Suomen ETYK-suurlähettiläänä ja aseidenriisuntalähettiläänä toiminut Markku Reimaa on penkonut Pohjoismaiden ja Saksan keskinäisiä yhteyksiä vuosilta 1940-1944.
Reimaa kertoo Tanskan olleen Euroopan kenties kehnoimmin sotilaalliseen kriisiin valmistautunut maa. Tanskan eduskunnan molemmat kamarit olivat hyväksyneet hallituksen politiikan: Saksaa kohtaan oltiin niin rähmällään, että maan valtaaminen vei Saksalta yhden päivän. Sen yhteydessä kuoli vain 13 tanskalaista.
Norjan kohtalo oli toinen. Se oli hankalammin vallattavissa, ja norjalaiset panivat aseellisesti hanttiin, mikä koitui monen norjalaisen kohtaloksi.
Historian kummallisia käännöksiä kuvastaa se, että vielä saman vuoden (1940) helmikuussa Neuvostoliitto oli ehdottanut Saksalle invaasiota Norjaan, jotta liittoutuneiden kuljetuslaivat eivät olisi päässeet tuomaan joukkojaan Norjaan ja sitä kautta Suomen tueksi.
Pitkään voisi vatvoa sitä, olisiko Suomen kannattanut omalta osaltaan toimia Stalinin suhteen, kuten Tanska Hitlerin: olisi suostuttu vastaan hangoittelematta Neuvostoliiton vaatimuksiin ja kenties tultu miehitetyksi? Vastaus on epäilemättä: ei olisi kannattanut. Kun nyt tunnetaan Neuvostoliiton menetelmät Puolassa ja Baltian maissa, suomalaisia olisi joutunut kymmenin tuhansin teloitettaviksi tai keskitysleireille.
On karmeata todeta, että Saksan miehittämät Tanska ja Norja selvisivät natseista paljon lievemmin kuin Stalinin toimien seurauksina Baltit. Saksan miehityskin loppui jo 1945, kun Neuvostoliitto tyrannisoi naapureitaan useita vuosikymmeniä.
https://www.verkkouutiset.fi/natsi-saksa-saneli-pohjoismaille-hyvin-erilaiset-olosuhteet-49209/#114bff36
Reimaa kertoo Tanskan olleen Euroopan kenties kehnoimmin sotilaalliseen kriisiin valmistautunut maa. Tanskan eduskunnan molemmat kamarit olivat hyväksyneet hallituksen politiikan: Saksaa kohtaan oltiin niin rähmällään, että maan valtaaminen vei Saksalta yhden päivän. Sen yhteydessä kuoli vain 13 tanskalaista.
Norjan kohtalo oli toinen. Se oli hankalammin vallattavissa, ja norjalaiset panivat aseellisesti hanttiin, mikä koitui monen norjalaisen kohtaloksi.
Historian kummallisia käännöksiä kuvastaa se, että vielä saman vuoden (1940) helmikuussa Neuvostoliitto oli ehdottanut Saksalle invaasiota Norjaan, jotta liittoutuneiden kuljetuslaivat eivät olisi päässeet tuomaan joukkojaan Norjaan ja sitä kautta Suomen tueksi.
Pitkään voisi vatvoa sitä, olisiko Suomen kannattanut omalta osaltaan toimia Stalinin suhteen, kuten Tanska Hitlerin: olisi suostuttu vastaan hangoittelematta Neuvostoliiton vaatimuksiin ja kenties tultu miehitetyksi? Vastaus on epäilemättä: ei olisi kannattanut. Kun nyt tunnetaan Neuvostoliiton menetelmät Puolassa ja Baltian maissa, suomalaisia olisi joutunut kymmenin tuhansin teloitettaviksi tai keskitysleireille.
On karmeata todeta, että Saksan miehittämät Tanska ja Norja selvisivät natseista paljon lievemmin kuin Stalinin toimien seurauksina Baltit. Saksan miehityskin loppui jo 1945, kun Neuvostoliitto tyrannisoi naapureitaan useita vuosikymmeniä.
https://www.verkkouutiset.fi/natsi-saksa-saneli-pohjoismaille-hyvin-erilaiset-olosuhteet-49209/#114bff36
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.