Montako kertaa Saksa tarvitaan takaamaan Suomen itsenäisyys?

Montako kertaa Saksa tarvitaan takaamaan Suomen itsenäisyys?

1917 Saksa pakotti Venäjän myöntämään Suomelle itsenäisyyden.

1940 Saksa esti marraskuussa NL:a suorittamasta loppuun 1939 ystävyyssopimuksen lisäpöytäkirjan etupiirijaon mukaista valtuutusta Suomen miehityksestä.

1940-41 Saksa esti Suomen puolustusliiton Ruotsin kanssa. Siinähän Suomi olisi luopunut itsenäisyydestään laukaustakaan ampumatta!

1944 Saksan aseapu pelasti Suomen tuholta.


Hullua kuinka Suomi olisi ollut jo Talvisodan jälkeen valmis luopumaan laukaustakaan ampumatta siitä, mitä se oli juuri 25 000 sotilaan hengen vieneellä Talvisodalla 105 päivää puolustanut: ITSENÄISYYDESTÄÄN!

Pääkaupunki olisi ollut Tukholma ja ulkopolitiikan olisi hoitanut Ruotsi! Se itsenäisyydestä sen liiton jälkeen, mutta eipä jauhettaisi PAKKORUOTSIN tarpeellisuudesta... ;=)

Aiheesta lisää:

Ohto Manninen: Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977
14<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Valtioliitto olisi saattanut pelastaa Suomen Jatkosodalta.
Siksi sitä kannattaa vastustaa vieläkin.

Samalla tulee puolustaneeksi sekä Saksan että NL:n diktaattorien sotapolitiikkaa.Hehän estivät valtioliiton yhteen ääneen!
Eli oikealla asialla ollaan!

Äänestä

Kumpikin suurvalta halusi pitää Suomen omana makupalanaan.Saksa puutavaran ja nikkelin vuoksi,Neuvostoliitto Itämeren dominanssin takia.

Äänestä
  • ##Saksa puutavaran ja nikkelin vuoksi##

    Kyllä Saksassa metsää kasvaa... minne unohdit sen hetkisen Saksalle tärkeimmän eli KUPARIN?

    Saksa olisi halunnut ostaa koko Suomen
    (Outokummun) kuparituotannon, sillä kuparin tarve oli valtava kaikissa aseissa, missä käytettiin sähköä. Lisäksi kranaattien johtorenkaissa tarvittiin kuparia valtavat määrät.

    Äänestä

-----1917 Saksa pakotti Venäjän myöntämään Suomelle itsenäisyyden.-----

Puppua, kukaan ei pakottanut. Bolsut myönsivät Suomelle itsenäisyyden oman kansallisuuspolitiikkansa vuoksi. Saksa sen vei valtiosopimuksella maaliskuussa 1918 jolloin Suomesta tuli Saksan vasalli laukaustakaan ampumatta. Jotenkin tämä taas kerran pääsi sinulta unohtumaan.

Äänestä
  • Saksa mahdollisti punakapinan nopean lopettamisen.
    Punikkeja se riepoo vieläkin.

    Saksan romahdus mahdollisti siirtymisen lännen leiriin Mannerheimin johdolla.Siellä ollaan nytkin.

    Äänestä

  • ,.. Suomesta tuli Saksan vasalli laukaustakaan ampumatta. Jotenkin tämä taas kerran pääsi sinulta unohtumaan.

    Suomesta ei tullut missään vaiheessa Saksan vasallia. Taas kerran punikin houreita.

    Kuningasajatuksella huijattiin bolsuja ja estettiin bolsujen hyökkäys Suomalaisten selkään.

    Äänestä

  • ## Puppua, kukaan ei pakottanut. Bolsut myönsivät Suomelle itsenäisyyden oman kansallisuuspolitiikkansa vuoksi. ##

    Unohditko Brest-Litovskin rauhansopimuksen ehdot Venäjän joukkojen vetämisestä pois mm. Baltian maista ja Suomesta?

