"Ainoa, joka on katolisen kirkon puolelta uskaltanut sanoa mitään, on isä Robert:
”Se mitä tapahtuu isä Janille, on hidas murha.
Te (Katkirkko) voitte sanoa, että minä sanoin sen.” Näin kirjoittaa g.politi katkirkossa. Meillä on uusi paavi. Hän on saksalainen. on varmaa että hän tämän vuoksi velejyttä isä janin kanssa tuntien palauttaa hänet suomeen. Isä jania ei saa murhata. On rohkeaa, että isä RObert nousee vanhoilla päivillään kirkkoa ja piispaa vastaan kuin Martti Lutter ´ja lyö sen hajalle, koska se kahlitsee isä Janin. Isä robertissa puhuu Pyhä henki. miksi Isä robertom pitää olla espoon metsässä, Miksi ei Henrikin kirkkoherrana? Piispana? Isä Robert näkee luonnon Jumalana kauniilla tavalla. isä Janissa kin on
Jumala-meidän-kanssamme.
”Se mitä tapahtuu isä Janille, on hidas murha.
Te (Katkirkko) voitte sanoa, että minä sanoin sen.” Näin kirjoittaa g.politi katkirkossa. Meillä on uusi paavi. Hän on saksalainen. on varmaa että hän tämän vuoksi velejyttä isä janin kanssa tuntien palauttaa hänet suomeen. Isä jania ei saa murhata. On rohkeaa, että isä RObert nousee vanhoilla päivillään kirkkoa ja piispaa vastaan kuin Martti Lutter ´ja lyö sen hajalle, koska se kahlitsee isä Janin. Isä robertissa puhuu Pyhä henki. miksi Isä robertom pitää olla espoon metsässä, Miksi ei Henrikin kirkkoherrana? Piispana? Isä Robert näkee luonnon Jumalana kauniilla tavalla. isä Janissa kin on
Jumala-meidän-kanssamme.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Rakkaat ihmiset. Isä Robert on nukkunut pois tänä aamuna klo 8. 34. Menetys on mittaamaton. Rukoilkaamme hänen sielunsa puolesta.
Kiitos isä kaikesta! Olet aina kaanssamme.
REQUIEM AETERNAM DONA EI DOMINE ET LUX PERPETUA LUCEAT EI REQUIESCAT IN PACE AMEN. PIE IESU DOMINE, DONA EI REQUIEM!
Surullinen uutinen! Muistan lämmöllä isä Robertia. Kävin 90-luvulla moneen otteeseen keskustelemassa hänen kanssaan mitä moninaisimmista uskonasioista ja toki muustakin. Hänen terveytensä oli jo hiipuva, mutta hän jaksoi silti viljellä itseironiaa ja nauraa keskustelujemme aikana itselleen, esimerkiksi vatsavaivoilleen, joista hän alituiseen kärsi. Isä Robertin säkenöivä teologinen ymmärrys löi minut yhä uudelleen ällikällä ja rakkauden määrä, joka tässä papissa oli, oli mittaamaton. Rakkaus ei kuitenkaan koskenut koskaan kirkon hierarkiaa, jota hän minulle sanoi leikkimielisesti perkeleen pauloiksi. Isä Janin kohtalo oli lähellä hänen sydäntään.
Olen monesti ajateellut Ekumeenista keskusta rakennuksena ja verrannut sitä isä Robertiin; he olivat tavallaan yhtä. Ekumeeninen keskus oli nuorten rakentama, kuten isä Robert. Se ei kuitenkaan kestänyt aikaa ja alkoi rappeutua, asetettiin homeen takia asumiskieltoon. Monet kävivät keskuksessa ja löysivät siitä kodin, kuten isä Robertistakin. Isä RObertilla oli veli, niinkuin keskuksella oli pieni sivutalo, joka pilaantui nopeasti koska siinä ei ollut kunnon kattoa. Tämä asumis kielto on isä Robertin kohdalla kuin piispa Verschruenin asenne häntä kohtaan. Nyt keskus on revittävä alas. Näin kävi isä Robertinkin.
Hei! Menetys on nimenomaan mittaamaton, kuten Gianni edellä kirjoitti. Meillä ei ole enää ketään pappia täällä. Paavikaan ei ole "meidän miehemme". En näe enää valoa... Tunnen uppoavani syvyyteen... Loppu on lähellä...
menetyksemme on mittaamaton, valtava on tyhjiö joka jäi ikiajoiksi täyttämättä tämän suuren ihmisen jälkeen. Joskus tuntuu, että nämä surulliset asiat kasaantuvat luvattoman tehokkaasti. Kun katkirkkolainen puhuu surusta, nykyään hän tarkoittaa monikkoa. Siksi, juuri siksi meidän on tartuttava toistemme käteen ja vietävä edes osaa näistä suurista perinnöistä eteenpäin. Toistemme tukien, rohkaistaen. Silloin kun ahdistus ja suru on voimakkainta, silloin Jumala on lähellä, ehkä lähempänä kuin muulloin. Tähän on pakko luottaa, muuten me katkeamme. Olen varma siitä, että isä nytkin rukoilee puolestamme, jopa voimakkaammin. Sunnuntaina klo 11 rukoilemme Myllyrärvelle hiljaa isän puolesta.
osaako kukaan sanoa perässäni:
henkilökultti
?
Miten voit ajatella, että rakkaan ihmisen menettämisen aiheuttama suru on henkilökulttia? Rakastatko ketään vai pelkäätkö antautua rakastamaan? Oletko kykenevä asettumaan surevan ihmisen asemaan vai ivaatko kaikkia inhimillisä tunteita?
toteaa ehkä muidenkin puolesta, että isä Robertin kohdalla emme osaa lausua ääneen sarkastisen ja pahatahtoisen kehoituksesi ollenkaan. Emme, koska hän asetti aina itsensä muiden alapuolella. Niin, että vaikka kuinka yrittäisit olla fiksu, annat vain surullisen todistuksen epäinhimillisyydestäsi. Kirjoituksesi oli tämän palstan matalin "saavutus". Onnittele itseäsi ja pysy kaukana meistä.