Täytyy muistaa, että Talvisodassa Suomelta vääryydellä ryöstetty Karjalan alue liitettiin Suomeen 1941.
Kun katsoo karttaa ei Tarton rauhan rajalta ole pitkä matka Syvärille eikä Ääniselle.
Joka tapauksessa Tarton rauhan rajalinja oli ylitettävä koska se oli puolustajalle epäedullista maastoa jota ei kyetty talvisodassakaan puolustamaan.
Rajalle puolustukseen jääminen ei niin ollen olisi ollut järkevää. Paras puolustuslinja Laatokka Syvärijoki , Ääninen oli lähellä Tarton rauhan rajaa.
Kun katsoo karttaa ei Tarton rauhan rajalta ole pitkä matka Syvärille eikä Ääniselle.
Joka tapauksessa Tarton rauhan rajalinja oli ylitettävä koska se oli puolustajalle epäedullista maastoa jota ei kyetty talvisodassakaan puolustamaan.
Rajalle puolustukseen jääminen ei niin ollen olisi ollut järkevää. Paras puolustuslinja Laatokka Syvärijoki , Ääninen oli lähellä Tarton rauhan rajaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/rescordis/204641-alkuperainen-suomineito-ilman-rihmankiertamaa-katso-kuva/
Kun katsoo kartasta miten Tarton rauhan rajaa voitiin puolustaa niin Syvärille eteneminen oli välttämätöntä.
Suomi olisi voinut olla Ruotsin tavoin hyötyjä WW2 aikana jos Erkko ja Mannerheim olisivat aikanaan menneet metsään ja ampuneet kuulan kalloonsa.
-----Paras puolustuslinja Laatokka Syvärijoki , -----
Oliko tuo kesällä -44 kovinkin hyvä, taisteluitta luovutettiin.
Tarton rauhan rajalla ei ollut hyökkääjälle mitään luonnollista estettä kuten suurta vesistöä.
Sitä linjaa oli Suomen vähillä joukolla mahdoton pitää ollenkaan. Syvärillä saatiin olla suhteellisen rauhassa 3 vuotta.
---Paras puolustuslinja Laatokka Syvärijoki , -----
Oliko tuo kesällä -44 kovinkin hyvä, taisteluitta luovutettiin.
Kyllä venäläisjoukkoja kyettiin kuluttamaan ja pysäyttämään ennen Suomen nykyistä rajaa Kannaksella ja Laatokan pohjoispuolella.
" suhteellisen rauhassa "
Tuosta ei enää toiveajattelu parane!
Suomen puolustus olisi jäänyt liian harvaksi jos se olisi ryhmitetty noin 600 kilometrin pituiselle vanhan rajan maarintamalle .
Laatokka-Syväri-Ääninen Seesjärvi linja lyhensi vaikeasti puolustettavan maarintaman alle 200 kilometriin.
Neuvostoliittokin pyrki talvisodassa parhaalle puolustuslinjalle eli Tornionjoelle.
Siinä vaikeasti puolustettavaa maarintamaa on mahdollisimman vähän.
Neuvostoliiton ilmoitettu päämäärä kesäkuussa 1940 oli neuvostojärjestelmän tulevat rajat Atlantille, Välimerelle ja Pohjanmerelle, jolloin tietysti työläästi puolustettavissa oleva maaraja lännen suunnalla olisi kutistunut olemattomiin, ja Brittein saaretkin luettiin, totta kai, siihen Eurooppaan, joiden kansalaisten tulee voida kuulua tuohon samaan "neuvostojärjestelmään", kuten Vjatsheslav Molotov valisti ilmoituksellaan Liettuan ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičiusta 30.6.1940 Moskovassa.
Liettua oli jo tuolloin puna-armeijan miehittämä.
”Teidän on ymmärrettävä, että pienet kansat tulevat häviämään tulevaisuudessa. Teidän Liettuanne ja muiden Baltian kansojen, Suomi mukaan luettuna on liityttävä kunniakkaaseen neuvostokansojen perheeseen. Sen vuoksi teidän tulisi nyt alkaa perehdyttää kansaanne neuvostojärjestelmään, joka tulevaisuudessa tulee hallitsemaan kaikkialla Euroopassa ja jota tullaan toteuttamaan nopeammin joissakin paikoissa, kuten Baltian maissa ja myöhemmin muualla.”
h eteen.
ttps://tammenlehva.fi/2020/04/01/hitlerin-ja-stalinin-yhteistyo-ja-talvisodan-merkitys-kansainvalisessa-politiikassa/
Itänaapuri on ollut huono sopijaosapuoli...Aina..