Vastaukseksi Suomen Hallituksen pyyntöön, että Suomen Tasavalta tunnustettaisiin riippumattomaksi, on Kansankomissaarien Neuvosto, täysin yhdenmukaisesti kansain itsemääräämisoikeuden periaatteen kanssa, päättänyt:
Toimeenpanevalle komitealle ehdottaa:
a/ että Suomen Tasavallan valtiollinen itsenäisyys tunnustetaan,
sekä b/ että asetetaan Suomen hallituksen kanssa sopien erityinen Komitea kummankin puolen edustajista valmistelemaan niitä käytännöllisiä toimenpiteitä, jotka ovat seurausta Suomen eroamisesta Venäjästä.
https://histdoc.net/historia/itsen.html
Hyviä suhteita porvarillisen Suomen a Neuvosto-Venäjän välille ei kuitenkaan päässyt syntymään kun Venäjä ei nimennyt edustajiaan komiteaan .
Ei voitu sopia käytännön toimista mitä Suomen ero Venäjästä vaati.
Toimeenpanevalle komitealle ehdottaa:
a/ että Suomen Tasavallan valtiollinen itsenäisyys tunnustetaan,
sekä b/ että asetetaan Suomen hallituksen kanssa sopien erityinen Komitea kummankin puolen edustajista valmistelemaan niitä käytännöllisiä toimenpiteitä, jotka ovat seurausta Suomen eroamisesta Venäjästä.
https://histdoc.net/historia/itsen.html
Hyviä suhteita porvarillisen Suomen a Neuvosto-Venäjän välille ei kuitenkaan päässyt syntymään kun Venäjä ei nimennyt edustajiaan komiteaan .
Ei voitu sopia käytännön toimista mitä Suomen ero Venäjästä vaati.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Vasta nyt se uskalletaan sanoa – Lenin yllytti Suomen sosialistit aseisiin4
Suomettunut Suomi kiitti itsenäisyydestään Leniniä. Nyt uskallamme jo sanoa, että bolshevikkijohtajalla oli tuuhea ketunhäntä kainalossaan. Ennen kaikkea hän yllytti suomalaiset sosialistit aseisiin.
SDP:n pitää hävetä sitä, että sen oppineet radikaalit kaappasivat puolueen ja yllyttivät rahvaan kapinaan laillista esivaltaa vastaan. Johtajat pakenivat ulkomaille, useimmat Venäjälle
Suomen tulevalla onnella oli kolme kovaa ehtoa. Saksan piti hävitä ensimmäinen maailmansota, bolshevikkien piti säilyttää valtansa Venäjällä ja valkoisten piti voittaa sisällissota Suomessa.
– Jos yksikin näistä kolmesta olisi mennyt toisin, itsenäisen Suomen historia olisi saanut toisen käänteen.
https://www.verkkouutiset.fi/lasse-lehtinen-ennen-kaikkea-lenin-yllytti-suomen-sosialistit-aseisiin/#114bff36
En ole kuullut yhdenkään suomalaisen vasemmistolaisen koskaan sanovan että Lenin yllytti Suomen sosialistit aseelliseen kapinaan laillista hallitusta vastaan.
Hehän puhuvat torpparien kapinasta. Torppareita oli kuitenkin hyvin vähän mukana kapinassa ja yhtä paljon molemmilla puolilla.
Linnan fiktiivinen romaani on otettu totuutena.
"Torppareita oli kuitenkin hyvin vähän mukana kapinassa ja yhtä paljon molemmilla puolilla.
Linnan fiktiivinen romaani on otettu totuutena."
No sinäkö muka tiedät totuuden?
Jos tiedät, niin kerropas sitten paljonko niitä torppareita oli mukana molemmilla puolilla?
Professori arvostelee Kanava-lehdessä Väinö Linnan Pohjantähden vaikutusta historiantajuun - ”Nyky-yhteiskunnan ihmisiltä puuttuu älyllinen uteliaisuus”
Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares sanoo, että kirjailija Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian luoma kuva vuoden 1918 tapahtumista hallitsee liikaa ja väärällä tavalla suomalaisten käsityksiä sisällissodan tapahtumista.
Historioitsija tuntee olonsa epämukavaksi törmätessään keskusteluissa oletukseen, jonka mukaan Pohjantähti kertoo, "miten asiat todella olivat."
- Pohjantähden ydin on torpparikysymyksessä, joka ei ollut sodan kannalta kovin merkittävä. Rintamalla kaatuneista punaisista oli torppareita yksi sadasta. Valkoisten puolella taisteli jokseenkin sama määrä torppareita kuin punaisella.
Väinö Linna kuvaa kirjassaan, miten Akseli Koskela taistelee sitä vääryyttä vastaan, kun rovasti ottaa kolmasosan Koskelan torpan maista pappilan hallintaan.
- Noilta vuosilta ei liioin tunneta ainoatakaan tapausta, jossa pappila olisi palauttanut torpan maita itselleen. Porvarillinen senaatti oli jopa antanut lakiesityksen torpparien vapauttamisesta ennen sodan syttymistä, Vares kirjoittaa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201803242200832453
Ehkä sosiaalidemokraatti Linna kiersi sodan epämiellyttävän syyn tekemällä torpparikysymykestä pääsyyn.
Pääsyyhän oli sosialistinen vallankumous jonka sosiaalidemokraatit ja venäläiset bolsevikit aloittivat tammikuun lopulla 1918.
Keltaisen lehdistön sivut (paperiset) kelpaavat saunapuitten sytykkeeksi.
Kirjassa 1917 historiantutkijat ja professorit; Kai Hägman, Teemu Keskisarja ja
Markku Kuisma käsittelevät Linnan tekstejä sivuilla 216 ja 217 mm näin;
"Linna pureutui paikallisyhteisön ajattelutapojen ja konkreettisten ristiriitojen
kautta syvemmälle itsenäistymisvuosien todellisuuteen kuin useimmat historian-
tutkijat olivat siihen mennessä tehneet. Kustantaja oli oikeassa irvaillessaan
teossarjan mainoskampanjassa, että Väinö Linna onnistui kertomaan suomalaisen
arjen historiasta kuin kymmenet tutkijat. ---- Vanha AKS -veteraani Matti Kuusi
antoi teossarjan ilmestyttyä kaiken kunnian kirjailijalle, joka ensimmäisenä
kokosi 1900- luvun suomalaisista sirpaleista jotain ehjää ja kaikkia yhdistävää."
Uutuuskirja käsittelee vallankumouksen leviämistä Suomeen 1917-18.
Tragedian syitä hahmotetaan usein Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian pohjalta. Näin sodasta piirtyy kuitenkin vino kuva, kustantajan esittelytekstissä todetaan.
Kirjoittajat viittaavat professori Viljo Rasilan tutkimuksiin torppareista, jotka ovat heidän mukaansa Väinö Linnan trilogian yleistettävyyden kannalta ”varsin murskaavia”. Suomessa oli noin 55 000 torpparia, mutta punaisten rintamalla kaatuneita torppareita oli 24. Valkoisten puolella heitä kaatui lähes yhtä paljon.
– Rasila kokoaa eri tutkimuksensa talven 1918 osalta johtopäätökseksi: ”Torpparikysymyksellä ei ole ollut sodan syttymiseen eikä sen rintamajakoon käytännöllisesti katsoen mitään osuutta, ja maanvuokraajaväestö itse pysytteli suureksi osaksi passiivisena tai asennoitui lähes yhtä runsaasti valkoiselle kuin punaiselle puolelle.”
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian toisella osalla on ollut suuri merkitys vuoden 1918 kärsimysten esiin tuojana, mutta samalla sen yleistäminen Suomen vallankumouksen selitykseksi on johtanut vakavasti harhaan kokonaisen sukupolven.
”Väinö Linnan teoksen suuri arvo on siinä, että se nosti esiin vuoden 1918 kärsimykset, ja se onkin kuin tositarina vallankumouspäätöksen seurauksista”.
Mutta samalla Pohjantähti-trilogia on myös noita vallankumouspäätöksiä ja sodan syitä peittävä lumetarina. Se siirsi katseen pois sekä vastuullisista että niistä, jotka eivät lähteneet mukaan vallankumoukseen ja turvasivat jatkossa kansanvaltaa puolueessaan ja Suomessa.
Mikä siis on ongelman ydin? Pentinkulman tarina ei kerro sitä, että talvella 1918 kyseessä oli – kotimaisten punakaartien ja venäläisten bolsevikkien painostamana – Kullervo Mannerin ja O.W. Kuusisen johtamien SDP:n vastahakoisten puolue-elimien päättämä epäonnistunut aseellinen vallankumous itsenäisen, demokraattisen valtion kumoamiseksi.
https://www.verkkouutiset.fi/lasse-lehtinen-vaino-linna-johti-vakavasti-harhaan-kokonaisen-sukupolven/#114bff36
Linnan romaani oli sodan todellisia syitä peittävä lumetarina.
Kekkosvihasta käyttövoimansa ammentava Lasse Lehtinen voisi keskittyä
Aku ankan Nakke nakuttajan analysointiin.
---Ei voitu sopia käytännön toimista mitä Suomen ero Venäjästä vaati.----
Hyvinhän tuo meni ilmankin. Vai mikä nimenomainen asia sinua nyppii vieläkin. Tosin kaikki sovittiin Tarton rauhassa.
-----Neuvosto-Venäjä ei halunnut 1918 hyviä suhteita Suomeen------
Eikä suomi halunnut 1918 hvyiä suhteita Neuvosto-Venäjään. Siis molemminpuolista.
----Ei voitu sopia käytännön toimista mitä Suomen ero Venäjästä vaati.---ö---
Ero oli kuitenkin tapahtunut tosiasia ja se riitti.
Neuvosto-Venäjä oli persereikä.
Lenin ja Stalin yllyttivät suomalaisia sosialidemokraatteja vallankumoukseen, ja kun nämä sen alkoivat, niin bolsevikit aseistivat heitä.
Myttyyn meni sekin bolsuroistojen suunnitelma, ja Kremlin edessä konttaajia kyrsii.
"Suomalaiset toverit alkoivat tässä vaiheessa todella harmittaa Leniniä. Pelkkää puhetta Helsingissä ilman tekoja. Lenin piti vuoden 1918 alussa muutaman päivän loman Terijoella ja merkitsi työtehtäviinsä artikkelin aiheesta "Pikkuporvariston loismaisuus ja suomalaisten sosialidemokraattien petos".
Viikkoa myöhemmin Tukholman sosialistinen pormestari Carl Lindhagen kävi tervehtimässä Leniniä Smolnassa ja sai kuulla, että "suomalaiset sosialidemokraatit ovat pettureita . . . he eivät halua tehdä vallankumousta vaikka se on heidän velvollisuutensa".
Lähde: Lasse Lehtinen, Risto Volanen: 1918 - Kuinka vallankumous levisi Suomeen. 2018. s. 158.
Valtataistelu johti neuvostojen maan syntyyn vasta 30. joulukuuta 1922.