    Aselepo Venäjän ja Saksan välillä alkoi 5.12.1917 ja jo silloin oli Venäjän täytynyt hyväksyä pääkohdat tulevasta rauhansopimuksesta, joka venyi myöhemmälle kevättä 1918.
    Hjelt sähkötti, heti saatuaan tietää aselevosta, Saksasta Suomeen "Aika on nyt otollinen". Ja seuraavana päivänä Suomi julistautui itsenäiseksi.


    Pakaslahti kertoo kirjassaan, Suomen itsenäisyyden tunnustaminen, tarkan kuvauksen ja kronologian (tunnustamisasiakirjojen / sähkeiden saapumisjärjestys ei valtioilta) miten tuo kaikki tapahtui. Hjeltin kirjassa, Vaiherikkailta vuosilta, on tarkka kuvaus Saksan osuudesta Suomen ja Baltian maiden itsenäistymiselle.

    Saksa sen Suomen itsenäisyyden hoiti Brest-Litovskin aselevolla 5.12.1917 rauhansopimuksella 3.3.1918. Siinähän oli perusvaatimuksena Venäjän joukkojen poistaminen mm. Suomesta ja Baltian maista.
    Siinäpä olikin sitten helpompaa alkaa Suomenkin vaatimaan itsenäisyyden tunnustamista Venäjältä heti 6.12.1917 kun Venäjä oli tehnyt aselevon edellisenä päivänä Saksan kanssa ja siten jo osaltaan hyväksynyt tulevat järjestelyt Baltiassa ja Suomessa. Siis Suomen itsenäistymisen.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Brest-Litovskin_rauha

    "Alustava aselepo Neuvosto-Venäjän ja Saksan välillä oli alkanut 5. joulukuuta 1917 ja varsinainen aseleposopimus solmittiin 16. joulukuuta saksalaisten itärintaman esikunnassa Brest-Litovskissa. Rauhanneuvottelut alkoivat 22. joulukuuta 1917 Brest-Litovskissa."

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_itsenäistyminen

    "Venäjän jälkeen Ranska..."

    Muiden maiden tunnustus Suomen itsenäisyydelle

    "Venäjän jälkeen Ranska ja Ruotsi tunnustivat Suomen 4. tammikuuta sekä ja Tanska ja Norja 10. tammikuuta. Saksan tunnustus julkaistiin 6. tammikuuta, mutta valtakunnankansleri Georg von Hertling kertoi jälkeenpäin tunnustamisen tapahtuneen jo 4. tammikuuta. Kaikkiaan 15 maata tunnusti Suomen itsenäisyyden vuoden 1918 aikana, mutta esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian tunnustus saatiin vasta keväällä 1919."

    Tuolta löytyy kaikki oleellinen ja tunnamiseen liittyvät asiakirjat on kirjassa Pakaslahti Aaro Suomen itsenäisyyden tunnustaminen.

    Pakaslahti Aaro Suomen itsenäisyyden tunnustaminen - Asiakirjakokoelma
    Wsoy/Ulkoasiainministeriö, 1937, 286 s., painos: p1

    Hjelt Edv. Vaiherikkailta vuosilta 1-2
    Otava, 1919-20, 322 268 s., painos: 1

    Nurmio Yrjö Suomen itsenäistyminen ja Saksa
    Wsoy, 1957, 376 s., painos: 1

    Talas Onni Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat
    Karisto, 1953, 114 s., painos: 1

    Äänestä

  • 》》Saksa sen vei valtiosopimuksella maaliskuussa 1918 jolloin Suomesta tuli Saksan vasalli《《

