
Mitä muita, vähemmän tunnettuja, vastaavanlaisia sotia historiassa on käyty, siten että osapuolet ovat äkkisilmäyksellä täysin eri suuruusluokkaa, mutta sota on silti muodostunut niin tasaväkiseksi, ettei kukaan tapahtumien aikaan voinut sanoa varmaksi miten sota tulisi päättymään?
1508-1510 Venetsia soti yksin paavi Julius II:n kokoamaa Cambrain liittokuntaa vastaan, johon kuului suurin osa Italiasta, Ranska, Espanja ja Saksa. Venetsia hävisi sodan, mutta se ei ollut lainkaan niin selvää kuin noista voimasuhteista voisi kuvitella.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mielenkiintoinen aloitus.
Itselläni tulee ensimmäisenä mieleen helleenien ja persialaisten väliset sodat (Persian miehitysyrityksistä Aleksanteri Suuren sotaretkeen), mutta ne eivät ole kovinkaan vähän tunnettuja. Tosin useimmilla ”tuntijoilla” on varsin sekalaisia harhakäsityksiä noista sodista.
Vähemmän tunnettu samaan miljööhön sattuva sotaretki tapahtui Persian prinssi Kyyroksen epäonnistuneen vallankaappausyrityksen seurauksena, kun joukko kreikkalaisia palkkasotureita jäi hävityn taistelun jälkeen jumiin syvälle vihollisen maaperälle, mutta onnistui vastoinkäymisistä huolimatta erittäin alivoimaisina taistelemaan itselleen tien Mustallemerelle, josta pääsivät laivoilla takaisin Kreikkaan. Kyydin he maksoivat Persian armeijalta ryöstösaaliiksi otetulla kullalla. Sotaretkellä mukana ollut sotilas Herodotos kirjoitti tapahtumista silminnäkijäkuvauksen, joka on säilynyt meidän päiviimme asti. (Kyyroksen sotaretki)
Suomi sai olla se joka viimeisenä löi Saksan - Lapin sodassa. Suomen ainoa sotavoitto on mitä alhaisin akseliveljen pettäminen vuosien vastaanotetun avun ja sotavoiman jälkeen.
Toinen maailmansota ei Saksan osalta päättynyt Lapin sotaan, eli Suomi ei ollut viimeinen joka löi Saksan. Se kunnia menee Neuvostoliitolle ja Länsiliittoutuneille yhdessä.
Joka tapauksessa kommentillasi ei ole mitään tekemistä aloituksen eikä tuon kommentin johon vastasit kanssa.
Tuo Venetsian tapaus on kyllä hieno esimerkki siitä, miten tärkeää raha on sodassa.
Euroopan rikkain kauppakaupunki palkka-armeijoineen kykeni varteenotettavasti haastamaan liittouman, johon kuului kolme viidestä silloisesta eurooppalaisesta suurvallasta ja vielä iso kimppu muita Italian kaupunkeja siihen päälle.
Ensimmäisessä puunilaissodassa voidaan ehkä sanoa Rooman sotineen "maailmaa" vastaan, etenkin kun Rooma ei tuolloin vielä ollut samanlainen sotilasmahti kuin millaiseksi se yleensä mielletään, mutta toisessa puunilaissodassa suurin osa sodasta käytiin nimenomaan Italiassa, jossa Roomalla oli selkeä etulyöntiasema. Ennemminkin Hannibal soti uskomattoman menestyksekkäästi koko Italiaa vastaan. Kolmannessa ei sitten ollutkaan kyse muusta kuin yhden kaupungin muutaman vuoden pituisesta piirityksestä, jonka lopputulos oli täysin selvä kaikille jo alusta alkaen.
Avausta tulisi jälleen hieman korjailla, esimerkiksi tähän tapaan:
Saksa ja Ranska kävivät sotaa "koko maailmaa" vastaan, mutta vain jos niiden liittolaisia ei oteta huomioon.
Ei mikään maa koskaan missään ole sotinut koko maailmaa vastaan. Se on täysin itsestään selvää.
Asiayhteydestä ja esimerkeistä käy kuitenkin selvästi ilmi, mitä aloittaja tarkoitti.
Eli avaus on typerä ja täysin tarpeeton.
Jospa vaikka lukisit aloituksen, etkä pelkkää otsikkoa, ja tahallisen väärinymmärtämisen sijaan edes yrittäisit ymmärtää mitä sillä tarkoitetaan.
Matematiikkaa lukuunottamatta mikään keskustelunaihe ei ole täysin täsmällinen, vaan vaatii aina osanottajilta kykyä pyrkiä ymmärtämään, mitä muut tarkoittavat sanavalinnoillaan. Väistämättä joskus tapahtuu väärinkäsityksiä, mutta tahallinen väärinymmärtäminen on vain yksinkertaisesti typeryyttä. Tässä nimenomaisessa aiheessa aloittajan tarkoituksen ymmärtäminen ei selvästikään ole mahdotonta (ja uskallan jopa väittää, että se on helppoa), sillä ainakin kaksi aiempaa kommentoijaa on ymmärtänyt oikein.
Jos nyt haluat pilkkua viilata, niin voimme vaikka sopia, että ”koko maailma” tarkoittaa tässä kontekstissa juuri kyseiseen konfliktiin liittyen relevanttia osaa maailmasta. Aloituksessakin ”koko maailmaa vastaan” on lainausmerkeissä, millä usein ilmaistaan sitä, ettei tarkoiteta kirjaimellisesti juuri sitä, mitä sanot itsessään tarkoittavat. Toki muitakin merkityksiä on, mutta tässä palaamme jälleen siihen, että lukijan pitäisi edes yrittää ymmärtää mitä kirjoittaja tarkoittaa. Ei Titus Liviuskaan (tietenkään) tarkoittanut kirjaimellisesti, että koko maailma oli nostanut aseensa Roomaa vastaan. (Ab Urbe Condita XXI-XXX)
Esimerkiksi muinaisella Kiinan valtakunnalla ei olisi ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa mitenkään Rooman ja Karthagon väliseen sodankäyntiin, joten Kiina ei selvästikään ollut puunilaissotiin liittyen relevantti osa maailmaa.
Vastaavasti Venetsian näkökulmasta 1500-luvun alussa sotilaallisessa ja diplomaattisessa kontekstissa kristillinen Eurooppa oli koko maailma. Kauppaa toki käytiin muuallekin. Ja niinpä sota lähes koko Eurooppaa vastaan oli Venetsian näkökulmasta sota ”koko maailmaa vastaan”.
Venetsian kauppayhteydet ulottuivat suoraan Euroopan lisäksi Lähi-Itään ja Pohjois-Afrikkaan ja epäsuorasti Intiaan ja Kiinaan asti, joten venetsialaiset eivät varmuudella pitäneet kristittyä Eurooppaa koko maailmana.
Kuten sanoin: Venetsian näkökulmasta 1500-luvun alussa sotilaallisessa ja diplomaattisessa kontekstissa kristillinen Eurooppa oli koko maailma. Kauppaa toki käytiin muuallekin.
Tietenkin venetsialaiset tunsivat tuolloin jo suunnilleen koko Euraasian ja Afrikan, mutta tuon sodan kannalta relevantti osa maailmaa olivat vain ne, jotka olisivat voineet aktiivisesti osallistua siihen.
Juuri Venetsian näkökulmasta Eurooppa oli kaikkea muuta kuin koko maailma! Venetsialle kaupankäynti oli sotimistakin tärkeämpi.
Ja molemmilla kerroilla pieni Suomi liehakoi Saksan kameraadina oman edun tavoit-
teineen ja yhtä monta kertaa jäi meille luu kouraan ja kurkkuun. eiks vaan?