    Huvittava juttu kuinka samainen, itsenäisyysmies ja Saksassa Suomea edustanut "epävirallinen lähettiläs", Hjelt allekirjoitti kuulemma "ominpäin" sen kauppasopimuksen Saksan kanssa.
    Tämä kauppasopimus antoi Saksalle likimain yksinoikeuden Suomen ulkomaankauppaan. Toisaalta pitää muistaa käynnissä olleen 1. Maailmansodan käytännössä estäneen kaiken meriliikenten (=ulkomaankaupan) muualle ulkomaailmaan ja tuskin Ruotsi tai sen takana Norja olisi tarvinnut esim. puuta Suomesta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    ## Puppua, kukaan ei pakottanut. Bolsut myönsivät Suomelle itsenäisyyden oman kansallisuuspolitiikkansa vuoksi. ##

    Unohditko Brest-Litovskin rauhansopimuksen ehdot Venäjän joukkojen vetämisestä pois mm. Baltian maista ja Suomesta?

    Aselepo Venäjän ja Saksan välillä alkoi 5.12.1917 ja jo silloin oli Venäjän täytynyt hyväksyä pääkohdat tulevasta rauhansopimuksesta, joka venyi myöhemmälle kevättä 1918.
    Hjelt sähkötti, heti saatuaan tietää aselevosta, Saksasta Suomeen "Aika on nyt otollinen". Ja seuraavana päivänä Suomi julistautui itsenäiseksi.


    Pakaslahti kertoo kirjassaan, Suomen itsenäisyyden tunnustaminen, tarkan kuvauksen ja kronologian (tunnustamisasiakirjojen / sähkeiden saapumisjärjestys ei valtioilta) miten tuo kaikki tapahtui. Hjeltin kirjassa, Vaiherikkailta vuosilta, on tarkka kuvaus Saksan osuudesta Suomen ja Baltian maiden itsenäistymiselle.

    Saksa sen Suomen itsenäisyyden hoiti Brest-Litovskin aselevolla 5.12.1917 rauhansopimuksella 3.3.1918. Siinähän oli perusvaatimuksena Venäjän joukkojen poistaminen mm. Suomesta ja Baltian maista.
    Siinäpä olikin sitten helpompaa alkaa Suomenkin vaatimaan itsenäisyyden tunnustamista Venäjältä heti 6.12.1917 kun Venäjä oli tehnyt aselevon edellisenä päivänä Saksan kanssa ja siten jo osaltaan hyväksynyt tulevat järjestelyt Baltiassa ja Suomessa. Siis Suomen itsenäistymisen.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Brest-Litovskin_rauha

    "Alustava aselepo Neuvosto-Venäjän ja Saksan välillä oli alkanut 5. joulukuuta 1917 ja varsinainen aseleposopimus solmittiin 16. joulukuuta saksalaisten itärintaman esikunnassa Brest-Litovskissa. Rauhanneuvottelut alkoivat 22. joulukuuta 1917 Brest-Litovskissa."

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_itsenäistyminen

    "Venäjän jälkeen Ranska..."

    Muiden maiden tunnustus Suomen itsenäisyydelle

    "Venäjän jälkeen Ranska ja Ruotsi tunnustivat Suomen 4. tammikuuta sekä ja Tanska ja Norja 10. tammikuuta. Saksan tunnustus julkaistiin 6. tammikuuta, mutta valtakunnankansleri Georg von Hertling kertoi jälkeenpäin tunnustamisen tapahtuneen jo 4. tammikuuta. Kaikkiaan 15 maata tunnusti Suomen itsenäisyyden vuoden 1918 aikana, mutta esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian tunnustus saatiin vasta keväällä 1919."

    Tuolta löytyy kaikki oleellinen ja tunnamiseen liittyvät asiakirjat on kirjassa Pakaslahti Aaro Suomen itsenäisyyden tunnustaminen.

    Pakaslahti Aaro Suomen itsenäisyyden tunnustaminen - Asiakirjakokoelma
    Wsoy/Ulkoasiainministeriö, 1937, 286 s., painos: p1

    Hjelt Edv. Vaiherikkailta vuosilta 1-2
    Otava, 1919-20, 322 268 s., painos: 1

    Nurmio Yrjö Suomen itsenäistyminen ja Saksa
    Wsoy, 1957, 376 s., painos: 1

    Talas Onni Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat
    Karisto, 1953, 114 s., painos: 1

    Ruotsi oli täysin haluton tunnustamaan Suomen itsenäisyyttä ja epäili sen onnistumista. Suomalainen Helvetinkivi kumppaneineen kerjäsi Ruotsilta tunnustusta liki kuukauden ajan ja Ruotsi kiristeli Ahneidenmaan asialla,. Ruotsin mukaan se ei kuulunut Suomeen. Vasta Ranskan ja Saksan tunnustettua Suomen itsenäisyyden, kiirehti Ruotsikin mukaan, samoin Norja ja Tanska liki viikkoa myöhemmin.

    Lähteenä tämä kirja:

    Pakaslahti Aaro: Suomen itsenäisyyden tunnustaminen - Asiakirjakokoelma
    Wsoy/Ulkoasiainministeriö, 1937, 286 s., painos: p1

    Äänestä

Erinomainen kirja, sisältää myös Suomem itsenäistymisvaiheet ja kytkyn Saksaan:

Jääskeläinen Mauno

Itä-Karjalan kysymys : kansallisen laajennusohjelman synty ja sen toteuttamisyritykset Suomen ulkopolitiikassa vuosina 1918-1920, Helsingin yliopiston väitöskirja. WSOY 1961, 2. painos 2003

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mauno_Jääskeläinen

Äänestä

Muuhun en ota kantaa mutta Saksa oli ilmeisesti kovin ahkera puuhamies kun Suomen rahoja päätettiin alkaa jakamaan Italialle.

Äänestä

Paskapuhetta vuodelta 1917.
Saksasta ei ollut pakottajaksi mihinkään.

Äänestä
  • Sinähän et näemmä tunne 1. MS:n tilanteita ollenkaan kun noin tyhmiä väität. Saksa ujutti Leninin Sveitsistä Suomen kautta Venäjälle ja kohta siellä vallitsi täysi svaboda. Siksihän se Päälahtarikin tuli Suomeen Odessasta "muka polveaan potemaan". Oikeasti siis virkaheittona Tsaarin kenraalina kun joukot oli lähteneet lippahivoon.

    Venäjän armeijasta ei ollut enää saksalaisille vastusta, niinpä he suostuivat aselepoon 5.12.1917 ja kun rauhanneuvotteluissa Saksan rajut vaatimukset alkoi liikaa sylettää, eikä rauhaan päästykään sovitusti, niin Saksa aloitti yleishyökkäyksen ja valtasi Baltian maat ym. ja eteni Pietaria kohden. Silloin oli jo bolsuilla kova kiire allekirjoittaa Brest-Litovskin ankara rauhansopimus 3.3.1918.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Montako kertaa Saksa tarvitaan takaamaan Suomen itsenäisyys?

1917 Saksa pakotti Venäjän myöntämään Suomelle itsenäisyyden.

1940 Saksa esti marraskuussa NL:a suorittamasta loppuun 1939 ystävyyssopimuksen lisäpöytäkirjan etupiirijaon mukaista valtuutusta Suomen miehityksestä.

1940-41 Saksa esti Suomen puolustusliiton Ruotsin kanssa. Siinähän Suomi olisi luopunut itsenäisyydestään laukaustakaan ampumatta!

1944 Saksan aseapu pelasti Suomen tuholta.


Hullua kuinka Suomi olisi ollut jo Talvisodan jälkeen valmis luopumaan laukaustakaan ampumatta siitä, mitä se oli juuri 25 000 sotilaan hengen vieneellä Talvisodalla 105 päivää puolustanut: ITSENÄISYYDESTÄÄN!

Pääkaupunki olisi ollut Tukholma ja ulkopolitiikan olisi hoitanut Ruotsi! Se itsenäisyydestä sen liiton jälkeen, mutta eipä jauhettaisi PAKKORUOTSIN tarpeellisuudesta... ;=)

Aiheesta lisää:

Ohto Manninen: Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu