Epäraamatullinen luonteenkehitysoppi

Anonyymi

Adventistien sairas luonne tulee hyvin esille tämänkin palstan kirjoituksista.
Adventismi vaikuttaa haitallisesti mielen alueella.
7. päivän adventismiin kuuluu olennaisesti luonteenkehitysoppi.

Näin Ellen G. WHITE aiheesta kirjoittaa:

"Luonteen kehitys on kaikkein tärkein työ, joka on ikinä annettu ihmisten työksi eikä koskaan ennen sen ahkera opiskelu ole ollut niin tärkeää kuin nyt." (Ed 225.3)

"Arvokkain työ, jota veljeni voivat tehdä on Kristuksen kaltaisen luonteen muodostaminen, jotta he voivat astua sisään niihin kartanoihin, joita Kristus on mennyt heille valmistamaan." (Letter 14, 1886, p. 19. (To "Dear Brother" March 1, 1886.))

Luonteen kehitystä opetellaan Whiten mukaan Jumalan koulussa. Siitä hän sanoo, että:

"Kristuksen koulusta ei voida valmistua. Siinä koulussa kristityt oppivat koko iäisyyden." ( Letter 6, 1885, p. 3. (To Edith Andrews, cir. 1885.))

Näin ollen Kristuksen kaltaiseksi on opiskeltava ihan koko elämänsä viimeiseen henkäykseen asti.

74

341

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Erikoista että he häpeävät olevansa seitsemännen päivän adventisteja.
      Eivät koskaan sano olevansa niitä.
      Maailmassa on olemassa eri adventistikirkkoja satoja (eriseuraisuus).
      Seventh Gay Adventist, 1. Päivän adventistit jne...

      • Anonyymi

        En häpeä. Se väite on vain sinun valheesi.


    • Anonyymi

      Adventistit valmistuvat pikaiseen Jeesuksen tulemiseen syömällä adventtiopin mukaista ruokaa. Omasta lihasta lähtöisin oleva järkeisoppi.
      Samalla kehityy luonnekin pyhemmäksi.

    • Anonyymi

      Näitä dementoituneen aloittajan toistolevy lähti taas soimaan.
      Ilman pyhitystä et näe Herraa ja vanhana- toisto- aatamina, lihasi puhuu, eikä pyhitystä näy elämässäsi. Raamattu puhuu pyhityksestä.
      Ja puhuu myös, että saastainen saastuu enemmän.
      Siis, se saastumisen kohta, hänkään ei näe Herraa - koska luonne on aatamina vallannut saastaiset henget takaisin.

      Kannattaa miettiä aivan ITE raamatun lukuja ja pyytää Pyhän Hengen opetusta, eikä jankkaa vanhojen aatamien kirjoittamia tarinoita.

      Tavallaan - muissa vapaissa suunnissa sanotaan, että seurakunnan rapuissa on askeleet, - haureus pois, : 29 ts. tuosta Jerusalemin kokouksesta.
      karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta. Kun näitä vältätte, kaikki on kohdallaan. Voikaa hyvin.»

      Siis siinä on ne ulkorappuut ja halulliset sitten kastetaan. Kun he astuvat seurakuntaan sisään, missä Pyhä Henki kasvattaa kutakin, seuraamaan Kristuksen askeleihin, niin sielläpä on näitä askeleita enemmän. Ei siten että kukkoilaan, mutta se vanha luonne kasvaakin Pyhitykseen Pyhän Hengen johdossa ja jos uskoa ei siinä näy, - niin tuskin muotouskonnollisesti matkien pyhittymätön näkeekään Herraa.
      Seurakuntiin pyrkii liha - maailmanpuolelta ja siksi seurakunna sisällä on väärää henkeä ja älä sitä ala manaamaan.

      Elleni oli täysin oikeassa, kun vain pattipäänne sen tajuaa. Ilman pyhitystä, eli luonnettanne ette tapaa Herraa, Eli tee parannus ja korjaa aloituksesi raamatun raameihin, äläkä matraa lihallisia - tai kesken pohdittuja raakileita, jotka kumpuaa "hyväntiedon puulta - oletuksia"...
      Pelastus on armoa ja lahja - mutta pitäähän pelastetun sydämessä tapahtua jotain.
      Eihän ihmsenkään petu ole aina pentu. Hän oppii, kasvaa ja tulee aikuisuuteen.
      Ei TAivaan Isän lapsetkaan ole aina tuttipulloasteella. Heistä tulee Hengellisesti aikuisia, eli se luonne on Pyhässä Hengessä kasvanut, Opissa ja neuvoissa, Sanan mukaan.... Käsittäkää se - tulkaa sielä jahkaamishaudoistanne pois elämään Jumalan täyttä elämää. sairaus taitaa ollakin siellä - vanhan aatamin tauti.

      • Anonyymi

        "Ilman pyhitystä, eli luonnettanne ette tapaa Herraa"

        Jauhat suorastaan sitä itteään!

        Nythän on niin, ettei luonteen kehityskonseptilla ja pyhityksellä ole MITÄÄN tekemistä toistensa kanssa. Eli et itsekään tiedä, mistä White kirjoittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ilman pyhitystä, eli luonnettanne ette tapaa Herraa"

        Jauhat suorastaan sitä itteään!

        Nythän on niin, ettei luonteen kehityskonseptilla ja pyhityksellä ole MITÄÄN tekemistä toistensa kanssa. Eli et itsekään tiedä, mistä White kirjoittaa.

        Katsopa tuonpuoleisuuteen, näe Lusifer.
        Olisiko Lusiferin luonteesta jotain nähtävää`?
        Hänen luonteensa ajatus oli VALTA - alueen halullisuus, jota halusi ruokkia, ja langetti siihen kolmasosan enkeleitä matkaan.
        Oliko "pakko"? Ei varmaankaan, vaan valta sokaisi hänet, hän halusi nähdä itsensä - siis luonteensa siten, että hän hallitsee hyvän ja pahan, ja kun saa sen Jumalan Valtaistuimen suistettua luotujen lankeemuksen kautta uskomaan itseensä, hänestä tulisi kuin jumala.

        Pyhä - ja PYHITYS - on Jumalallista aluetta ja mielemme pyhitys on sitä, että ojentaudumme rakkaudenlain päämääriin, sekä heitämme oman kruunumme Valtaistuimella istuvan jalkojen juureen.

        Luodulla on valta siihen, ketä hän kumartaa - ketä uskoo ja mihin päämäärään haluaa kulkea, sitä ei Luoja kiellä. Kyllä se, että Sanan valossa katselemme itseämme, on minuuden luonteen mittaa - mihin ojentaudumme elämässä.
        Ja kun halullisuus on PYHÄÄN, niin Jumala itse Pyhän Hengen kautta haluaa pyhittää luonnettamme elämään niinkuin Hänen lain määräänsä mukaisesti on tarkoitus toteuttaa Valtakunnan elämä.

        Jumalalla on vain rakkauden lapsia - opetuslapsia ja heidän luonteeseensa kuuluu elää halullisuudessa ja kun sitä rakennetaan Hengessä, se kehitys on sydämen halussa.

        Halulliset rakentuvat Sanasta - se juuri antaa rakennuspalikat, mitä tehdään.
        Tässäkin vaiheessa on ihmisen mahdollisuus loukkaantua Mestariin, eli se luonne.
        "Tahdotteko tekin mennä pois"? ..... Sinulla on Iankaikkisen elämän sanat.

        Ja kyllä se luonteen halu on asiassa matkassa.


    • Anonyymi

      Aloittaja puhuu taas ihan mitä sattuu.

      Room. 12:2 "Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä."

      Fil. 3:10-14 "Minä tahdon tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemisensa voiman ja tulla hänen kaltaisekseen osallistumalla hänen kärsimyksiinsä ja kuolemaansa. Ehkä silloin saan myös nousta kuolleista. En tarkoita, että olisin jo saavuttanut päämääräni tai jo tullut täydelliseksi. Mutta pyrin kaikin voimin saavuttamaan sen, kun kerran Kristus Jeesus on ottanut minut omakseen. Veljet, en katso vielä päässeeni siihen asti. Vain tämän voin sanoa: jättäen mielestäni sen, mikä on takanapäin, ponnistelen sitä kohti, mikä on edessä. Juoksen kohti maalia saavuttaakseni voittajan palkinnon, pääsyn taivaaseen. Sinne Jumala kutsuu Kristuksen Jeesuksen omat."

      2. Piet. 1:4-8 "Näin hän on meille lahjoittanut suuret ja kalliit lupaukset, jotta te niiden avulla pääsisitte pakoon turmelusta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee, ja tulisitte osallisiksi jumalallisesta luonnosta. Pyrkikää sen vuoksi osoittamaan uskossanne lujuutta, lujuudessa oikeaa tietoa, tiedossa itsehillintää, itsehillinnässä kestävyyttä, kestävyydessä jumalanpelkoa, jumalanpelossa keskinäistä kiintymystä, kiintymyksessä rakkautta. Kun näet teillä on kaikki nämä avut ja ne vielä enenevät, te ette jää toimettomiksi eikä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen jää teissä vaille hedelmää."

      Siinä luonteen kehitystä suoraan Raamatusta.

      • Anonyymi

        Höpöhöpö!

        Whiten luonteenkehitysoppi on jotakin aivan muuta kuin mitä sinä väität. Mutta katsotaas pystyykö aloittaja kertomaan mistä on oikeasti kyse...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöhöpö!

        Whiten luonteenkehitysoppi on jotakin aivan muuta kuin mitä sinä väität. Mutta katsotaas pystyykö aloittaja kertomaan mistä on oikeasti kyse...

        Höpöhöpö itsellesi.

        Jos viitsisit oikeasti tutustua asiaan, niin Whiten käsitys on juuri se, mitä Paavali ja Pietari opettavat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöhöpö itsellesi.

        Jos viitsisit oikeasti tutustua asiaan, niin Whiten käsitys on juuri se, mitä Paavali ja Pietari opettavat.

        Aloituksen lainauksetnovat Whiten kynästä ja kertovat hänen mielipiteeensä asiasta. Eivätkä suinkaan ainoat kerrat, kun White puhuu tuollaista potaskaa. Niitä et kertakaikkiaan saa tekemättömäksi. Sitäpaitsi, Whiten luonteenkehityskonseptinon laajamittainen ja tulee esille läpi kokomWhiten tuotannon.

        Näistä seuraavista Whiten teksteistä pitäisi jokaisen kristityn ymmärtää miten raamatun vastaisesti White opettaa luonteen kehitys-oppiaan.

        "Luonteen kehitys on kaikkein tärkein työ, joka on ikinä annettu ihmisten työksi eikä koskaan ennen sen ahkera opiskelu ole ollut niin tärkeää kuin nyt." (Ed 225.3)

        "Arvokkain työ, jota veljeni voivat tehdä on Kristuksen kaltaisen luonteen muodostaminen, jotta he voivat astua sisään niihin kartanoihin, joita Kristus on mennyt heille valmistamaan." (Letter 14, 1886, p. 19. (To "Dear Brother" March 1, 1886.))

        Luonteen kehitystä opetellaan Whiten mukaan Jumalan koulussa. Siitä hän sanoo, että:

        "Kristuksen koulusta ei voida valmistua. Siinä koulussa kristityt oppivat koko iäisyyden." ( Letter 6, 1885, p. 3. (To Edith Andrews, cir. 1885.))

        Näin ollen Kristuksen kaltaiseksi on opiskeltava ihan koko elämänsä viimeiseen henkäykseen asti.

        Ellen Whiten teksti on kömpelöä ja siksi hieman hankalaa kääntää. Tämäkin lause oli yksi ainoa virke!

        "Me voimme saavuttaa kunniaa ja hyveellisyyttä, vaikkakin heikkoina, syntisinä kuolevaisina, opiskelemalla päivittäisiä läksyjä Kristuksen koulussa, muuttuaksemme yhdenmukaisiksi tuon jumalallisen kuvan kanssa ilmentämällä hänen luonteensa erinomaisuutta, lisäämällä armoa armon päälle, kiivetessämme ylös kohti taivasta, tullaksemme täydelliseksi rakastetussa Jumalassamme. " ((Letter 43, 1895, pp. 6,8,9. (To Dr. J. H. Kellogg, June 14, 1895.)

        " Sen luonteen, jonka kehitämme täällä, pitää olla Kristuksen luonteen kaltainen, tai muuten emme voi ikinä kuulla tervetuliais toivotusta: (Matteus 25:34) ’Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte periä valtakunnan, joka on ollut valmistettuna teitä varten maailman perustamisesta asti. (Letter 95, 1901. (To F. E. Belden, July 23, 1901.))

        Taivaaseen ei siis päästä ilman että luonne on itse kehitettynä Kristuksen kaltainen..

        "Sitten pelastetut ovat tervetulleita siihen kotiin, jonka Jeesus on heille valmistanut. Heidän seuralaisinaan eivät ole maan alhaiset, valehtelijat, epäjumalan palvelijat, epäpuhtaat ja ei-uskovat vaan ne, jotka ovat voittaneet Saatanan ja ovat muodostaneet täydelliset luonteet jumalallisen armon kautta.--" ( Steps to Christ, p.126.)

        Luonteen on siis oltava TÄYDELLINEN.

        "Jotta voisit olla pyhimys taivaassa, sinun on ensin oltava pyhimys maassa. Niitä luonteen piirteitä, joita hellit tässä elämässä, ei muuteta kuolemalla tai ylösnousemuksella. -- Jeesus ei muuta luonteita saapumisensa yhteydessä. Muutostyö on tehtävä nyt. Joka päiväinen elämämme määrää (kohtalomme) iankaikkisuutemme. Luonteen viat on kaduttava ja korjattava tässä elämässä Kristuksen armosta ja symmetrinen (sopiva, kelvollinen) luonne on muodostettava tässä koettelemuksellisessa tilassa, jotta olemme sopivia taivaan kartanoihin." (Letter 18b, 1891 quoted in Last Day Events, 295.)

        Ja jos kiinnostaa, Andrewsin yliopistossa on tehty oikein väitöskirjakin Whiten luonteenkehitys-opista:

        https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://digitalcommons.andrews.edu/dissertations/374/&ved=2ahUKEwjQ35W1hrDkAhXqwosKHTJtAOoQFjACegQIAhAB&usg=AOvVaw1PQQVAlKKVx-Y5E7RuBDMW

        Mutta mitä käy niille, jotka eivät ehdi saamaan luonteekehitystyötään valmiiksi kun kuolema heidät jo korjaa? Miten käy pikkuvauvoille, aivovaimmaisille ja Alzheimeriin sairastuneille, jos he kuolevat? He, jotka eivät kykene edes ymmärtämään Whiten kirjoituksia? No ei mitenkään, sillä Whiten kirjoitukset tästä aiheesta ovat Raamatun vastaisia.

        Raamattuhan sanoo, että me muutumme Kristuksen kaltaisiksi samaistumalla Jeesuksen ristinkuolemaan. Raamatun mukaan me itse emme kehitä luonnettamme jumalalliseksi vaan meidän luonteemme muuttaa Jumala kun katsomme hänen kirkkauttaan.

        Lisäksi White sanoo:

        He, jotka ottavat vastaan Vapahtajan, kuinka ikinä vilpitön heidän kääntymisensä onkaan, ei pitäisi koskaan opettaa sanomaan tai tuntemaan itseään pelastetuksi. Ne, jotka hyväksyvät Kristuksen ja jotka luottavaisina sanovat, "Olen pelastettu", ovat vaarassa luottaa itseensä. (Crist Object Lessons sivu 155)

        Nämä opetukset himmentävät Jumalan rakkautta ja kunniaa ja saavat aikaan sen, että harvalla adventistilla on pelastusvarmuus.


      • Anonyymi

        "vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, ..."

        Ei liity mitenkään luonteeseen. Mieli ja luonne ovat eri asioita. Ihminen ei juurikaan pysty muuttamaan luonnettaan; Jumala pystyy paremmin.

        "Minä tahdon tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemisensa voiman ja tulla hänen kaltaisekseen osallistumalla hänen kärsimyksiinsä ja kuolemaansa"

        Niin, parempi ja sananmukaisempi käännös olisi RK-käännös, joka sanoo:

        "10. Haluan tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemuksensa voiman ja hänen kärsimystensä osallisuuden ja tulla hänen kaltaisekseen samastumalla hänen kuolemaansa, 11. kunhan vain pääsen ylösnousemukseen kuolleista. €

        Eipä tälläkään ole mitään tekemistä elinikäisen luonteen kehittämisen kanssa, päin vastoin, Paavali sanoo sen samastumisen tapahtuvan vasta kun hän pääsee ylösnousemukseen. Paavalikin tietää tämän kun hän jatkaa: "13. Veljet, minä en katso sitä vielä saavuttaneeni. "

        Jatko ei kuitenkaan kerro samasta asiasta eli siitä kuolemaan samastumisesta, kun Paavali kirjoittaa: "Yhden minä kuitenkin teen: unohtaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessä, 14. minä riennän kohti päämäärää saadakseni voittopalkinnon, jonka omistamiseen Jumala on minut kutsunut taivaallisella kutsulla Kristuksessa Jeesuksessa. "

        Tuo päämäärä tuo voittopalkinnon, pelastuksen, jota ei Raamatun mukaan tuo mikään ristinkuolemaan samastuminen vaan usko. Muutta voihan sitä väännellä Raamatun tekstejä omaan korvasyyhyynsä.

        Jälleen kannattaa lukea nykysuomen kielinen RK-käännös, jotta ymmärtää mitä Pietarin kirjeessä halutaan sanoa:

        "3. Hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille hänen tuntemisensa kautta kaiken, mitä tarvitaan elämään ja jumalanpelkoon. Hän on kutsunut meidät omalla kirkkaudellaan ja voimallaan 4. ja niiden kautta lahjoittanut meille kallisarvoiset ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden avulla tulisitte osallisiksi jumalallisesta luonnosta ja pääsisitte pakoon turmelusta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee. 5. Pyrkikää juuri siitä syystä innokkaasti osoittamaan uskossanne hyveitä, hyveissä ymmärrystä, 6. ymmärryksessä itsehillintää, itsehillinnässä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalanpelkoa, 7. jumalanpelossa veljesrakkautta ja veljesrakkaudessa rakkautta kaikkia kohtaan. 8. Jos teillä on nämä ja ne yhä enentyvät, ne eivät anna teidän olla toimettomia eivätkä hedelmättömiä Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa. "

        Eli siis kun "Hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille hänen tuntemisensa kautta kaiken, mitä tarvitaan elämään ja jumalanpelkoon", niin kaikki iankaikkiseen elämään tarvittava on jo annettu eikä sen jälkeen itse tarvitse enää yrittää muutella luonnettaan tai mitään muutakaan.

        Juuri siitä syystä, Pietarin kirjeen kirjoittaja painottaa:

        "5. Pyrkikää JUURI SIITÄ SYYSTÄ innokkaasti osoittamaan uskossanne hyveitä, hyveissä ymmärrystä, 6. ymmärryksessä itsehillintää, itsehillinnässä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalanpelkoa, 7. jumalanpelossa veljesrakkautta ja veljesrakkaudessa rakkautta kaikkia kohtaan. 8. Jos teillä on nämä ja ne yhä enentyvät, ne eivät anna teidän olla toimettomia eivätkä hedelmättömiä Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa. "

        Eli siis mistä syystä! Kuten Pietarin kirjeen kirjoittaja sanoo: siitä syystä, että kaikki on meille jo lahjoitettu. Olkaamme siksi siis lahjamme arvoisia.

        Mutta Paavali on sanonut saman asian jo aiemmin niin selvästi, ettei Ellen Whitekään pysty sitä kumoamaan:

        2. Korinttolaiskirje 3:18
        "Me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niin kuin muuttaa Herra, joka on Henki. "

        Mitään itse tehtyä luonteen kehitystä Kristuksen kaltaiseksi ei siis tarvita! Jumala muuttaa meidät ja luonteemme. Ihminen ei siihen pystyisikään. Ihminen on syntinen eikä muuksi siitä muutu. Jos luonteen kehittämisellä pääsisi taivaaseen, kuten White on kirjoittanut, niin mihin tarvittiin Jeesuksen kuolemaa?!!!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, ..."

        Ei liity mitenkään luonteeseen. Mieli ja luonne ovat eri asioita. Ihminen ei juurikaan pysty muuttamaan luonnettaan; Jumala pystyy paremmin.

        "Minä tahdon tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemisensa voiman ja tulla hänen kaltaisekseen osallistumalla hänen kärsimyksiinsä ja kuolemaansa"

        Niin, parempi ja sananmukaisempi käännös olisi RK-käännös, joka sanoo:

        "10. Haluan tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemuksensa voiman ja hänen kärsimystensä osallisuuden ja tulla hänen kaltaisekseen samastumalla hänen kuolemaansa, 11. kunhan vain pääsen ylösnousemukseen kuolleista. €

        Eipä tälläkään ole mitään tekemistä elinikäisen luonteen kehittämisen kanssa, päin vastoin, Paavali sanoo sen samastumisen tapahtuvan vasta kun hän pääsee ylösnousemukseen. Paavalikin tietää tämän kun hän jatkaa: "13. Veljet, minä en katso sitä vielä saavuttaneeni. "

        Jatko ei kuitenkaan kerro samasta asiasta eli siitä kuolemaan samastumisesta, kun Paavali kirjoittaa: "Yhden minä kuitenkin teen: unohtaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessä, 14. minä riennän kohti päämäärää saadakseni voittopalkinnon, jonka omistamiseen Jumala on minut kutsunut taivaallisella kutsulla Kristuksessa Jeesuksessa. "

        Tuo päämäärä tuo voittopalkinnon, pelastuksen, jota ei Raamatun mukaan tuo mikään ristinkuolemaan samastuminen vaan usko. Muutta voihan sitä väännellä Raamatun tekstejä omaan korvasyyhyynsä.

        Jälleen kannattaa lukea nykysuomen kielinen RK-käännös, jotta ymmärtää mitä Pietarin kirjeessä halutaan sanoa:

        "3. Hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille hänen tuntemisensa kautta kaiken, mitä tarvitaan elämään ja jumalanpelkoon. Hän on kutsunut meidät omalla kirkkaudellaan ja voimallaan 4. ja niiden kautta lahjoittanut meille kallisarvoiset ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden avulla tulisitte osallisiksi jumalallisesta luonnosta ja pääsisitte pakoon turmelusta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee. 5. Pyrkikää juuri siitä syystä innokkaasti osoittamaan uskossanne hyveitä, hyveissä ymmärrystä, 6. ymmärryksessä itsehillintää, itsehillinnässä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalanpelkoa, 7. jumalanpelossa veljesrakkautta ja veljesrakkaudessa rakkautta kaikkia kohtaan. 8. Jos teillä on nämä ja ne yhä enentyvät, ne eivät anna teidän olla toimettomia eivätkä hedelmättömiä Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa. "

        Eli siis kun "Hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille hänen tuntemisensa kautta kaiken, mitä tarvitaan elämään ja jumalanpelkoon", niin kaikki iankaikkiseen elämään tarvittava on jo annettu eikä sen jälkeen itse tarvitse enää yrittää muutella luonnettaan tai mitään muutakaan.

        Juuri siitä syystä, Pietarin kirjeen kirjoittaja painottaa:

        "5. Pyrkikää JUURI SIITÄ SYYSTÄ innokkaasti osoittamaan uskossanne hyveitä, hyveissä ymmärrystä, 6. ymmärryksessä itsehillintää, itsehillinnässä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalanpelkoa, 7. jumalanpelossa veljesrakkautta ja veljesrakkaudessa rakkautta kaikkia kohtaan. 8. Jos teillä on nämä ja ne yhä enentyvät, ne eivät anna teidän olla toimettomia eivätkä hedelmättömiä Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa. "

        Eli siis mistä syystä! Kuten Pietarin kirjeen kirjoittaja sanoo: siitä syystä, että kaikki on meille jo lahjoitettu. Olkaamme siksi siis lahjamme arvoisia.

        Mutta Paavali on sanonut saman asian jo aiemmin niin selvästi, ettei Ellen Whitekään pysty sitä kumoamaan:

        2. Korinttolaiskirje 3:18
        "Me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niin kuin muuttaa Herra, joka on Henki. "

        Mitään itse tehtyä luonteen kehitystä Kristuksen kaltaiseksi ei siis tarvita! Jumala muuttaa meidät ja luonteemme. Ihminen ei siihen pystyisikään. Ihminen on syntinen eikä muuksi siitä muutu. Jos luonteen kehittämisellä pääsisi taivaaseen, kuten White on kirjoittanut, niin mihin tarvittiin Jeesuksen kuolemaa?!!!

        "vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, ..."

        Ei liity mitenkään luonteeseen. Mieli ja luonne ovat eri asioita. Ihminen ei juurikaan pysty muuttamaan luonnettaan; Jumala pystyy paremmin.

        Niinpä, niin. Jospa se onkin yhtälö. Eli mieli katselee RistinHerraan, näkee luonteensa vikaisuuden ja näin muuttuu Jumalantyönä mieleltä ja näin se "luonne kehittyy"!
        Jopa uskovaisuudessa on kilvoitus - näkee luonteensa vikaisuuden ja haluaa sen pyhittyvän ja siinä Jumala pääsee tekemään - työtään.

        Nyt teitin Elleni ei ole kertomassa, mitä hän tarkoitti ja ehkä meidän on vaikea lukea kaikkea rivienvälistä niin, että voisimme toimia "tuomarina".
        Olemme vääriä tuomareita - tuomitaksemme, mutta asiaa voi tarkastella, että tarvitaanko "luonteen kehitystä"? ts. maailmalle voi saarnata, että tuolla luonteella ei voi nähdä Herraa, vastustat Hänen elämänvoimansa neuvoja ja ohjeista Kristuksessa.
        Tavallaan se voi olla pilkahdus - lampusta, pitää yrittää ymmärtää, ei tuomita.

        Joidenkin kohdalla voi "luonteen kehitys - eli nähdä luonteensa saastaisuus, voi olla avain käsittää lähtökohta elämälle ja kiinnostumaan Raamatun tuomasta evankeliumista"!

        SE meidän mittatikku - se voi olla vikapää lopulliseen tuomioon ja vieläpä, kun esittäjä on jo tuonpuoleisuudessa, niin korkeintaan on tarkastelun kohteena löytää ne oikeat sanat tänään, millä ko. asiaa voi katsella raamatullisesti.

        Vieläpä se, että tietomme on vajavaista, kuka on minkäkin aikakauden mitan alueella, se sanoma voi olla ko. aikaan johonkin kohtaan kohdallaan, kuten meidänkin aikakautena on omat sanomakohteet.
        Avioliitossakin olisi tarkasteltavaa meidän ajassa, että joidenkin "luonne" ei alistu Jumalan lain alle, ja siinä olisi luonteen ojentauduttava - siis se kehityssuunta - siitähän on kyse. Se koskee "valona" meidän aikaa!

        Joku pitää omaa valoa - tärkeämänä, nuonteelleen, kuin se, että luonne saisi kehittyä ja näin se kehittyessään, voi ottaa vaarin Jumalan Sanasta, ja kun se luonne on kehittynyt - kypsynyt, ojentautunut, niin siihen Jumala pääsee vastaamaan.
        Ei Jumala kajoa väärään luonteen kehitysoppiin, eli lihaan.

        Tulipa mieleen Mooses! Olihan hänellä luonteensa. Kun kansaa johti ja oli omat haasteensa, sekä piikkilangat napisijoiden tähden, hänkin saattoi "kilahtaa" luonteensa tähden. Aikaisemmin piti lyödä kalliota, mutta tuossa Jumala käski "puhua" kalliolle, mutta se luonne. Siinäpä Mooses meni kilauttamaan luonteensa tulisuudessa ja mitä tapahtui?
        Mooses onneton otti sauvan ja löi sillä kaksi kertaa kalliota.
        Vettä tuli, mutta Herra sanoi: "Nyt kun kansan edessä osoitit, ettet minun Sanaani luotakaan, niin et pääse perille."

        Siinäpä on miettimistä - luonteen kehitykselle!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, ..."

        Ei liity mitenkään luonteeseen. Mieli ja luonne ovat eri asioita. Ihminen ei juurikaan pysty muuttamaan luonnettaan; Jumala pystyy paremmin.

        Niinpä, niin. Jospa se onkin yhtälö. Eli mieli katselee RistinHerraan, näkee luonteensa vikaisuuden ja näin muuttuu Jumalantyönä mieleltä ja näin se "luonne kehittyy"!
        Jopa uskovaisuudessa on kilvoitus - näkee luonteensa vikaisuuden ja haluaa sen pyhittyvän ja siinä Jumala pääsee tekemään - työtään.

        Nyt teitin Elleni ei ole kertomassa, mitä hän tarkoitti ja ehkä meidän on vaikea lukea kaikkea rivienvälistä niin, että voisimme toimia "tuomarina".
        Olemme vääriä tuomareita - tuomitaksemme, mutta asiaa voi tarkastella, että tarvitaanko "luonteen kehitystä"? ts. maailmalle voi saarnata, että tuolla luonteella ei voi nähdä Herraa, vastustat Hänen elämänvoimansa neuvoja ja ohjeista Kristuksessa.
        Tavallaan se voi olla pilkahdus - lampusta, pitää yrittää ymmärtää, ei tuomita.

        Joidenkin kohdalla voi "luonteen kehitys - eli nähdä luonteensa saastaisuus, voi olla avain käsittää lähtökohta elämälle ja kiinnostumaan Raamatun tuomasta evankeliumista"!

        SE meidän mittatikku - se voi olla vikapää lopulliseen tuomioon ja vieläpä, kun esittäjä on jo tuonpuoleisuudessa, niin korkeintaan on tarkastelun kohteena löytää ne oikeat sanat tänään, millä ko. asiaa voi katsella raamatullisesti.

        Vieläpä se, että tietomme on vajavaista, kuka on minkäkin aikakauden mitan alueella, se sanoma voi olla ko. aikaan johonkin kohtaan kohdallaan, kuten meidänkin aikakautena on omat sanomakohteet.
        Avioliitossakin olisi tarkasteltavaa meidän ajassa, että joidenkin "luonne" ei alistu Jumalan lain alle, ja siinä olisi luonteen ojentauduttava - siis se kehityssuunta - siitähän on kyse. Se koskee "valona" meidän aikaa!

        Joku pitää omaa valoa - tärkeämänä, nuonteelleen, kuin se, että luonne saisi kehittyä ja näin se kehittyessään, voi ottaa vaarin Jumalan Sanasta, ja kun se luonne on kehittynyt - kypsynyt, ojentautunut, niin siihen Jumala pääsee vastaamaan.
        Ei Jumala kajoa väärään luonteen kehitysoppiin, eli lihaan.

        Tulipa mieleen Mooses! Olihan hänellä luonteensa. Kun kansaa johti ja oli omat haasteensa, sekä piikkilangat napisijoiden tähden, hänkin saattoi "kilahtaa" luonteensa tähden. Aikaisemmin piti lyödä kalliota, mutta tuossa Jumala käski "puhua" kalliolle, mutta se luonne. Siinäpä Mooses meni kilauttamaan luonteensa tulisuudessa ja mitä tapahtui?
        Mooses onneton otti sauvan ja löi sillä kaksi kertaa kalliota.
        Vettä tuli, mutta Herra sanoi: "Nyt kun kansan edessä osoitit, ettet minun Sanaani luotakaan, niin et pääse perille."

        Siinäpä on miettimistä - luonteen kehitykselle!

        Sinulla on todella hyviä ajatuksia uskovan tielle mutta ne poikkevat Whiten opetuksista kuin yö päivästä.

        "Nyt teitin Elleni ei ole kertomassa, mitä hän tarkoitti ja ehkä meidän on vaikea lukea kaikkea rivienvälistä niin, että voisimme toimia "tuomarina"."

        Ei ole vaikeaa. Luonteenkehityskonsepti on yksi kirkon tärkeimmistä opetuksista ja se tulee esille (heijastuu) lähes kaikessa, mitä kirkko virallisesti kirjoittaa.  White on kirjoittanut aiheesta tuhansia rivejä. Jo pelkästään luettelo, joka kattaa ylipäänsä kaikki hänen kirjoituksensa on 3000 sivun mittainen. Hän on kirjoittanut yli 64 kirjaa, 4600 artikkelia, noin 200 traktaattia, 6000 kirjoituskoneella kirjoitettua käsikirjoitusta (yhteensä yli 40 000 sivua), 2000 kirjettä yms.

        Ja ihan vain luonteenkehityksestä on tehty useita tutkimuksia useiden tutkijoiden toimesta, mm John M. Fowlerin tohtorin väitös.

        Eli aika hyvin on tiedossa, mitä White aiheesta kirjoitti ja mitä hän kirjoituksillaan tarkoitti. Ja nyt kun kirjoitellaan adventismi-palstalla, puhutaan siitä tietystä Whiten tarkoittamasta luonteenkehityksestä. Sinä et ilmiselvästi (onneksi) ole oppinut sitä.

        Vaikka sinulla onkin hyviä kommentteja, ne ovat siis ristiriidassa Whiten luonteenkehityskonseptin kanssa eli kirkon opetusta vastaan. Sinun kommenttisi ovat lähellä Raamatun opetusta mutta Whiten niin kaukana Raamatusta, että hänen kohdallaan voidaan puhua harhaopista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla on todella hyviä ajatuksia uskovan tielle mutta ne poikkevat Whiten opetuksista kuin yö päivästä.

        "Nyt teitin Elleni ei ole kertomassa, mitä hän tarkoitti ja ehkä meidän on vaikea lukea kaikkea rivienvälistä niin, että voisimme toimia "tuomarina"."

        Ei ole vaikeaa. Luonteenkehityskonsepti on yksi kirkon tärkeimmistä opetuksista ja se tulee esille (heijastuu) lähes kaikessa, mitä kirkko virallisesti kirjoittaa.  White on kirjoittanut aiheesta tuhansia rivejä. Jo pelkästään luettelo, joka kattaa ylipäänsä kaikki hänen kirjoituksensa on 3000 sivun mittainen. Hän on kirjoittanut yli 64 kirjaa, 4600 artikkelia, noin 200 traktaattia, 6000 kirjoituskoneella kirjoitettua käsikirjoitusta (yhteensä yli 40 000 sivua), 2000 kirjettä yms.

        Ja ihan vain luonteenkehityksestä on tehty useita tutkimuksia useiden tutkijoiden toimesta, mm John M. Fowlerin tohtorin väitös.

        Eli aika hyvin on tiedossa, mitä White aiheesta kirjoitti ja mitä hän kirjoituksillaan tarkoitti. Ja nyt kun kirjoitellaan adventismi-palstalla, puhutaan siitä tietystä Whiten tarkoittamasta luonteenkehityksestä. Sinä et ilmiselvästi (onneksi) ole oppinut sitä.

        Vaikka sinulla onkin hyviä kommentteja, ne ovat siis ristiriidassa Whiten luonteenkehityskonseptin kanssa eli kirkon opetusta vastaan. Sinun kommenttisi ovat lähellä Raamatun opetusta mutta Whiten niin kaukana Raamatusta, että hänen kohdallaan voidaan puhua harhaopista.

        Heitän kysymyksen. Milloin ja missä adventtikirkossa opetetaan luonteenkehitysoppia sen näköisenä, kuin sitä on ko, aikajaksossa nähty?
        Onko se oppi takanapäin, vai onko se edelleen ja kuinka se on oppina edelleen?

        Eri kirkkokunnat painottavat eri asioita, eri aikakausina, ja tavallaan opetusnäköalat muuttuvat, eli päivittyvät. Ehkä eri suunnissa eri opetukset ovat siihen aikaan tarpeen. Kun sitä ei voi verrata tässä ja nyt hetkeen, on vaikeaa lähteä tulkkaamaan aisioita.
        Jo vanhaa mantraa aletaan tuomaan tuomioistuinpöydälle ja sitä ei näy tämänpäivän toiminnassa, niin mietitään oikeuslaitosta, ---- mittaako se tämänpäivän toimintaa - poistuneen lain mukaan? Ehkä vanha rikos - luetaan tekoajan laintuomion alle, eikä siihen sovelleta päivän lainsäädäntöä.

        Mutta, kun ja koska en tunne tätä kovin esiintuotua "luonteenkehitysnäköalaa" ja sitä halutaan tuoda meille tuomaroitavaksi, niin onhan se mielenkiintoista nähdä, että tehdäänkö tänään sen ajan toiminnan mukaan vai onko seurakuntanne päivittynyt tähänpäivään.

        Odotan mielenkiintoista vastausta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heitän kysymyksen. Milloin ja missä adventtikirkossa opetetaan luonteenkehitysoppia sen näköisenä, kuin sitä on ko, aikajaksossa nähty?
        Onko se oppi takanapäin, vai onko se edelleen ja kuinka se on oppina edelleen?

        Eri kirkkokunnat painottavat eri asioita, eri aikakausina, ja tavallaan opetusnäköalat muuttuvat, eli päivittyvät. Ehkä eri suunnissa eri opetukset ovat siihen aikaan tarpeen. Kun sitä ei voi verrata tässä ja nyt hetkeen, on vaikeaa lähteä tulkkaamaan aisioita.
        Jo vanhaa mantraa aletaan tuomaan tuomioistuinpöydälle ja sitä ei näy tämänpäivän toiminnassa, niin mietitään oikeuslaitosta, ---- mittaako se tämänpäivän toimintaa - poistuneen lain mukaan? Ehkä vanha rikos - luetaan tekoajan laintuomion alle, eikä siihen sovelleta päivän lainsäädäntöä.

        Mutta, kun ja koska en tunne tätä kovin esiintuotua "luonteenkehitysnäköalaa" ja sitä halutaan tuoda meille tuomaroitavaksi, niin onhan se mielenkiintoista nähdä, että tehdäänkö tänään sen ajan toiminnan mukaan vai onko seurakuntanne päivittynyt tähänpäivään.

        Odotan mielenkiintoista vastausta.

        Tämä minua kiinnostaa myös, että jos haluatte, että adventtikirkko on kristillisessä kentässä näköalana - esim. esiintuomassa lepopäivää, niin haluatteko te olla siinä mukana?
        Jos haluatte ja kuitenkin, ikäänkuin vanhan sodan juoksuhaudassa ammutaan kaikkea liikkuvaan vanhaa sotaa- niin eikö siinä tavallaan ammutakin itseään otsaan?

        Mielestäni aikakaudet uudistuu, näköalat uudistuu, jonkun aikakauden hetki tässä ja nyt silloin ei enää ole meidän tässä ja nyt hetkessä. Siksi olisi hyvä päivittää itsensä ja mielen ohjelmansa ; ) --- -luonteenparannusohjelmalla, heh! ja siten päivitetty minuus alkaa rakentaakin Kristusruumista srk. terveellä tavalla.
        Ymmärtänette, mitä tarkoitan.
        Tuskin luterilaiset enää hukuttaa Anabaptisteja, vaikka siellä on vanhanliiton marttilaisia, joille uskovienkaste on punainen vaate, eikä he osaa päivittää mielensä ---luonnetta-- tähänpäivään. Tämä näin esimerkkitapauksena.

        Näin voi sitten sanoa, että "tämänpäivän tiedon mukaan" -meidän sanomamme on .,....
        jne. Eli päivitetään mielemme tähänpäivään, aikaan ja hetkeen, sekä kas, evankeliumilla voi olla sanomallihen hetki - Luoja, Hänen tekonsa, valtakunta, joka on sapatti- koska se on Jumalan siunaama jne.

        En minä tuomitse sillä tavalla uskovia sunnuntain pyhittäjiä, sillä annan se työn Pyhälle Hengelle. Meillä on yhteisesti taistelu Perkelettä vastaan, ja tärkeä on saada esiin Jumalan tahto, jossa on Pyhityksemme ja tuonpuoleisuus - lepona.

        Mutta, kerron sapatin merkityksen, miten se minua tänäpäivänä puhuttaa Jumalantyönä, johon voin ymmärryksenä luottaa. Hän on pelastaja ja kaikki on Jumalantyötä. Siksi valtakunta rakentuu lepoon ja sen Jumala pyhittää!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heitän kysymyksen. Milloin ja missä adventtikirkossa opetetaan luonteenkehitysoppia sen näköisenä, kuin sitä on ko, aikajaksossa nähty?
        Onko se oppi takanapäin, vai onko se edelleen ja kuinka se on oppina edelleen?

        Eri kirkkokunnat painottavat eri asioita, eri aikakausina, ja tavallaan opetusnäköalat muuttuvat, eli päivittyvät. Ehkä eri suunnissa eri opetukset ovat siihen aikaan tarpeen. Kun sitä ei voi verrata tässä ja nyt hetkeen, on vaikeaa lähteä tulkkaamaan aisioita.
        Jo vanhaa mantraa aletaan tuomaan tuomioistuinpöydälle ja sitä ei näy tämänpäivän toiminnassa, niin mietitään oikeuslaitosta, ---- mittaako se tämänpäivän toimintaa - poistuneen lain mukaan? Ehkä vanha rikos - luetaan tekoajan laintuomion alle, eikä siihen sovelleta päivän lainsäädäntöä.

        Mutta, kun ja koska en tunne tätä kovin esiintuotua "luonteenkehitysnäköalaa" ja sitä halutaan tuoda meille tuomaroitavaksi, niin onhan se mielenkiintoista nähdä, että tehdäänkö tänään sen ajan toiminnan mukaan vai onko seurakuntanne päivittynyt tähänpäivään.

        Odotan mielenkiintoista vastausta.

        "Milloin ja missä adventtikirkossa opetetaan luonteenkehitysoppia sen näköisenä, kuin sitä on ko, aikajaksossa nähty?"

        Kuten sanottu, se huokuu lähes kaikista Adventtikirkon virallisista kirjoituksista tavalla tai toisella...kyllä, juuri se alkuperäinen oppi.

        "vai onko seurakuntanne päivittynyt tähänpäivään."

        On ja ei ole päivittynyt. Adventtikirkon tapa päivittyä tähän päivään on olla hiljaa niistä opetuksista, joita se pitää huonoina mutta ei milloinkaan kumota tai kyseenalaistaa niitä. Samaan aikaan se pitää Whiteä profeettana, jonka sanaa ei saa kyseenalaistaa ja kirkon mukaan ihan virallisestikin Whiten sana on Pyhän hengen tulkinta, jota ei saa eikä pidä kyseenalaistaa vaikka White monessa kohtaa toistaa vain aikansa kulttuuria, joka nykypäivänä tiedetään olevan höpönhöpöä, ja väittää sen olevan Jumalan profetiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä minua kiinnostaa myös, että jos haluatte, että adventtikirkko on kristillisessä kentässä näköalana - esim. esiintuomassa lepopäivää, niin haluatteko te olla siinä mukana?
        Jos haluatte ja kuitenkin, ikäänkuin vanhan sodan juoksuhaudassa ammutaan kaikkea liikkuvaan vanhaa sotaa- niin eikö siinä tavallaan ammutakin itseään otsaan?

        Mielestäni aikakaudet uudistuu, näköalat uudistuu, jonkun aikakauden hetki tässä ja nyt silloin ei enää ole meidän tässä ja nyt hetkessä. Siksi olisi hyvä päivittää itsensä ja mielen ohjelmansa ; ) --- -luonteenparannusohjelmalla, heh! ja siten päivitetty minuus alkaa rakentaakin Kristusruumista srk. terveellä tavalla.
        Ymmärtänette, mitä tarkoitan.
        Tuskin luterilaiset enää hukuttaa Anabaptisteja, vaikka siellä on vanhanliiton marttilaisia, joille uskovienkaste on punainen vaate, eikä he osaa päivittää mielensä ---luonnetta-- tähänpäivään. Tämä näin esimerkkitapauksena.

        Näin voi sitten sanoa, että "tämänpäivän tiedon mukaan" -meidän sanomamme on .,....
        jne. Eli päivitetään mielemme tähänpäivään, aikaan ja hetkeen, sekä kas, evankeliumilla voi olla sanomallihen hetki - Luoja, Hänen tekonsa, valtakunta, joka on sapatti- koska se on Jumalan siunaama jne.

        En minä tuomitse sillä tavalla uskovia sunnuntain pyhittäjiä, sillä annan se työn Pyhälle Hengelle. Meillä on yhteisesti taistelu Perkelettä vastaan, ja tärkeä on saada esiin Jumalan tahto, jossa on Pyhityksemme ja tuonpuoleisuus - lepona.

        Mutta, kerron sapatin merkityksen, miten se minua tänäpäivänä puhuttaa Jumalantyönä, johon voin ymmärryksenä luottaa. Hän on pelastaja ja kaikki on Jumalantyötä. Siksi valtakunta rakentuu lepoon ja sen Jumala pyhittää!

        Tuota sinun on paras kysyä vannoutuneilta adventisteilta, jota minä en ole. Satun vain olemaan perehtynyt kirkkomme historiaan ja teologiaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuota sinun on paras kysyä vannoutuneilta adventisteilta, jota minä en ole. Satun vain olemaan perehtynyt kirkkomme historiaan ja teologiaan.

        Niin, kyllä minäkin tunnen adventisteja - jotenkin, mutta ei heidän puheistaan ole koskaan "luonteenpyhitysoppia ole kuullut, paitsi erään edesmenneen puheista kyllä ja se oli sitä, että hänellä oli sitä näköalaa vastaan. No, vaikeaa oli asiaan tutustua, kun oli vain näitä vastaan olevia, mutta ei ketään, joka olisi esittänyt, että luonnetta pitäisi "pyhittää" esittämällänne tavalla. Olisiko aika käynyt ohi ja sitä ei enää teillä esitetä, mutta joillekin on ikäänkuin jäänyt toisto päälle, jossa ei hokata, että aika oli ja aika meni.
        Kuten Luterilaisissa, aika oli - että hukutettiin anabaptisteja, mutta ei enää hukuteta.

        Olisiko se jotain tällaista kun viitataan Ellen luonteenpyhityksiin, eli aika oli ja meni


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, kyllä minäkin tunnen adventisteja - jotenkin, mutta ei heidän puheistaan ole koskaan "luonteenpyhitysoppia ole kuullut, paitsi erään edesmenneen puheista kyllä ja se oli sitä, että hänellä oli sitä näköalaa vastaan. No, vaikeaa oli asiaan tutustua, kun oli vain näitä vastaan olevia, mutta ei ketään, joka olisi esittänyt, että luonnetta pitäisi "pyhittää" esittämällänne tavalla. Olisiko aika käynyt ohi ja sitä ei enää teillä esitetä, mutta joillekin on ikäänkuin jäänyt toisto päälle, jossa ei hokata, että aika oli ja aika meni.
        Kuten Luterilaisissa, aika oli - että hukutettiin anabaptisteja, mutta ei enää hukuteta.

        Olisiko se jotain tällaista kun viitataan Ellen luonteenpyhityksiin, eli aika oli ja meni

        Asia on todellisuudessa niin, että Whiten luonteenkehitysoppi on niin sulavasti kudottu kirkon oppirakennelmaan, ettei perusadventisti edes tajua mihin häntä ollaan viemässä sen kanssa, eikä täten osaa edes käsitellä sitä erikseen irti musta opetuksesta. Siksi he eivät ymmärrä nähdä sitä omana asianaan eivätkä kovin monet edes kiinnitä siihen erikseen huomiota. Se kuitenkin löytyy lähes joka sapatin raamatuntutkistelusta osana sitä. Se on kavala oppi, joka johtaa yksilön tavoittelemaan pelastusta omin suorituksin. Tottakai kirkon johto ei halua tuoda asiaa esille omana erityisenä kohtanaan kuin vain kerran neljässä vuodessa kun tämäkin opetus toistuu raamatuntutkisteluissa vain neljän vuoden välein. Ja siten on totta, että kirkon kanta on laimentunut tähänkin opetukseen. Mutta kun samaan aikaan toitotetaan, miten White on profetian henki eli Pyhän hengen auktorisoima profeetta, jonka opetuksia ei pidä kritisoida saati arvostella, korottaa se tämänkin opin hyvin tärkeäksi kirkon opiksi muiden rinnalle.

        Kyse onkin kaksinaisviestinnästä, joka sallii asioiden unohtamisen, jos johto niin haluaa (kuten haluaakin) mutta tarvittaessa antaa johdolle mahdollisuuden palata asiaan osana profeetallista opetusta. Eihän johto ole koskaan kieltänytkään tätä Raamatun vastaista opetusta.


    • Anonyymi

      Heti, kun ihminen hairahtuu jonkun uskonnollista nimeä kantavan lahkon piiriin, tulee hänestä mieleltään sairas ja herkkäuskoinen hyväksikäytön uhri.

      • Anonyymi

        Te ateistit olette itse sitä, miksi muita pilkkaatte.


      • Anonyymi

        Ateismi on ruttotauti, josta voi parantua.


      • Anonyymi

        No se herkkäuskoisuus näkyy sinun mantroistasi. Mitä lahkoihin tulee, niin onha se raamatussa, 51 Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.

        Niinpä niin. Miksi kristikunta on antanut sitoa itsensä pakanalliseen orjuuteen, jonka merkkinä on pakanan tuoma sunnuntai - miehen, joka murhasi poikansa, keitti vaimonsa ja pani teidät orjuuteen, erottautumaan Herran kansasta - jolle Sapatti on Jumalan siunaama - osoitus Jumalan kaikenkattavasta työstä.

        Eli TE itse olette se lahkopiirissä, joka teidät on orjuuttanut muotouskonnollisuuteen, siihen pakanalliseen monijumalaiseen Baabelin orjuuteen, jossa on rätti pantu silmille, että ette näkisi. Siinä sitten mantraatte harhassanne puutaheinää, jolla ei ole raamatullisesti painoarvoa, jonka Jumala tunnustaa. Olette perkeleen, eli vastustajan hyväksikäytön uhreja.

        Monet kansojen kristityt ovat tulkinneet juutalaistemppelin ja Jerusalemin tuhoamisen 70 jKr. merkiksi siitä, että Jumala hylkäsi juutalaiset, koska Jeesus ristiinnaulittiin Jerusalemissa.
        Siten Jumalan lupaukset olisi suunnattu vain seurakunnalle ja kristityille.
        Hadrianuksen kukistaman toisen juutalaiskapinan (133―135) jälkeen teologinen ja poliittinen valta siirtyi Jerusalemin juutalaisen, messiaanisen seurakunnan johtajilta, jotka olivat ensimmäisen seurakunnan messiaanisia johtajia.
        Valta siirtyi kansojen kristittyjen johtajien keskuksiin esimerkiksi Aleksandriaan, Roomaan ja Antiokiaan. Se sai varhaiset kirkkoisät antamaan juutalaisvastaisia ja antisemitistisiä lausuntoja, kun kristikunta alkoi repiä irti juutalaisia juuriaan evankeliumista ja varhaisista juutalaisuskovista Israelissa. Sopii miettiä historiaa.
        Luemme esimerkiksi Barnabaan kirjeestä (100 jKr.)
        Tämä on eri Barnabas kuin Uudessa testamentissa mainittu Barnabas.
        Kirjeen mukaan Jumalan lupaukset eivät enää kuulu juutalaisille.
        "Pitäkää vaari itsestänne älkääkä olko niin kuin jotkut, jotka lisäävät syntitaakkaa ja sanovat: 'Liitto on sekä heidän että meidän.' He ovat menettäneet sen." Korvausteologian hitusia on nähtävillä jo Markionin kirjoituksissa 160 jKr. Markion pyrki puhdistamaan seurakuntaa "vaarallisista juutalaisista virhekäsityksistä ja vaikutuksista". Juutalaisvastaisia asenteita hiipi varhaisten kirkkoisien ajatteluun ja kirjoituksiin.
        Heistä yksi oli Irenaeus. Hän kirjoitti 180 jKr.: "Juutalaiset hylkäsivät Jumalan Pojan ja ajoivat Hänet pois, kun he tappoivat hänet. Siksi Jumala on ihan oikein hylännyt heidät ja antanut heidän hedelmänsä viinitarhan ulkopuolella oleville."
        Irenaeus kirjoitti vuoden 181 jKr. tienoilla: "Ne, jotka ylpeilevät kuuluvansa Jaakobin huoneeseen ja Israelin kansaan, ovat menettäneet perintöosuutensa Jumalan armoon."

        Missä niin sanotaan Raamatussa? Nämä olivat varhaisia kirkkoisiä.
        Tuottelias kirjoittaja Origenes perusti korvausteologiansa allegorisen tulkinnan varaan vuonna 250 jKr. Esimerkiksi Matt. 15:24:ssä sanotaan, että Jeesus lähetettiin Israelin huoneen kadonneiden lammasten luo. Origenes väitti, etteivät nämä kadonneet lampaat ole juutalaisia! Hän sanoi, että he olivat kristittyjä, jotka kuuluivat taivaalliseen Israeliin.
        Ajan myötä tällaisista asenteista tuli avoimen antisemitismin perusta kristikunnan joillakin sektoreilla.

        Vuonna 325 jKr. Konstantinus kutsui koolle Nikean kirkolliskokouksen. Rooman keisari Konstantinus palvoi aurinkojumalaa. Oletettavasti hän kääntyi muodollisesti kristinuskoon.
        Hänen hallituskauttaan leimasi liitto pakanauskontojen kanssa.
        Hän luultavasti vainosi enemmän ihmisiä kuin vainottiin minään muuna ajanjaksona Jerusalemin tuhon jälkeen. Kristityt vainosivat satojatuhansia muita kristittyjä.
        Kristityt tappoivat kristittyjä. Ensimmäisellä vuosisadalla Nikean kirkolliskokouksen jälkeen pakanallisuus nousi Rooman valtakunnassa. [ jota me kumartelemme ja pyhittelemme - pakanat ] "meidän lahkomme"
        Konstantinus synkronoi Rooman pakanauskonnon ja kristinuskon voittaakseen kansanjoukot puolelleen. Vain vuosi Nikean kirkolliskokouksen koollekutsumisen jälkeen Konstantinus määräsi oman poikansa Crispuksen teloitettavaksi. Myöhemmin hän teloitutti vaimonsa Faustan kuumassa vedessä. Sitten hän ruoskitutti sisarensa pojan kuoliaaksi ja määräsi sisaren miehen kuristettavaksi. Tämä oli Konstantinus, jota kristityt tukivat.
        Eli meidän kirkkomme epäpyhän- pyhän pakanallisuuden juuri, sitäkö haluta palvoa, etkä Herran siunaamaa Sapattia? Tunnetko juuresi uskonnossasi, kultaisen vasikan palvonnasta.
        Kun Konstantinus kutsui koolle ensimmäisen yleisistunnon Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 jKr., antisemitismi oli laajalle levinnyttä seurakunnassa. Nikean kirkolliskokoukseen osallistui 318 piispaa, joista yksikään ei ollut juutalainen. Ensimmäinen edikti puolsi "auringon päivän" eli sunnuntain asettamista.
        Siinäpä se, nyt sen tiedät ja vastaat Herran edessä, miksi tieten pyhität pakanallista - lahkon oppiamme!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No se herkkäuskoisuus näkyy sinun mantroistasi. Mitä lahkoihin tulee, niin onha se raamatussa, 51 Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.

        Niinpä niin. Miksi kristikunta on antanut sitoa itsensä pakanalliseen orjuuteen, jonka merkkinä on pakanan tuoma sunnuntai - miehen, joka murhasi poikansa, keitti vaimonsa ja pani teidät orjuuteen, erottautumaan Herran kansasta - jolle Sapatti on Jumalan siunaama - osoitus Jumalan kaikenkattavasta työstä.

        Eli TE itse olette se lahkopiirissä, joka teidät on orjuuttanut muotouskonnollisuuteen, siihen pakanalliseen monijumalaiseen Baabelin orjuuteen, jossa on rätti pantu silmille, että ette näkisi. Siinä sitten mantraatte harhassanne puutaheinää, jolla ei ole raamatullisesti painoarvoa, jonka Jumala tunnustaa. Olette perkeleen, eli vastustajan hyväksikäytön uhreja.

        Monet kansojen kristityt ovat tulkinneet juutalaistemppelin ja Jerusalemin tuhoamisen 70 jKr. merkiksi siitä, että Jumala hylkäsi juutalaiset, koska Jeesus ristiinnaulittiin Jerusalemissa.
        Siten Jumalan lupaukset olisi suunnattu vain seurakunnalle ja kristityille.
        Hadrianuksen kukistaman toisen juutalaiskapinan (133―135) jälkeen teologinen ja poliittinen valta siirtyi Jerusalemin juutalaisen, messiaanisen seurakunnan johtajilta, jotka olivat ensimmäisen seurakunnan messiaanisia johtajia.
        Valta siirtyi kansojen kristittyjen johtajien keskuksiin esimerkiksi Aleksandriaan, Roomaan ja Antiokiaan. Se sai varhaiset kirkkoisät antamaan juutalaisvastaisia ja antisemitistisiä lausuntoja, kun kristikunta alkoi repiä irti juutalaisia juuriaan evankeliumista ja varhaisista juutalaisuskovista Israelissa. Sopii miettiä historiaa.
        Luemme esimerkiksi Barnabaan kirjeestä (100 jKr.)
        Tämä on eri Barnabas kuin Uudessa testamentissa mainittu Barnabas.
        Kirjeen mukaan Jumalan lupaukset eivät enää kuulu juutalaisille.
        "Pitäkää vaari itsestänne älkääkä olko niin kuin jotkut, jotka lisäävät syntitaakkaa ja sanovat: 'Liitto on sekä heidän että meidän.' He ovat menettäneet sen." Korvausteologian hitusia on nähtävillä jo Markionin kirjoituksissa 160 jKr. Markion pyrki puhdistamaan seurakuntaa "vaarallisista juutalaisista virhekäsityksistä ja vaikutuksista". Juutalaisvastaisia asenteita hiipi varhaisten kirkkoisien ajatteluun ja kirjoituksiin.
        Heistä yksi oli Irenaeus. Hän kirjoitti 180 jKr.: "Juutalaiset hylkäsivät Jumalan Pojan ja ajoivat Hänet pois, kun he tappoivat hänet. Siksi Jumala on ihan oikein hylännyt heidät ja antanut heidän hedelmänsä viinitarhan ulkopuolella oleville."
        Irenaeus kirjoitti vuoden 181 jKr. tienoilla: "Ne, jotka ylpeilevät kuuluvansa Jaakobin huoneeseen ja Israelin kansaan, ovat menettäneet perintöosuutensa Jumalan armoon."

        Missä niin sanotaan Raamatussa? Nämä olivat varhaisia kirkkoisiä.
        Tuottelias kirjoittaja Origenes perusti korvausteologiansa allegorisen tulkinnan varaan vuonna 250 jKr. Esimerkiksi Matt. 15:24:ssä sanotaan, että Jeesus lähetettiin Israelin huoneen kadonneiden lammasten luo. Origenes väitti, etteivät nämä kadonneet lampaat ole juutalaisia! Hän sanoi, että he olivat kristittyjä, jotka kuuluivat taivaalliseen Israeliin.
        Ajan myötä tällaisista asenteista tuli avoimen antisemitismin perusta kristikunnan joillakin sektoreilla.

        Vuonna 325 jKr. Konstantinus kutsui koolle Nikean kirkolliskokouksen. Rooman keisari Konstantinus palvoi aurinkojumalaa. Oletettavasti hän kääntyi muodollisesti kristinuskoon.
        Hänen hallituskauttaan leimasi liitto pakanauskontojen kanssa.
        Hän luultavasti vainosi enemmän ihmisiä kuin vainottiin minään muuna ajanjaksona Jerusalemin tuhon jälkeen. Kristityt vainosivat satojatuhansia muita kristittyjä.
        Kristityt tappoivat kristittyjä. Ensimmäisellä vuosisadalla Nikean kirkolliskokouksen jälkeen pakanallisuus nousi Rooman valtakunnassa. [ jota me kumartelemme ja pyhittelemme - pakanat ] "meidän lahkomme"
        Konstantinus synkronoi Rooman pakanauskonnon ja kristinuskon voittaakseen kansanjoukot puolelleen. Vain vuosi Nikean kirkolliskokouksen koollekutsumisen jälkeen Konstantinus määräsi oman poikansa Crispuksen teloitettavaksi. Myöhemmin hän teloitutti vaimonsa Faustan kuumassa vedessä. Sitten hän ruoskitutti sisarensa pojan kuoliaaksi ja määräsi sisaren miehen kuristettavaksi. Tämä oli Konstantinus, jota kristityt tukivat.
        Eli meidän kirkkomme epäpyhän- pyhän pakanallisuuden juuri, sitäkö haluta palvoa, etkä Herran siunaamaa Sapattia? Tunnetko juuresi uskonnossasi, kultaisen vasikan palvonnasta.
        Kun Konstantinus kutsui koolle ensimmäisen yleisistunnon Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 jKr., antisemitismi oli laajalle levinnyttä seurakunnassa. Nikean kirkolliskokoukseen osallistui 318 piispaa, joista yksikään ei ollut juutalainen. Ensimmäinen edikti puolsi "auringon päivän" eli sunnuntain asettamista.
        Siinäpä se, nyt sen tiedät ja vastaat Herran edessä, miksi tieten pyhität pakanallista - lahkon oppiamme!

        Eli pakanallisuus hiipii seurakuntiin, ennen ja nyt.
        Tulevaisuudessa aamennetaan määrättyjen liittojen suhteen, pakanaliittojen, sekä hyväksytään eutanasia - aivan kristittyjen keskuudessa.
        Se tulee arjeksi, kuten teille on tullut tuo sunnuntai - pyhityskin --- huomaamattanne - vanhruskaatkin on langenneet, kun aikasektorit tulee peittovaatteeksi silmille, niin pakanuus lisääntyy seurakunnissa.
        Siksi perkele tuli uskonnon kautta seurakuntaan eksyttäjäksi - muotouskonnon kuuluttajaksi. Ja ihmiset eksyvät, kun eivät tunne kirjoituksia Sanasta, eikävätkä seuraa sapatin Herraa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli pakanallisuus hiipii seurakuntiin, ennen ja nyt.
        Tulevaisuudessa aamennetaan määrättyjen liittojen suhteen, pakanaliittojen, sekä hyväksytään eutanasia - aivan kristittyjen keskuudessa.
        Se tulee arjeksi, kuten teille on tullut tuo sunnuntai - pyhityskin --- huomaamattanne - vanhruskaatkin on langenneet, kun aikasektorit tulee peittovaatteeksi silmille, niin pakanuus lisääntyy seurakunnissa.
        Siksi perkele tuli uskonnon kautta seurakuntaan eksyttäjäksi - muotouskonnon kuuluttajaksi. Ja ihmiset eksyvät, kun eivät tunne kirjoituksia Sanasta, eikävätkä seuraa sapatin Herraa!

        Jaa'a, kuinkahan tuo "luonteenpyhitys" toimii, kun pakanauskonto saa pyhittääkin Sananvastaisesti elämää. Pyhitellään rienaajan henkeä, oppia ja opetusta.
        Oppia, jotka ovat kirjoitettu jo pakanallisiin muotouskonnollisiin kirkkokäsikirjoihin, kastettaan raamatunvastaisesti kirkkojen jäsenkirjallisuuteen, eikä opeteta Elämänkirjoituksia Kristukseen, että seurakunta, Herran jalanjälkiä oppisivat seuraamaan uskollisuudessa ja totuudessa.
        Pakanuskonto on kuin meren aallot, ne pauhaavat, mutta onneksi on lasimerki - joka vakaasti on Jumalan tuonpuoleisuudessa, jossa veisataan Mooseksen ja Karitsan virttä.
        Sekä heitetään kruunumme Herran eteen, tunnustaen, että Jumalan valtakunta onkuin luomisessa, se ainut hyvä - jossa on iankaikkisen elämän armolahja.

        Vanha - Adam - lankesi tässä, hän olisi saanut elää, mutta ei ollut kuulaisena Herran neuvoissa ja ohjeissa.
        Niinkuin mekin, jopa pilkkaamalla Luojaamme, Sapatin Herraa, otamme korvausopin hedelmän ja syömme, niin, että vanhurskaatkin lankeavat tuon pakanallisen opin hapatteeseen. Se on se peittovaaterätti silmillä.
        Eihän juutalaiset, jotka tuntevat Sanan ala meidän pakanuutta palvomaan.
        Jos me teemme pakanuuden synnistämme parannuksen, niin silloin juutalaisetkin tulevat näkemään ja kateuteen asti hokaavat asiat, Siis Herran kansa yhdistyy Jumalan mielenmukaisuuteen ja saadaan Kristuksen paluun ajakohtaisuuden nähdä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli pakanallisuus hiipii seurakuntiin, ennen ja nyt.
        Tulevaisuudessa aamennetaan määrättyjen liittojen suhteen, pakanaliittojen, sekä hyväksytään eutanasia - aivan kristittyjen keskuudessa.
        Se tulee arjeksi, kuten teille on tullut tuo sunnuntai - pyhityskin --- huomaamattanne - vanhruskaatkin on langenneet, kun aikasektorit tulee peittovaatteeksi silmille, niin pakanuus lisääntyy seurakunnissa.
        Siksi perkele tuli uskonnon kautta seurakuntaan eksyttäjäksi - muotouskonnon kuuluttajaksi. Ja ihmiset eksyvät, kun eivät tunne kirjoituksia Sanasta, eikävätkä seuraa sapatin Herraa!

        Eutanasia ei ole mikään yleinen asia, josta sinä tai kukaan muu kuin itsensä lopettava olisivat edes kykeneväisiä keskustelemaan. Kaikenlaista suunsoittoa toki asiaan liittyy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eutanasia ei ole mikään yleinen asia, josta sinä tai kukaan muu kuin itsensä lopettava olisivat edes kykeneväisiä keskustelemaan. Kaikenlaista suunsoittoa toki asiaan liittyy.

        Se onkin tulevaisuuden näköala, joka harhauttaa jo nyt ja kerran se on hyväksyttynä kirkkojen piirissä, kuten monisäiken avioliittokäsitys.
        Tuolla näköalalla avaan hokaamaan sen, että kuinka lepopäivän muotoharha tuli aikoinaan seurakunnan sisälle harhaoppina ja tänään se on hyväksytty, sekä pyhitetty niin, että vanhurskaatkin on siihen langenneet.

        Siksi olisi hyvä nähdä taaksepäin siihen lähtöpisteeseen, missä Jumalankansa oli yhtä, juutalaiset, sekä kristityt - vaikkapa lepopäivän suhteen.
        Se oli käärmeelle paha paikka ja ettei se enää hykännyt seurakuntaa vastaan ulkoapäin, vaan ujutti sisäpiiriin harhan ja sai aikaan sodat ja hurmahenkiset taistelut.
        Myös hajotti seurakunnan yhteneäisyyden, erotti juutalaiset, sekä kristityt ja edelleen se hapate jakaa pahasti Jumalan kansan pyhyyden.

        Mikä täänään hapattaa - ja mikä kiistakysymykset tuo - maailman kautta ajetaan kirkkoon sisälle ja se tullaan hyväksymään sukupolvien ajan.
        Mikä tänään on Herran omille kauhistus - seuraavat sukupolvet kokevat siunauksensa - sen kauhistuksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se onkin tulevaisuuden näköala, joka harhauttaa jo nyt ja kerran se on hyväksyttynä kirkkojen piirissä, kuten monisäiken avioliittokäsitys.
        Tuolla näköalalla avaan hokaamaan sen, että kuinka lepopäivän muotoharha tuli aikoinaan seurakunnan sisälle harhaoppina ja tänään se on hyväksytty, sekä pyhitetty niin, että vanhurskaatkin on siihen langenneet.

        Siksi olisi hyvä nähdä taaksepäin siihen lähtöpisteeseen, missä Jumalankansa oli yhtä, juutalaiset, sekä kristityt - vaikkapa lepopäivän suhteen.
        Se oli käärmeelle paha paikka ja ettei se enää hykännyt seurakuntaa vastaan ulkoapäin, vaan ujutti sisäpiiriin harhan ja sai aikaan sodat ja hurmahenkiset taistelut.
        Myös hajotti seurakunnan yhteneäisyyden, erotti juutalaiset, sekä kristityt ja edelleen se hapate jakaa pahasti Jumalan kansan pyhyyden.

        Mikä täänään hapattaa - ja mikä kiistakysymykset tuo - maailman kautta ajetaan kirkkoon sisälle ja se tullaan hyväksymään sukupolvien ajan.
        Mikä tänään on Herran omille kauhistus - seuraavat sukupolvet kokevat siunauksensa - sen kauhistuksen.

        "Siksi olisi hyvä nähdä taaksepäin siihen lähtöpisteeseen, missä Jumalankansa oli yhtä, juutalaiset, sekä kristityt - vaikkapa lepopäivän suhteen."

        Ai jaa!? Minusta olisi hyvä nähdä vielä taaemmas, siihen oikeaan todelliseen lähtöpisteeseen, jossa Jeesus eli, eikä tiennyt olevansa Jumala, neitsyestä syntynyt, Luoja eikä kolmiyhteinen yhtään mikään, ja unohtaa nämä pahimmat ihmisten keksimät harhaopit. Silloin kaikilla oli myös sama sapatti, jota Jeesuskin tapansa mukaan pyhitti.


    • Anonyymi

      Aloittaja lukee kovin yksipuolisesti Ellenin kirjoituksia luetko Raamattuakin noin ?

    • Anonyymi

      Tekisit omia aloituksiasi, etkä kopioisi toisten kirjoituksiasi sanasta sanaan. Ehkei sinulla ymmärrys ja osaaminen riitä.

      Kerropas lisää luonteenkehitysopista omin sanoin, please.

    • Anonyymi

      Se on aivopesusta johtuva aivosairaus jos uskoo sunnuntain olevan pedonmerkki.

      • Anonyymi

        Ei ole. Kyllä se sunnuntai kuule on pedonmerkki. Sen kyllä ymmärtää, kun lukee Raamattua ja antaa sen selittää itse itseään. Te vain ette halua uskoa totuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

        Se on aivopesua ja potaskaa - adventtitotuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on aivopesua ja potaskaa - adventtitotuus.

        No onkos sinulla sitten parempi totuus ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

        Ei ole. Luen Raamattua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on aivopesua ja potaskaa - adventtitotuus.

        Noinhan sinä valehtelet. Omaksi kadotukseksesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No onkos sinulla sitten parempi totuus ?

        Ei tietenkään ole, koska se on valehtelija.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tietenkään ole, koska se on valehtelija.

        Mikä se?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

        Sunnuntai ei ole Jumalan Pyhittämä lepopäivä, eli anonyymi 3.7. 8:13
        sinun pääsi on sekoittanut Rooman keisari Konstantinus. Siinä se ongelma on.
        Kumartaen sunnuntaihin, niin, että väittää sen sapatin korvaavaksi teologiksi on harha. Ei siihen Elleniä tarvii, eihän häntä ole edes ollut, kun tuo hapate tuli Konsantinuksen kautta Siioniin, se oli Perkeleen tapa - kun ei muuten pystynyt, niin sen kautta sekottaa seurakunta ----sisältäpäin-----........ opiskele historiaa, äläkä ole nynnyt toistelija.

        Siirrytään sitten tutkimaan seurakunnan ja kirkon historiaa sekä korvausteologiaa ja antisemitismiä, jotka ovat lävistäneet kristikuntaa vuosisatojen ajan ja vaikuttavat yhä.
        Kirjoitantko ja kuinka paljon, vai lukisitko historian lähteistä itse?`
        Ei tarvii Elleneitä tähän, älä pidä Ellenpeitetää silmilläsi, vaan katso totuuteen.
        Hapate sekottaa pääsi.

        Rooman keisari Konstantinus palvoi aurinkojumalaa. Oletettavasti hän kääntyi muodollisesti kristinuskoon. Hänen hallituskauttaan leimasi liitto pakanauskontojen kanssa. Hän luultavasti vainosi enemmän ihmisiä kuin vainottiin minään muuna ajanjaksona Jerusalemin tuhon jälkeen. Kristityt vainosivat satojatuhansia muita kristittyjä. Kristityt tappoivat kristittyjä.

        Ensimmäisellä vuosisadalla Nikean kirkolliskokouksen jälkeen pakanallisuus nousi Rooman valtakunnassa. Konstantinus synkronoi Rooman pakanauskonnon ja kristinuskon voittaakseen kansanjoukot puolelleen. Vain vuosi Nikean kirkolliskokouksen koollekutsumisen jälkeen Konstantinus määräsi oman poikansa Crispuksen teloitettavaksi. Myöhemmin hän teloitutti vaimonsa Faustan kuumassa vedessä.
        Sitten hän ruoskitutti sisarensa pojan kuoliaaksi ja määräsi sisaren miehen kuristettavaksi. Tämä oli Konstantinus, jota kristityt tukivat.

        Kun Konstantinus kutsui koolle ensimmäisen yleisistunnon Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 jKr., antisemitismi oli laajalle levinnyttä seurakunnassa.
        Nikean kirkolliskokoukseen osallistui 318 piispaa, joista yksikään ei ollut juutalainen. Ensimmäinen edikti puolsi "auringon päivän" eli sunnuntain asettamista.
        Edikti annettiin Nikean kirkolliskokouksessa. Tähän asti niin kristityt kuin juutalaisetkin viettivät lepopäivää juutalaisena sapattina Raamatun käskyn mukaisesti yhtenä Herran juhlapäivänä. Se muutettiin Nikean kirkolliskokouksessa sunnuntaiksi, kuten me sitä nyt kutsumme.
        Nikean teologinen juutalaisvastaisuus laski perustan myöhempien kirkolliskokousten antisemitistisille päätöksille. Antiokian kirkolliskokous (341 jKr.) kielsi kristityiltä yhteisen pääsiäisenvieton juutalaisten kanssa.
        Laodikean kirkolliskokous (300-l.) kielsi kristityiltä juutalaisen, raamatullisen sapatin vieton.

        ..... Tavallaan Herran kansa on jaettu - siksi oli Lutterikin eksyksissä, kaikkine tekoineen, ja vainoineen, koska Perkele soluttautui seurakunnan sisälle. Se ei onnistunut hajottamaan ulkopapäivän Jumalan kansaa, vaan suunnitelmaan tuli mennä seurakuntaan sisälle ja tehdä hajaannus. Alkoi taivaankappaleenkin palvonta - käskyn vastaisesti, eli auringon - sunnuntain kumartaminen, jotta Luojan Sapatti saataisiin peitettyä Herran omien silmiltä, että jopa vanhurskaatkin lankeavat tuohon Perkeleen - vastustajan ansaan.
        Sapatti on merkkipaalu Jumalantyöstä - joka on sangen hyvä, ilman vanhan aatamin sotkeutumista asiaan. Olisi vain elänyt Herran käskyjen, ohjeitten ja neuvojen mukaan, niin Adamkin - Evan kanssa eläisi yhtä paratiisin onnessa.
        Eli tuolla opilla ja näköalalla se on peili meidän elämään.
        Kumarramme me Häntä, joka on luonut taivaan ja maan? Eli Sapatin Herraa, vai kumarremmeko me ihmistä - tuon Rooman keisarin käärmeen tuomaa näköalaa, ikäänkuin siitä "hyvätiedonpuulta" -- siksihän se langettaakin, kun ei tunneta kirjoituksia ja se väärä hedelmä maistuu hyvältä. Siksi helluntaipapitkin on hukassa, vaikkakin jotkut tunnustavat - sen, mutteivat uskalla - veljespelon takia sitä julistaa.
        Joillakin papeilla oli räyhä henki sapattiin, mutta se johtui täysin ennoasenteisen opin hapatteiden määrästä, se kulki veren - lihallisen perinteen muodossa jopa suun tunnustukseen. "sapatti on kumottu, olemme 9 - käskyläisiä, ja korvataan sunnuntailla" - näin tiivistettynä se oppi. Mutta, jotkut tajuavat Sanan ja tekevät niin.
        Ei tähän tarvita sinun ellenöimistäsi, että voit sapatin kieltää, tieto riittää totuudesta ja älä Jumalaasi kiellä, vaan kumarra Luojaasi. Hän on töineen kaiken takana, eikä sinulla ole siihen mitään lisäämistä, ei edes vaikka kuinka sunnuntaileisit, niin muista, ketä kumarrat - keisariako vai kiinnostaisiko Luoja?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sunnuntai ei ole Jumalan Pyhittämä lepopäivä, eli anonyymi 3.7. 8:13
        sinun pääsi on sekoittanut Rooman keisari Konstantinus. Siinä se ongelma on.
        Kumartaen sunnuntaihin, niin, että väittää sen sapatin korvaavaksi teologiksi on harha. Ei siihen Elleniä tarvii, eihän häntä ole edes ollut, kun tuo hapate tuli Konsantinuksen kautta Siioniin, se oli Perkeleen tapa - kun ei muuten pystynyt, niin sen kautta sekottaa seurakunta ----sisältäpäin-----........ opiskele historiaa, äläkä ole nynnyt toistelija.

        Siirrytään sitten tutkimaan seurakunnan ja kirkon historiaa sekä korvausteologiaa ja antisemitismiä, jotka ovat lävistäneet kristikuntaa vuosisatojen ajan ja vaikuttavat yhä.
        Kirjoitantko ja kuinka paljon, vai lukisitko historian lähteistä itse?`
        Ei tarvii Elleneitä tähän, älä pidä Ellenpeitetää silmilläsi, vaan katso totuuteen.
        Hapate sekottaa pääsi.

        Rooman keisari Konstantinus palvoi aurinkojumalaa. Oletettavasti hän kääntyi muodollisesti kristinuskoon. Hänen hallituskauttaan leimasi liitto pakanauskontojen kanssa. Hän luultavasti vainosi enemmän ihmisiä kuin vainottiin minään muuna ajanjaksona Jerusalemin tuhon jälkeen. Kristityt vainosivat satojatuhansia muita kristittyjä. Kristityt tappoivat kristittyjä.

        Ensimmäisellä vuosisadalla Nikean kirkolliskokouksen jälkeen pakanallisuus nousi Rooman valtakunnassa. Konstantinus synkronoi Rooman pakanauskonnon ja kristinuskon voittaakseen kansanjoukot puolelleen. Vain vuosi Nikean kirkolliskokouksen koollekutsumisen jälkeen Konstantinus määräsi oman poikansa Crispuksen teloitettavaksi. Myöhemmin hän teloitutti vaimonsa Faustan kuumassa vedessä.
        Sitten hän ruoskitutti sisarensa pojan kuoliaaksi ja määräsi sisaren miehen kuristettavaksi. Tämä oli Konstantinus, jota kristityt tukivat.

        Kun Konstantinus kutsui koolle ensimmäisen yleisistunnon Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 jKr., antisemitismi oli laajalle levinnyttä seurakunnassa.
        Nikean kirkolliskokoukseen osallistui 318 piispaa, joista yksikään ei ollut juutalainen. Ensimmäinen edikti puolsi "auringon päivän" eli sunnuntain asettamista.
        Edikti annettiin Nikean kirkolliskokouksessa. Tähän asti niin kristityt kuin juutalaisetkin viettivät lepopäivää juutalaisena sapattina Raamatun käskyn mukaisesti yhtenä Herran juhlapäivänä. Se muutettiin Nikean kirkolliskokouksessa sunnuntaiksi, kuten me sitä nyt kutsumme.
        Nikean teologinen juutalaisvastaisuus laski perustan myöhempien kirkolliskokousten antisemitistisille päätöksille. Antiokian kirkolliskokous (341 jKr.) kielsi kristityiltä yhteisen pääsiäisenvieton juutalaisten kanssa.
        Laodikean kirkolliskokous (300-l.) kielsi kristityiltä juutalaisen, raamatullisen sapatin vieton.

        ..... Tavallaan Herran kansa on jaettu - siksi oli Lutterikin eksyksissä, kaikkine tekoineen, ja vainoineen, koska Perkele soluttautui seurakunnan sisälle. Se ei onnistunut hajottamaan ulkopapäivän Jumalan kansaa, vaan suunnitelmaan tuli mennä seurakuntaan sisälle ja tehdä hajaannus. Alkoi taivaankappaleenkin palvonta - käskyn vastaisesti, eli auringon - sunnuntain kumartaminen, jotta Luojan Sapatti saataisiin peitettyä Herran omien silmiltä, että jopa vanhurskaatkin lankeavat tuohon Perkeleen - vastustajan ansaan.
        Sapatti on merkkipaalu Jumalantyöstä - joka on sangen hyvä, ilman vanhan aatamin sotkeutumista asiaan. Olisi vain elänyt Herran käskyjen, ohjeitten ja neuvojen mukaan, niin Adamkin - Evan kanssa eläisi yhtä paratiisin onnessa.
        Eli tuolla opilla ja näköalalla se on peili meidän elämään.
        Kumarramme me Häntä, joka on luonut taivaan ja maan? Eli Sapatin Herraa, vai kumarremmeko me ihmistä - tuon Rooman keisarin käärmeen tuomaa näköalaa, ikäänkuin siitä "hyvätiedonpuulta" -- siksihän se langettaakin, kun ei tunneta kirjoituksia ja se väärä hedelmä maistuu hyvältä. Siksi helluntaipapitkin on hukassa, vaikkakin jotkut tunnustavat - sen, mutteivat uskalla - veljespelon takia sitä julistaa.
        Joillakin papeilla oli räyhä henki sapattiin, mutta se johtui täysin ennoasenteisen opin hapatteiden määrästä, se kulki veren - lihallisen perinteen muodossa jopa suun tunnustukseen. "sapatti on kumottu, olemme 9 - käskyläisiä, ja korvataan sunnuntailla" - näin tiivistettynä se oppi. Mutta, jotkut tajuavat Sanan ja tekevät niin.
        Ei tähän tarvita sinun ellenöimistäsi, että voit sapatin kieltää, tieto riittää totuudesta ja älä Jumalaasi kiellä, vaan kumarra Luojaasi. Hän on töineen kaiken takana, eikä sinulla ole siihen mitään lisäämistä, ei edes vaikka kuinka sunnuntaileisit, niin muista, ketä kumarrat - keisariako vai kiinnostaisiko Luoja?

        1Mo 1:31 Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä.

        tarkkaa sanoja - kuka katsoi ja mitä katsoi, mikä oli sen katsomisen lopputulema. Eli siinä on Jumalan työ meitä kohti. Jumala tekee- Jumalan työ meitä kohti on lunastus, se on sangen hyvä - se on Sapatin Herra - eli Valtakunnallisesti pelastus on Jumala työ meitä kohtaan ja siksi meidän kumartaminen Luojaa kohti on tunnustaa se todellisuus.
        Ja siksi, että me tunnustamme Sapatin Herran, johon meillä ei ole meidäntyönä mitään lisättävää - se on meille se sapatin lepo, joka kerran on lopullinen.

        Sen merkitys sapattina on siis tunnustaa tämä Elämänpuu - josta meille kumpuaa täydellisyys. Ettkö te tätä ymmärrä ja käsitä?
        Miksi tuoda peittovaate silmillemme ja tuoda hyväntiedonpuulta ihmisen - eli käärmeen oppi - seurakuntaan sisälle, jossa alettaisiinkin palvoa meidän työtämme.
        Selittely oppia, ihmisen hikistä rättiä, jossa harhautetaan vanhurskaatkin palvomaan ihmillisen määritelmä oppia ja sunnuntailessamme peitämme Luojan ja tehdään korvauspyhitys - eli ylösnousemuspäivä - Sapatin sijaan, sehän juuri repii Herran kansan kahtia ja tämä oli Perkeleen tahto - tuoda konstantinuksen suulla hapate ja tämä on Siionin hapattanut ja tätä tekin mallaatte alttarille, korvausopiksi.

        Jumalatyö - joka olisi valmis, te hylkäätte, Sijaisuhri oli oppina jo Edenissä, kun Adamin ja Evan alastomuus - peitettiin sijaisuhrin nahalla.
        Eli esikuva Golgatasta - jonka suunnitelma oli jo ennen luomista.
        Siksi Jeesus on Sapatin Herra - eli SANA, se lausuttiin ennen luomista- Minä lunastan kansani - se on pääsiäisen sanoma. SE sijaisuhripääsiäinen on Ylösnousemuspäivä ja se on Jumalantyö - eli sapatti, jota Herra on katsellut meitä varten ja se on tämä sangen hyvä ja tämän Herra on lepopäiväksi Pyhittänyt.

        Älkää tehkö ihmishapatteita ja sitä kumarrelle, pyllistelette Sapatille.
        Ei Herra harhaa pyhitä, Hän pyhittää sen, minkä Hän on PYHITTÄNYT.

        Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa. Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt.
        (1Mo 2:1-3)

        Ei Herra väsymyksestä levännyt, vaikka joku voisi näin ajatella.
        Hän leponsa ilmaisi meille siksi, ettei tähän tarvitse mitään lisätä, tämä riittää.
        Jumalan työ riittää - Jeesus on Luojana Sapatin Herra. Siksi Edenissäkin lankeemus peitettiin sijaisuhrin oppiin ja näkemykseen. Aabel - ymmärsi, ja hänelläkin oli viesti - tulevaan Gogatan uhrii. Se on lepo Sapatin Herra. Siksi sapatti on PYHITETTY meitä varten Adamia varten, me julistamme sapatissa, että kaikki on valmista ja Jumala kaiken tekee.
        Älkää tuoko vierasta tulta alttareille, älkää väärässä hengessä papittako, sillä maa nielee väärän pappeuden.
        Tällaista on ennennkin tapahtunut, meille varoitukseksi...
        Kun aamu koittaa, ilmestysmajan portilla on 250 miestä pannuineen.
        Kaksi perhettä eli Dathan ja Abiram ilmoittavat, että he eivät tule ja haukkuvat vielä Moosesta saman tien. He jäävät telttojensa luokse ja leeviläinen Korahkin menee sinne.
        Siinä on kolme perhettä telttojensa luona. Herra yhtäkkiä rankaisee heitä.
        Maa aukeaa heidän allaan ja nielaisee perheet ja mahdolliset
        eläimetkin.

        Sunnuntai - tieten harhaisesti pyhitettynä on kapinaa ja napinaa, se maa nielee sellaisten perheetkin, kaikkine ansaintamalleineen - [eläimet]..

        Kumartakaa Häntä, joka on luonut taivaan ja maan. Seurakunnan on aika herätä ja yhdistyä Jumalankansaksi. Ei pakanallisia pyhiä seuraten, vaan kirjoituksia.
        Kaikki on valmista.


    • Anonyymi

      Juurihan tämä sama käytiin läpi toisessa ketjussa ja siellä niinkuin täälläkin adventistit toteavat, että aloittaja ei ymmärrä, mitä lukee. Eikä se asiaa muuta, että joku on tehnyt aiheesta väitöskirjankin. Maailma on täynnä harhaoppisia kirjoja ja myös adventistit ovat onnistuneet muutamia sellaisia kirjoittamaan - toisaalta tietenkin monet muut kuin adventistit ovat kirjoittaneet teologiasta oikein, onneksi (minun mielestäni) on myös adventisteja, jotka ovat jotakin sanoneet hyvin. Tämä mainittu väitöskirja ei taida niihin kuulua.

      On totta, että EGW kirjoittaa luonteenkehityksestä paljon enemmän kuin kuin kukaan tänä aikana kestää kuulla. Syy on yksinkertainen, hän on ex-metodisti ja piti koko ikänsä arvossa lapsuutensa metodistikirkon jyrkkää pyhityslinjaa - johon kuului myös se, että kansaa jatkuvasti kehotetaan täydellisyyteen... kerran toisensa jälkeen, ja vasta kun tätä on jatkettu niin pitkään, että useimmat tämän ajan kristityistä pitävät sitä sopimattomana, tähän perinteeseen kuuluu jatkaa lyhyellä armokehotuksella, jossa todetaan, että se täydellisyys on yksi Kristuksen ansioissa.

      Tämä löytyy 1800 -luvun metodistien kirjoituksista ja myös tuon ajan ei-metodisteilta, esim. herätysjohtaja Charles Finneyn opetuksesta. Hänkin saarnasi lakia ja täydellisyyden vaatimusta kerran toisensa jälkeen kunnes kansa alkoi olla epätoivoista, kun vaatimukset olivat niin mahdottomia - ja sitten katuville julistettiin armoa.

      Samoin EGW esim. Suuri taistelu kirjassa kirjoittaa luku toisensa jälkeen luonteen täydellisyyden vaatimuksesta - ja sitten seuraa lyhyt luku armosta ja Kristuksesta täydellisen luonteen antajana.

      Tämähän on tietenkin aivan liian vaikeaa, jollekin joka ei Whtesta pidä eikä halua nähdä sitä vaivaa, että katsoisi asiaa koko siihen liittyvässä perspektiivissä. Sellaisia voin lohduttaa vain sillä, ettei asialla ole väliä. Kunnon adventistit yleensä ymmärtävät tämän, mutta jos eivät ymmärrä, he kohauttavat olkapäitään ja toteavat, etteihän sillä mitään väliä ole kuinka EGW tämän sanoo. koska oppi perustuu Raamattuun, ei EGWn kirjoituksiin. Joka kohdassa, missä White näyttää opettavan jotakin muuta, oikea adventisti valitsee Raamatun ohjeekseen. Niinkuin Paavalikin profeetoista neuvoo: tutkikaa kaikki ja pitäkää se, mikä on hyvää.

      • Anonyymi

        Kiitos, mielenkiintoinen asia, näin sitä asioita oppii, näkemään niitä viitekehyksiä.


      • Anonyymi

        "Tämä mainittu väitöskirja ei taida niihin kuulua."

        Kannattaisi ehkä lukaista edes alkusanat ja esittely ko. teoksesta ennen kuin edes kommentoi koko asiaa. Väitös on Andrewsin yliopiston konservatiivi adventistiprofessorien hyväksymä ja kirkon linjan mukainen.

        "Syy on yksinkertainen, hän on ex-metodisti "

        No jos ei nyt kuitenkaan. Samaa luonteenkehitysoppia opetettiin muuallakin Amerikoissa Whiten aikoihin. Kyse ei olekaan Jumalan sanasta vaan aikansa kulttuurisidonnaisesta opetuksesta. Sitä opettivat myös mormonit samaan aikaan. Eikä muuten ole ainoa kulttuurisidonnainen asia, jota White Raamatun ulkopuolelta opetti Jumalan sanana; näin kommentoi myös kirkon tunnustettu White asiantuntija Kai Arasola

        "...koska oppi perustuu Raamattuun, ei EGWn kirjoituksiin"

        No siitä sinä et näköjään tiedä paljoakaan. Mitä tahansa voidaan perustella Raamatulla; vaikka vessareissuja! Mutta Whiten luonteenkehityskonsepti on faktisesti Raamatun opetuksen vastainen.


      • Anonyymi

        Hyvä komentti !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tämä mainittu väitöskirja ei taida niihin kuulua."

        Kannattaisi ehkä lukaista edes alkusanat ja esittely ko. teoksesta ennen kuin edes kommentoi koko asiaa. Väitös on Andrewsin yliopiston konservatiivi adventistiprofessorien hyväksymä ja kirkon linjan mukainen.

        "Syy on yksinkertainen, hän on ex-metodisti "

        No jos ei nyt kuitenkaan. Samaa luonteenkehitysoppia opetettiin muuallakin Amerikoissa Whiten aikoihin. Kyse ei olekaan Jumalan sanasta vaan aikansa kulttuurisidonnaisesta opetuksesta. Sitä opettivat myös mormonit samaan aikaan. Eikä muuten ole ainoa kulttuurisidonnainen asia, jota White Raamatun ulkopuolelta opetti Jumalan sanana; näin kommentoi myös kirkon tunnustettu White asiantuntija Kai Arasola

        "...koska oppi perustuu Raamattuun, ei EGWn kirjoituksiin"

        No siitä sinä et näköjään tiedä paljoakaan. Mitä tahansa voidaan perustella Raamatulla; vaikka vessareissuja! Mutta Whiten luonteenkehityskonsepti on faktisesti Raamatun opetuksen vastainen.

        Kyllä Fowlerin väitöskirjaa joskus vuosia sitten katsoin ihan sillä mielellä, että luen sen läpi. Oli kuitenkin niin tylsä ja mielestäni lähtökohdiltaan jo harhassa, että jäi muutamaan sivuun.

        Onhan Andrewsin siivilästä mennyt läpi kyseenalaista Raamatun tulkintaakin, miksei sitten heikkoa White eksegeesiä. Uskon tässä asiassa ennemmin emeritusproffaa, joka tuli myöhemmin tuomaan vähän evankelisempaa linjaa -70 luvulla lakihenkiseksi puhdistettuun Andrewsin. (Fowlerin väitöskirja on vuodelta 1977.) George Knight mielestäni osoittaa selkeästi kuinka Whiten opetus täydellisestä Kristuksen kaltaisesta luonteesta tarkoittaa kokosydämistä antautumista, armoon turvautumista ja ehjää luottamusta Jeesukseen eikä sitä, että hampurilainen on vaihdettu kasvispihviin tai television katselu pianonsoittoon niinkuin Fowlerilla.

        Mutta voisihan Knightkin olla väärässä - mutta koska hän näkee kokonaisuuden selkeämmin, olen omasta puolestani varma siitä että, hän on oikeammassa kuin Fowler.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä Fowlerin väitöskirjaa joskus vuosia sitten katsoin ihan sillä mielellä, että luen sen läpi. Oli kuitenkin niin tylsä ja mielestäni lähtökohdiltaan jo harhassa, että jäi muutamaan sivuun.

        Onhan Andrewsin siivilästä mennyt läpi kyseenalaista Raamatun tulkintaakin, miksei sitten heikkoa White eksegeesiä. Uskon tässä asiassa ennemmin emeritusproffaa, joka tuli myöhemmin tuomaan vähän evankelisempaa linjaa -70 luvulla lakihenkiseksi puhdistettuun Andrewsin. (Fowlerin väitöskirja on vuodelta 1977.) George Knight mielestäni osoittaa selkeästi kuinka Whiten opetus täydellisestä Kristuksen kaltaisesta luonteesta tarkoittaa kokosydämistä antautumista, armoon turvautumista ja ehjää luottamusta Jeesukseen eikä sitä, että hampurilainen on vaihdettu kasvispihviin tai television katselu pianonsoittoon niinkuin Fowlerilla.

        Mutta voisihan Knightkin olla väärässä - mutta koska hän näkee kokonaisuuden selkeämmin, olen omasta puolestani varma siitä että, hän on oikeammassa kuin Fowler.

        Knight on noista kahdesta selkeästi luotettavampi White tulkki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä Fowlerin väitöskirjaa joskus vuosia sitten katsoin ihan sillä mielellä, että luen sen läpi. Oli kuitenkin niin tylsä ja mielestäni lähtökohdiltaan jo harhassa, että jäi muutamaan sivuun.

        Onhan Andrewsin siivilästä mennyt läpi kyseenalaista Raamatun tulkintaakin, miksei sitten heikkoa White eksegeesiä. Uskon tässä asiassa ennemmin emeritusproffaa, joka tuli myöhemmin tuomaan vähän evankelisempaa linjaa -70 luvulla lakihenkiseksi puhdistettuun Andrewsin. (Fowlerin väitöskirja on vuodelta 1977.) George Knight mielestäni osoittaa selkeästi kuinka Whiten opetus täydellisestä Kristuksen kaltaisesta luonteesta tarkoittaa kokosydämistä antautumista, armoon turvautumista ja ehjää luottamusta Jeesukseen eikä sitä, että hampurilainen on vaihdettu kasvispihviin tai television katselu pianonsoittoon niinkuin Fowlerilla.

        Mutta voisihan Knightkin olla väärässä - mutta koska hän näkee kokonaisuuden selkeämmin, olen omasta puolestani varma siitä että, hän on oikeammassa kuin Fowler.

        Miksi haukut Andrewsia? Englannissa on valtion pyörittämässä yliopistossa hyväksytty teologian väitöskirjaksi teos, jonka mukaan Jeesus oli ateisti, joka ei uskonut Jumalaan, ja opetuslapset kaikessa väärässä. Että se siitä maallisten yliopistojen objektiivisuudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä Fowlerin väitöskirjaa joskus vuosia sitten katsoin ihan sillä mielellä, että luen sen läpi. Oli kuitenkin niin tylsä ja mielestäni lähtökohdiltaan jo harhassa, että jäi muutamaan sivuun.

        Onhan Andrewsin siivilästä mennyt läpi kyseenalaista Raamatun tulkintaakin, miksei sitten heikkoa White eksegeesiä. Uskon tässä asiassa ennemmin emeritusproffaa, joka tuli myöhemmin tuomaan vähän evankelisempaa linjaa -70 luvulla lakihenkiseksi puhdistettuun Andrewsin. (Fowlerin väitöskirja on vuodelta 1977.) George Knight mielestäni osoittaa selkeästi kuinka Whiten opetus täydellisestä Kristuksen kaltaisesta luonteesta tarkoittaa kokosydämistä antautumista, armoon turvautumista ja ehjää luottamusta Jeesukseen eikä sitä, että hampurilainen on vaihdettu kasvispihviin tai television katselu pianonsoittoon niinkuin Fowlerilla.

        Mutta voisihan Knightkin olla väärässä - mutta koska hän näkee kokonaisuuden selkeämmin, olen omasta puolestani varma siitä että, hän on oikeammassa kuin Fowler.

        "...lähtökohdiltaan jo harhassa"

        Kerropa mitkä lähtökohdat siinä olivat harhassa? Lähtökohtien asettelu on työn tekijän asia, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä itse työ voi tuoda esille. Ihan turhaan yrität mustamaalata lähdettä. Ja jos väitös on tylsä, se ei onneksi kerro mitään muuta kuin sen, että odotit siitä jotakin muuta. Loppujen lopuksi lausuntosi ei siis kerro Fowlerin kirjan sisällöstä yhtään mitään. Minä luin sitä innolla, koska se toi Whiten ajan kulttuuria esille meidänkin aikalaisille. Kulttuuria, joksi koko luonteenkehitysteoria kuuluu. Sitä kun ei Raamatusta löydy.

        George Knightistä näköjään pidät, koska se sopii sinun kuvaasi Ellen Whitestä. Totuus lienee Fowlerin ja Knightin välissä.

        Kaiken kaikkiaan kommenttisi osoittavat oikeastaan vain sen, ettet haluakaan objektiivisesti keskustella siitä, että Whiten luonteenkehitysoppi olisi väärä. Kriittinen tarkastelu toisi asian esille. Tuollainen kirjoittelu vain paljastaa sinut adventistiksi, joka ei tee Whiten opetuksen mukaisesti niin, että todella tutkisit hänen kirjoituksensa Raamattua vasten. Ehkäpä sovellat Whiteäkin vain oman agendasi pönkittämiseen.

        Minulle taas koko White on sinällään yhdentekevä keskinkertainen kirjailija, jonka kirjoituksista esiin tuleva ajankuva on kuitenkin mielenkiintoinen. Minulla ei ole tarvetta puhua Whiten puolesta eikä vastaan vaan suhtaudun hänen kirjoituksiinsa niin neutraalisti kuin mahdollista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "...lähtökohdiltaan jo harhassa"

        Kerropa mitkä lähtökohdat siinä olivat harhassa? Lähtökohtien asettelu on työn tekijän asia, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä itse työ voi tuoda esille. Ihan turhaan yrität mustamaalata lähdettä. Ja jos väitös on tylsä, se ei onneksi kerro mitään muuta kuin sen, että odotit siitä jotakin muuta. Loppujen lopuksi lausuntosi ei siis kerro Fowlerin kirjan sisällöstä yhtään mitään. Minä luin sitä innolla, koska se toi Whiten ajan kulttuuria esille meidänkin aikalaisille. Kulttuuria, joksi koko luonteenkehitysteoria kuuluu. Sitä kun ei Raamatusta löydy.

        George Knightistä näköjään pidät, koska se sopii sinun kuvaasi Ellen Whitestä. Totuus lienee Fowlerin ja Knightin välissä.

        Kaiken kaikkiaan kommenttisi osoittavat oikeastaan vain sen, ettet haluakaan objektiivisesti keskustella siitä, että Whiten luonteenkehitysoppi olisi väärä. Kriittinen tarkastelu toisi asian esille. Tuollainen kirjoittelu vain paljastaa sinut adventistiksi, joka ei tee Whiten opetuksen mukaisesti niin, että todella tutkisit hänen kirjoituksensa Raamattua vasten. Ehkäpä sovellat Whiteäkin vain oman agendasi pönkittämiseen.

        Minulle taas koko White on sinällään yhdentekevä keskinkertainen kirjailija, jonka kirjoituksista esiin tuleva ajankuva on kuitenkin mielenkiintoinen. Minulla ei ole tarvetta puhua Whiten puolesta eikä vastaan vaan suhtaudun hänen kirjoituksiinsa niin neutraalisti kuin mahdollista.

        Sapatin piteleminen ja adventtiopin mukaiset syömiset kehittävät adventistin lähes täydelliseksi.
        Tämä on totuus adventismista = "adventtitotuus".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sapatin piteleminen ja adventtiopin mukaiset syömiset kehittävät adventistin lähes täydelliseksi.
        Tämä on totuus adventismista = "adventtitotuus".

        Ruumis on Pyhän Hengen temppeli ja ajattelitko, että Herra haluaa Luojana, että menet syömisesi ohitusleikkaukseen, suolistosyöpien hoitoon jne. Vai näkisitkö, että kun neuvojen ohjeitten mukaan tehdään, voidaan paremmin välttyä niiltä pitkänvyön ongelmilta ja siitä Herra haluaa meitä ohjeistaa.
        Älä katso varpaitasi ja siten puhu, vaan katso kokonaisuuksia. Se auttaa, eikä aiheuta pilkkasanoja.

        Mieti sitten ennen tätä luomis- tapahtumaa tuonpuoleisuudesta.
        Oliko se Lusifer- ylisuojaavan enkelin, Jumalan valtaistuimen teko - jossa hän alkoi korottaa minuuttaan, niin luonne asia, vai mitä se on?
        Eli aina Herra on vapaehtois - rakkauden perustanut valtakunnassaan ja kun tuo Lusifer alkoi luonnettaan päivittää - minuudessaan, ---- luultavasti siksi luotiin meidät, ihmiset, elämään siinä kuuliaisuudessa, eli oman tahtoelämän päämääräässä halullisuus seurata Herraa. Ja kun se Enkelimaailma ei oikein hokannut tätä rakkaussuhdetta tuonpuoleisuudessa, jossa tuli verrokkiin ajatus, ...... niin nyt he katsahtavat tämänpuoleisuuteen - luomiseen ja siihen , kuinka meillä on hallullisuus seurata Herraa, Kristuksessa, siinä sovituksessa, eikä liha niin vaikuta.. eli l--------- luonteemme on samalla tavalla mukana. se rakkaus - johonkin.
        Jumalaan tai maailmaan! Hokaatteko te?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "...lähtökohdiltaan jo harhassa"

        Kerropa mitkä lähtökohdat siinä olivat harhassa? Lähtökohtien asettelu on työn tekijän asia, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä itse työ voi tuoda esille. Ihan turhaan yrität mustamaalata lähdettä. Ja jos väitös on tylsä, se ei onneksi kerro mitään muuta kuin sen, että odotit siitä jotakin muuta. Loppujen lopuksi lausuntosi ei siis kerro Fowlerin kirjan sisällöstä yhtään mitään. Minä luin sitä innolla, koska se toi Whiten ajan kulttuuria esille meidänkin aikalaisille. Kulttuuria, joksi koko luonteenkehitysteoria kuuluu. Sitä kun ei Raamatusta löydy.

        George Knightistä näköjään pidät, koska se sopii sinun kuvaasi Ellen Whitestä. Totuus lienee Fowlerin ja Knightin välissä.

        Kaiken kaikkiaan kommenttisi osoittavat oikeastaan vain sen, ettet haluakaan objektiivisesti keskustella siitä, että Whiten luonteenkehitysoppi olisi väärä. Kriittinen tarkastelu toisi asian esille. Tuollainen kirjoittelu vain paljastaa sinut adventistiksi, joka ei tee Whiten opetuksen mukaisesti niin, että todella tutkisit hänen kirjoituksensa Raamattua vasten. Ehkäpä sovellat Whiteäkin vain oman agendasi pönkittämiseen.

        Minulle taas koko White on sinällään yhdentekevä keskinkertainen kirjailija, jonka kirjoituksista esiin tuleva ajankuva on kuitenkin mielenkiintoinen. Minulla ei ole tarvetta puhua Whiten puolesta eikä vastaan vaan suhtaudun hänen kirjoituksiinsa niin neutraalisti kuin mahdollista.

        Kuten sanoin, en lukenut Fowlerin väitöskirjaa, koska muutaman sivun ja sisällysluettelon lukeminen jo puudutti. Siksi arvioni on väistämättä pinnallinen ja saattaisi muuttua kukaties päinvastaiseksi, jos lukisin koko kirjan. Mutta vaikutelma, jonka johdannosta, muutamasta sieltä täältä luetusta sivusta ja sisällysluettelosta sain, oli se, ettei Fowler ota huomioon sitä mahdollisuutta, että terminologia sadan vuoden aikana muuttuu, että luonteen täydellisyydellä saattaisi niin metodistitaustaa kuin USAn toisen herätysliikkeenkin taustaa vasten olla joku muukin funktio kuin se, että täydellisyyteen täytyy jatkuvasti pinnistellä ja että kirkon koulut pitäisi ohjelmoida maksimoimaan opiskelijoiden täydellisyyteen pyrkiminen. Teologisesti tosi sairas näkökulma.

        Knightin kanta on selvästi syvällisempi ja antaa EGW täydellinenluonnetautologialle ymmärrettävän merkityksen. Ehdotat, että totuus voisi löytyä jostakin näiden kahden välistä. Ehkä - mutta sehän voisi olla totta vain kahdella tavalla: Joko EGW oli pikkuisen armoa joskus korostava perfektionisti tai sitten hän olisi jossakin elämän vaiheessa (tai huonoina päivinä?) ollut lakihenkinen perfektionisti ja toisena aikana (ja hyvinä päivinä) kunnon evankelinen ja armoa korostava kristitty. Molemmathan oikeastaan merkitsisivät sitä, ettei olisi ylipäätään helppo sanoa mitään EGWn opetuksesta tästä aiheesta, koska yksittäiset tekstit eivät kertoisi koko totuutta - mikä muuten voi tämän aiheen kohdalla pitää paikkansakin. Oli miten oli, pidän enemmän George Knightin kannasta.

        En tästä luonneaiheesta ole erityisen innostunut. Asiasta toiseen, Whiteen liittyy paljon sellaista, mikä lähivuosien aikana tulee nousemaan esille. Adventtikirkkohan teki suuren virheen, kun se sata vuotta sitten päätti päätti ryhtyä peittelemään EGWn työhön liittyneitä ongelmia ja samalla rajoittamaan häntä koskevaa tutkimusta. Kirkon jäsenille tarjottiin lähes täydellistä sankariuranuurtajaa, vaikka todellisuus on paljon raadollisempi.

        Nykymaailmassa peittely ei enää onnistu, eikä tutkimuksen edistymistä pysty estämään. Prosessi alkoi Numbersin ja Rayn työstä, joista EGW ja hänen faninsa selvisivät pikku kolhuin. Epäilen, että isommat ja paljon vaikeammat kysymykset tulevat haastamaan EGWn roolia lähivuosina. Ajattelen tässä erityisesti hänen kirjojensa syntyprosessia, avustajien roolia, virheiden peittelyä ja hänen ihmissuhdeongelmiinsa liittyneitä kysymyksiä. Voimme siis mielenkiinnolla odottaa entistä myrskyisämpiä EGW keskusteluja tulevaisuudessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruumis on Pyhän Hengen temppeli ja ajattelitko, että Herra haluaa Luojana, että menet syömisesi ohitusleikkaukseen, suolistosyöpien hoitoon jne. Vai näkisitkö, että kun neuvojen ohjeitten mukaan tehdään, voidaan paremmin välttyä niiltä pitkänvyön ongelmilta ja siitä Herra haluaa meitä ohjeistaa.
        Älä katso varpaitasi ja siten puhu, vaan katso kokonaisuuksia. Se auttaa, eikä aiheuta pilkkasanoja.

        Mieti sitten ennen tätä luomis- tapahtumaa tuonpuoleisuudesta.
        Oliko se Lusifer- ylisuojaavan enkelin, Jumalan valtaistuimen teko - jossa hän alkoi korottaa minuuttaan, niin luonne asia, vai mitä se on?
        Eli aina Herra on vapaehtois - rakkauden perustanut valtakunnassaan ja kun tuo Lusifer alkoi luonnettaan päivittää - minuudessaan, ---- luultavasti siksi luotiin meidät, ihmiset, elämään siinä kuuliaisuudessa, eli oman tahtoelämän päämääräässä halullisuus seurata Herraa. Ja kun se Enkelimaailma ei oikein hokannut tätä rakkaussuhdetta tuonpuoleisuudessa, jossa tuli verrokkiin ajatus, ...... niin nyt he katsahtavat tämänpuoleisuuteen - luomiseen ja siihen , kuinka meillä on hallullisuus seurata Herraa, Kristuksessa, siinä sovituksessa, eikä liha niin vaikuta.. eli l--------- luonteemme on samalla tavalla mukana. se rakkaus - johonkin.
        Jumalaan tai maailmaan! Hokaatteko te?

        "Ruumis on Pyhän Hengen temppeli ja ajattelitko, että Herra haluaa Luojana, että menet syömisesi ohitusleikkaukseen, suolistosyöpien hoitoon jne. Vai näkisitkö, että kun neuvojen ohjeitten mukaan tehdään, voidaan paremmin välttyä niiltä pitkänvyön ongelmilta ja siitä Herra haluaa meitä ohjeistaa."

        Paasaa vain ihmisten keksimiä oppejasi.

        1. Korinttolaiskirje 6:13-20

        13. Ruoka on vatsaa ja vatsa ruokaa varten, ja Jumala tekee lopun näistä molemmista. Mutta ruumis ei ole haureutta vaan Herraa varten, ja Herra on ruumista varten. 14. Jumala, joka herätti kuolleista Herran, herättää meidätkin voimallaan. 15. Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne ovat Kristuksen jäseniä? Ottaisinko siis Kristuksen jäsenet ja tekisin niistä porton jäseniä? En tietenkään! 16. Ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, on yksi ruumis hänen kanssaan? Onhan sanottu: ”Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.” 17. Mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan. 18. Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, jota ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella, mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistaan vastaan. 19. Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, hänen, joka asuu teissä ja jonka olette saaneet Jumalalta? Te ette ole itsenne omat, 20. teidät on kalliilla hinnalla ostettu. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.

        Tuossahan ei sanottu, että ruokavalio liittyisi mitenkään Pyhän hengen temppeliin, päin vastoin: Ruoka on vatsaa varten!!! Mutta siinä korostetaan, että haureus on synti omaa ruumistaan eli omaa Pyhän hengen temppeliään vastaan. Sen mukaan Jumalan kirkastaminen ruumiissa on haureuden välttämistä ja ruoka... se rajataan pois koko yhtälöstä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten sanoin, en lukenut Fowlerin väitöskirjaa, koska muutaman sivun ja sisällysluettelon lukeminen jo puudutti. Siksi arvioni on väistämättä pinnallinen ja saattaisi muuttua kukaties päinvastaiseksi, jos lukisin koko kirjan. Mutta vaikutelma, jonka johdannosta, muutamasta sieltä täältä luetusta sivusta ja sisällysluettelosta sain, oli se, ettei Fowler ota huomioon sitä mahdollisuutta, että terminologia sadan vuoden aikana muuttuu, että luonteen täydellisyydellä saattaisi niin metodistitaustaa kuin USAn toisen herätysliikkeenkin taustaa vasten olla joku muukin funktio kuin se, että täydellisyyteen täytyy jatkuvasti pinnistellä ja että kirkon koulut pitäisi ohjelmoida maksimoimaan opiskelijoiden täydellisyyteen pyrkiminen. Teologisesti tosi sairas näkökulma.

        Knightin kanta on selvästi syvällisempi ja antaa EGW täydellinenluonnetautologialle ymmärrettävän merkityksen. Ehdotat, että totuus voisi löytyä jostakin näiden kahden välistä. Ehkä - mutta sehän voisi olla totta vain kahdella tavalla: Joko EGW oli pikkuisen armoa joskus korostava perfektionisti tai sitten hän olisi jossakin elämän vaiheessa (tai huonoina päivinä?) ollut lakihenkinen perfektionisti ja toisena aikana (ja hyvinä päivinä) kunnon evankelinen ja armoa korostava kristitty. Molemmathan oikeastaan merkitsisivät sitä, ettei olisi ylipäätään helppo sanoa mitään EGWn opetuksesta tästä aiheesta, koska yksittäiset tekstit eivät kertoisi koko totuutta - mikä muuten voi tämän aiheen kohdalla pitää paikkansakin. Oli miten oli, pidän enemmän George Knightin kannasta.

        En tästä luonneaiheesta ole erityisen innostunut. Asiasta toiseen, Whiteen liittyy paljon sellaista, mikä lähivuosien aikana tulee nousemaan esille. Adventtikirkkohan teki suuren virheen, kun se sata vuotta sitten päätti päätti ryhtyä peittelemään EGWn työhön liittyneitä ongelmia ja samalla rajoittamaan häntä koskevaa tutkimusta. Kirkon jäsenille tarjottiin lähes täydellistä sankariuranuurtajaa, vaikka todellisuus on paljon raadollisempi.

        Nykymaailmassa peittely ei enää onnistu, eikä tutkimuksen edistymistä pysty estämään. Prosessi alkoi Numbersin ja Rayn työstä, joista EGW ja hänen faninsa selvisivät pikku kolhuin. Epäilen, että isommat ja paljon vaikeammat kysymykset tulevat haastamaan EGWn roolia lähivuosina. Ajattelen tässä erityisesti hänen kirjojensa syntyprosessia, avustajien roolia, virheiden peittelyä ja hänen ihmissuhdeongelmiinsa liittyneitä kysymyksiä. Voimme siis mielenkiinnolla odottaa entistä myrskyisämpiä EGW keskusteluja tulevaisuudessa.

        Whiten kirjoituksia luonteenkehityksestä ei saa tekemättömiksi. Siksi olisi hyvä myös tunnustaa se, että White on kirjoittanut nimen omaan nykyajan kannalta katsottuna täyttä puuta heinää vaikka kirkko kuinka yrittää julistaa häntä profeettana ja ennen kaikkea tuoda tuota hölynpölyoppia esille lähes kaikessa, mitä se julkaisee. Toisena räikeänä esimerkkinä Whiten kirjoitukset masturboinnista. Näkökanta, jota ei edes peruskoulun käynyt teini voi käsittää, koska se on niin nykytieteen vastainen. Ja kuten Whitenkaan aikana, sillä ei ole nytkään mitään tekemistä Jumalan tahdon kanssa. White yksinkertaisesti erehtyi Raamatusta molemmissa tapauksissa: luonteenkehitysopissaan ja masturboinnista kirjoittaessaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten sanoin, en lukenut Fowlerin väitöskirjaa, koska muutaman sivun ja sisällysluettelon lukeminen jo puudutti. Siksi arvioni on väistämättä pinnallinen ja saattaisi muuttua kukaties päinvastaiseksi, jos lukisin koko kirjan. Mutta vaikutelma, jonka johdannosta, muutamasta sieltä täältä luetusta sivusta ja sisällysluettelosta sain, oli se, ettei Fowler ota huomioon sitä mahdollisuutta, että terminologia sadan vuoden aikana muuttuu, että luonteen täydellisyydellä saattaisi niin metodistitaustaa kuin USAn toisen herätysliikkeenkin taustaa vasten olla joku muukin funktio kuin se, että täydellisyyteen täytyy jatkuvasti pinnistellä ja että kirkon koulut pitäisi ohjelmoida maksimoimaan opiskelijoiden täydellisyyteen pyrkiminen. Teologisesti tosi sairas näkökulma.

        Knightin kanta on selvästi syvällisempi ja antaa EGW täydellinenluonnetautologialle ymmärrettävän merkityksen. Ehdotat, että totuus voisi löytyä jostakin näiden kahden välistä. Ehkä - mutta sehän voisi olla totta vain kahdella tavalla: Joko EGW oli pikkuisen armoa joskus korostava perfektionisti tai sitten hän olisi jossakin elämän vaiheessa (tai huonoina päivinä?) ollut lakihenkinen perfektionisti ja toisena aikana (ja hyvinä päivinä) kunnon evankelinen ja armoa korostava kristitty. Molemmathan oikeastaan merkitsisivät sitä, ettei olisi ylipäätään helppo sanoa mitään EGWn opetuksesta tästä aiheesta, koska yksittäiset tekstit eivät kertoisi koko totuutta - mikä muuten voi tämän aiheen kohdalla pitää paikkansakin. Oli miten oli, pidän enemmän George Knightin kannasta.

        En tästä luonneaiheesta ole erityisen innostunut. Asiasta toiseen, Whiteen liittyy paljon sellaista, mikä lähivuosien aikana tulee nousemaan esille. Adventtikirkkohan teki suuren virheen, kun se sata vuotta sitten päätti päätti ryhtyä peittelemään EGWn työhön liittyneitä ongelmia ja samalla rajoittamaan häntä koskevaa tutkimusta. Kirkon jäsenille tarjottiin lähes täydellistä sankariuranuurtajaa, vaikka todellisuus on paljon raadollisempi.

        Nykymaailmassa peittely ei enää onnistu, eikä tutkimuksen edistymistä pysty estämään. Prosessi alkoi Numbersin ja Rayn työstä, joista EGW ja hänen faninsa selvisivät pikku kolhuin. Epäilen, että isommat ja paljon vaikeammat kysymykset tulevat haastamaan EGWn roolia lähivuosina. Ajattelen tässä erityisesti hänen kirjojensa syntyprosessia, avustajien roolia, virheiden peittelyä ja hänen ihmissuhdeongelmiinsa liittyneitä kysymyksiä. Voimme siis mielenkiinnolla odottaa entistä myrskyisämpiä EGW keskusteluja tulevaisuudessa.

        Toistat vain omaa kantaasi höystettynä Knightillä. Kun et parempaan pysty, aiheesta lienee turha jatkaa keskustelua. Mutta muita kiinnostuneita löytyy. Onhan Whiten luonteenkehitysopista kirjoittaneet useat eri tutkijat, kuten esim. Hartshorne, May, Ligon, Feck, Havighurst, Piaget, ja Kohlberg. Aihe itsessään ei ole siis turha. Kun et kykene kriittiseen analyysin, etkä tuo asiaan mitään uutta, miksi jatkaa keskustelua...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toistat vain omaa kantaasi höystettynä Knightillä. Kun et parempaan pysty, aiheesta lienee turha jatkaa keskustelua. Mutta muita kiinnostuneita löytyy. Onhan Whiten luonteenkehitysopista kirjoittaneet useat eri tutkijat, kuten esim. Hartshorne, May, Ligon, Feck, Havighurst, Piaget, ja Kohlberg. Aihe itsessään ei ole siis turha. Kun et kykene kriittiseen analyysin, etkä tuo asiaan mitään uutta, miksi jatkaa keskustelua...

        No en todellakaan ole valmis tuhlamaan upeita kesäpäiviä Whiten luonneperfektionismin analyysiin.

        Pelkään muuten, että olet ymmärtänyt väärin, mitä Fowler kirjoittaa. Hän sanoo tutkineensa kasvatustieteilijöiden luonteenkehitysteorioita ja mainitsee nimeltä seuraavat: Hartshorne, May, Ligon, Feck, Havighurst, Piaget, ja Kohlberg - mutta kukaan näistä ei minun ymmärtääkseni ole sanonut sanaakaan EGWn luonteenkehitysteorioista. He ovat yleisesti aihetta tutkineet ja ovat tuskin Whiten olemassaolosta tienneet. Heidän teoriansa ovat muovanneet kasvatustieteelle keskeisiä luonteen kehityksen ja moraalioppimisen käsityksiä.

        Fowler kyllä luettelee tutkimuksessaan myös Whiten luonnekäsitystä tutkineita (adventisteja?) kuten Cadwallader, Barnes, Lesher, Battistone, Harder ja Moore, mutta näistähän ei kukaan tiedä mitään adventistipiirien ulkopuolella. Sitten luvusta 4 eteenpäin hän siirtyy näihin mainittuihin yleisiin kasvatustieteilijöihin. Ehdotan, että luet Fowlerin uudelleen ja sitten sen vastamyrkkynä vaikka Knightin The Pharisee's Guide to Perfect Holiness. :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No en todellakaan ole valmis tuhlamaan upeita kesäpäiviä Whiten luonneperfektionismin analyysiin.

        Pelkään muuten, että olet ymmärtänyt väärin, mitä Fowler kirjoittaa. Hän sanoo tutkineensa kasvatustieteilijöiden luonteenkehitysteorioita ja mainitsee nimeltä seuraavat: Hartshorne, May, Ligon, Feck, Havighurst, Piaget, ja Kohlberg - mutta kukaan näistä ei minun ymmärtääkseni ole sanonut sanaakaan EGWn luonteenkehitysteorioista. He ovat yleisesti aihetta tutkineet ja ovat tuskin Whiten olemassaolosta tienneet. Heidän teoriansa ovat muovanneet kasvatustieteelle keskeisiä luonteen kehityksen ja moraalioppimisen käsityksiä.

        Fowler kyllä luettelee tutkimuksessaan myös Whiten luonnekäsitystä tutkineita (adventisteja?) kuten Cadwallader, Barnes, Lesher, Battistone, Harder ja Moore, mutta näistähän ei kukaan tiedä mitään adventistipiirien ulkopuolella. Sitten luvusta 4 eteenpäin hän siirtyy näihin mainittuihin yleisiin kasvatustieteilijöihin. Ehdotan, että luet Fowlerin uudelleen ja sitten sen vastamyrkkynä vaikka Knightin The Pharisee's Guide to Perfect Holiness. :)

        Katos!! Sainpahan sinutkin edes vähän lukemaan Fowleria. Edelleenkään et kuitenkaan tiedä mitään vaan vain lähinnä arvailet. Menepäs viettämään upeita kesäpäiviäsi...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Katos!! Sainpahan sinutkin edes vähän lukemaan Fowleria. Edelleenkään et kuitenkaan tiedä mitään vaan vain lähinnä arvailet. Menepäs viettämään upeita kesäpäiviäsi...

        Niin sait... eikä luonteeni muuttunut yhtään paremmaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ruumis on Pyhän Hengen temppeli ja ajattelitko, että Herra haluaa Luojana, että menet syömisesi ohitusleikkaukseen, suolistosyöpien hoitoon jne. Vai näkisitkö, että kun neuvojen ohjeitten mukaan tehdään, voidaan paremmin välttyä niiltä pitkänvyön ongelmilta ja siitä Herra haluaa meitä ohjeistaa."

        Paasaa vain ihmisten keksimiä oppejasi.

        1. Korinttolaiskirje 6:13-20

        13. Ruoka on vatsaa ja vatsa ruokaa varten, ja Jumala tekee lopun näistä molemmista. Mutta ruumis ei ole haureutta vaan Herraa varten, ja Herra on ruumista varten. 14. Jumala, joka herätti kuolleista Herran, herättää meidätkin voimallaan. 15. Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne ovat Kristuksen jäseniä? Ottaisinko siis Kristuksen jäsenet ja tekisin niistä porton jäseniä? En tietenkään! 16. Ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, on yksi ruumis hänen kanssaan? Onhan sanottu: ”Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.” 17. Mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan. 18. Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, jota ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella, mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistaan vastaan. 19. Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, hänen, joka asuu teissä ja jonka olette saaneet Jumalalta? Te ette ole itsenne omat, 20. teidät on kalliilla hinnalla ostettu. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.

        Tuossahan ei sanottu, että ruokavalio liittyisi mitenkään Pyhän hengen temppeliin, päin vastoin: Ruoka on vatsaa varten!!! Mutta siinä korostetaan, että haureus on synti omaa ruumistaan eli omaa Pyhän hengen temppeliään vastaan. Sen mukaan Jumalan kirkastaminen ruumiissa on haureuden välttämistä ja ruoka... se rajataan pois koko yhtälöstä!

        Piispa Kailan Roomalaiskirjeen selityksessä, hän toteaa sen, että asketismi ei ole synti ja molemmat kiittää Herraa!

        Asketismissa ehkä enemmän ollaan terveitä, kuin vaikka meitin lihapatojen äärellä ollaan.
        Onko väärän ruokavalion ongelmat Herran syy - vai ihmisen syy - joka pitäisi olla Pyhän Hengen temppelinä seurakunnassa.
        Jos se temppeli makaa sairaana "makkarasuussa" kotonaan, eikä ole kentällä julistamassa Jumalantöitä, niin missäs mättää sen ruumiin temppelihoidon ongelma?

        Yleensä porttous raamatussa, se nähdään selittävänä Ilmestyskirjassa juuri -epäjumalanpalvontana. Ja jos ruoka on jumala - näkeehän sen jo noissa lääkärisarjoissa, kun ihminen taistelee elämästä - niin ruoka on se - joka tappaa, se tappaa siksi, että haurues on palvoa ruokaa, enemmän, kuin Jumalaa. Siitähän on kyse.
        Ja lainaamasi jakeita kun luet - mitä se jae - tai säkeistö 17 sanoi?
        Juuri sen, että jos mielessäsi Hengellisesti yhdyt Herraan, et ole porton kanssa tekemisissä. Siksi ruan jumalanapitäminen on synti, jossa ylensyöjä tekee syntiä omaa ruumistaan vastaan. Se voi synti kasvattaa ruumiinkin yli 300 kiloiseksi. Onko siinä kirkastettu Herra, vai ei? Pohdi kokonaisuutta kirjoitusten kautta, älä vedä omia johtopäätöksiä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Piispa Kailan Roomalaiskirjeen selityksessä, hän toteaa sen, että asketismi ei ole synti ja molemmat kiittää Herraa!

        Asketismissa ehkä enemmän ollaan terveitä, kuin vaikka meitin lihapatojen äärellä ollaan.
        Onko väärän ruokavalion ongelmat Herran syy - vai ihmisen syy - joka pitäisi olla Pyhän Hengen temppelinä seurakunnassa.
        Jos se temppeli makaa sairaana "makkarasuussa" kotonaan, eikä ole kentällä julistamassa Jumalantöitä, niin missäs mättää sen ruumiin temppelihoidon ongelma?

        Yleensä porttous raamatussa, se nähdään selittävänä Ilmestyskirjassa juuri -epäjumalanpalvontana. Ja jos ruoka on jumala - näkeehän sen jo noissa lääkärisarjoissa, kun ihminen taistelee elämästä - niin ruoka on se - joka tappaa, se tappaa siksi, että haurues on palvoa ruokaa, enemmän, kuin Jumalaa. Siitähän on kyse.
        Ja lainaamasi jakeita kun luet - mitä se jae - tai säkeistö 17 sanoi?
        Juuri sen, että jos mielessäsi Hengellisesti yhdyt Herraan, et ole porton kanssa tekemisissä. Siksi ruan jumalanapitäminen on synti, jossa ylensyöjä tekee syntiä omaa ruumistaan vastaan. Se voi synti kasvattaa ruumiinkin yli 300 kiloiseksi. Onko siinä kirkastettu Herra, vai ei? Pohdi kokonaisuutta kirjoitusten kautta, älä vedä omia johtopäätöksiä

        "Asketismissa ehkä enemmän ollaan terveitä, kuin vaikka meitin lihapatojen äärellä ollaan."

        Ai ehkä. Suljet sitten pois samantien geenivirheistä johtuvat sairaudet, esim kolesterolin nousun, jolle ei kasvissyöjäkään voi yhtään mitään. Gluteeniyliherkkyyden, laktoosi-intoleranssin, crohnin taudin ja kaikki kansansairaudet, joita saa se asketismin harjoittajakin sairastella ruokavaliostaan huolimatta. Ja jätät sujuvasti pois vegaanien B12-vitamiinin puutokset, joita tutkimusten mukaan vegaaneilla on. Jne.... Melko yksioikoista yleistämistä.

        "Jos se temppeli makaa sairaana "makkarasuussa" kotonaan, eikä ole kentällä julistamassa Jumalantöitä, niin missäs mättää sen ruumiin temppelihoidon ongelma?"

        No on sulla stereotyyppistä vastakkainasettelua! Miten makkaran syöminen sulkee pois julistuksen. Ihan samalla tavalla voitaisiin sanoa, että jos olet kotonasi hoitelemassa asketismiäsi, etkä julistamassa, niin missäs mättää sun ruumiisi temppelihoidon ongelma?"

        " Siksi ruan jumalanapitäminen on synti, jossa ylensyöjä tekee syntiä omaa ruumistaan vastaan. Se voi synti"

        Höpöhöpö. Raamatun ajan kulttuurissa kaikki ylilyönnit olivat paheksuttavia: ylensyöminen, ylenjuominen, ylennaiminen ja seksihurjastelut, jne. Mutta ne olivat ihmisten omia mielipiteitä, joilla ei ole mitään tekemistä Jumalan tahdon kanssa. Yhtälailla asketismi voi olla elämäntavan jumalana pitämistä.

        "Pohdi kokonaisuutta kirjoitusten kautta, älä vedä omia johtopäätöksiä"

        Juuri niin teinkin, ilman perinnäissääntöjä ja ilman ihmisten selityksiä mutta se ei sinulle kelpaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Asketismissa ehkä enemmän ollaan terveitä, kuin vaikka meitin lihapatojen äärellä ollaan."

        Ai ehkä. Suljet sitten pois samantien geenivirheistä johtuvat sairaudet, esim kolesterolin nousun, jolle ei kasvissyöjäkään voi yhtään mitään. Gluteeniyliherkkyyden, laktoosi-intoleranssin, crohnin taudin ja kaikki kansansairaudet, joita saa se asketismin harjoittajakin sairastella ruokavaliostaan huolimatta. Ja jätät sujuvasti pois vegaanien B12-vitamiinin puutokset, joita tutkimusten mukaan vegaaneilla on. Jne.... Melko yksioikoista yleistämistä.

        "Jos se temppeli makaa sairaana "makkarasuussa" kotonaan, eikä ole kentällä julistamassa Jumalantöitä, niin missäs mättää sen ruumiin temppelihoidon ongelma?"

        No on sulla stereotyyppistä vastakkainasettelua! Miten makkaran syöminen sulkee pois julistuksen. Ihan samalla tavalla voitaisiin sanoa, että jos olet kotonasi hoitelemassa asketismiäsi, etkä julistamassa, niin missäs mättää sun ruumiisi temppelihoidon ongelma?"

        " Siksi ruan jumalanapitäminen on synti, jossa ylensyöjä tekee syntiä omaa ruumistaan vastaan. Se voi synti"

        Höpöhöpö. Raamatun ajan kulttuurissa kaikki ylilyönnit olivat paheksuttavia: ylensyöminen, ylenjuominen, ylennaiminen ja seksihurjastelut, jne. Mutta ne olivat ihmisten omia mielipiteitä, joilla ei ole mitään tekemistä Jumalan tahdon kanssa. Yhtälailla asketismi voi olla elämäntavan jumalana pitämistä.

        "Pohdi kokonaisuutta kirjoitusten kautta, älä vedä omia johtopäätöksiä"

        Juuri niin teinkin, ilman perinnäissääntöjä ja ilman ihmisten selityksiä mutta se ei sinulle kelpaa.

        Kuules sinä kovakorva, vaikkukorva ja sokea.
        Ruoka väärin valittuna, vie makkaran suussa makaavan sairasvuoteeseen, eikä siinä geenivirhettä pidä aina syyttää, vaan omaa valintaa. Siitä et pääse mihinkään.
        Ja se sairastunut ei ole Herran käytössä, vaan hoitaa lihansa himon tuotosta, eli makaa kotona.
        Asketisti voi terveenpänä olla siellä kentällä sanaa julistamassa jos sitä et hokannut.

        Jopa tieteen "hiiri" kokeilla todettiin, että "hieman nälässä" olevat kokelaat pysyivät terveenä ja toiminnassa, kui ne, joita syötettiin pitojen pödässä. Siitä siis on näyttöä.
        Mitä Kaila kirjoitti Roomalaiskirjeen selitysteoksessa, niin ei pidä askeetteja tuomita, mutta makkarakaupan lihatiskillä, kun vyö jo kiristää, on hyvä neuvoa, kuin luterilainen pappi saarnassa "leveäperäisyydestä". Serkkuni suntiona sanoi, että tämä urkuri kiitti pastoria rehellisyydestä ja siitä, että pitää huolta seurakuntaperheestä.

        Ei ne sanan opit ole perinnäissääntöjä vaan sinä halullisesti hurmahenkisenä haluat teilata sen siunauksen, millä Herra haluaa varjella omiaan.

        Makkara suussa- sydän ohileikattu ja avannepohja vatsapeitteessä, ohisuolipuolella juoksuttaa joka yö tunnin - puolentoista välein tyhjentämään pussia.
        Paksusuolen avanne on rauhallisempi, voi jopa nukkua yönsä.

        Revi siitä - saarnaajalle neuvo, kun on kristillisesti neuvottu - syökää kaikkea ja rehut on heikkouskoisille.
        Se heikkouskoisuus tulee kaikkea syöneelle ja makkarasuussa eläneelle yllättäen vastan.
        On siirryttävä heikkouskoisten tiskille - kasviksiin enemmän.
        Ja antaa makkarat niille vahvauskoisille, että oppivat tulevan kirouksen kautta sen, että raamatussa on sanomallinen totuus.
        Ei ohileikkaus ole sydämeen se - helppo ja syöpölle, onni, vaikka geeneissä ei siinä ole vikaa, on vain kauppalistassa.
        Ei avanne ole helppohomma, kun makaat tiputuksessa yli 2 viikkoa, eikä suolisto toimi mihinkään suuntaan, ei ääntä, ei murinaa - eikä paska kulje. Se vetää naaman vakavaksi.
        Painohan siellä äkkiä sen 10 kg- kahdessaviikossa putoaa ja kk. lähes 20 kg.

        Eli sinä puhut vain luuloista - toiset tulee esiin kokemuksesta ja annetusta tiedosta.

        Murise siitä- Meidän perheessä on nyt molemmat pussinkuljettajia.
        Toisella paksusuolen puolella ja toisella ohutsuolipuolella ja aivan - jätän ne makkaramainokset pois, ne elätti tähänasti. Ei enää. En uskonut edes silloin kun kaverin vei leikkaukseen. Mutta kun nyt pamahti oma - naama on vakavana.
        Vielä on vajaa 6kk, suureen suolistoleikkaukseen, eikä suvussa ole suoliston ongelmia, ei kaverillakaan, mutta se makkara suussa nautittuna, se oli yhteistä, eikä pussin kanssa mennä puhumaankaan.
        Tyhjennät pussin, lähdet käymään apteeksissa, 8 km. päässä ja on jo perillä haaste, pitäisi päästä vessaan tyhjentämään se pussi. Kesken saarnanko pitäisi pari kolmekertaa juosta vessaan, eihän se yleisön edessä sankoon tyhjentäminen yllennä ainakaan sinun mieltäsi.

        Mietihän mistä puhut. Anonyymi 09.07.2021 22:25 kirjoittaja.
        Nyt pussin tähden joutuisi apteekista hakemaan lisäravinteita päivittäiseen tarpeeseen. Miksi - koska avanne poistaa tärkeät kivennäisaineet. Revi siitä B12 moitteeseesi.
        Ennemmin olisin ottanut sen rokotteen, kuin tämän pussin. Ei makkara tuonut onnea


    • Anonyymi

      Lopun ajat ovat lähellä, jos uskoo Baruc Kormania Tv 7:lla. Mies hypähteli kipa päässään ja selosti heprean sanoja Danielinkirjasta.
      Kovin on möykkyistä raamatun selittäminen, ihan päähän rupesi kivistämään. Niin kummia käänteitä mies kiepsautti.
      Rahaa Korman kuitenkin halusi, se ei jäänyt epäselväksi. Luoja kun ei pystu euroja luomaan.
      Rukoilkaamme.

      • Anonyymi

        Eiköhän se TV7- pyörittääkseen opetuksia, niin se rahan hakuun ole pyyntivuorossa, eli tuskin se Baruc - on sitä pyydellyt. Eli väitteesi on pohjaa vailla.
        Ja kysehän on tv7- vapaehtoisesta tukemisesta, eli ketkä haluavat nähdä - he sitä ylläpitää ja kun esitetään mahdollisuus tukemiseen, niin ei pidä pilkkamielessä tulla areenalle puhumaan.
        Meillä helluntaissa seurakunnassamme aivan vapahetoisesti tuemme kotiseurakuntaa.
        Ja ME itse tuetaan sitä - remppa oli kirkkoon suuri ja haastava, sekä maksoimme 10 000 ekua joka kk. lyhennyksiä, kustannamme siinä sivussa lähettejä ja kolmen pastorin toiminta.
        Eikä sinulta pyydetä mitään me hoidamme Isän siunaaman kodin, aivan ite. Hokaatko?
        Ja miten on oma henkilökohtainen usko, kun Kormannin oppi tuntuu vaikealta.
        Ei se Hengessä eläville ole vaikeeta, aivan ymmärrettävää ja näkyvää.
        Siis kyse on siitä, millä sydämellä SINÄ olet liikkeellä.


    • Anonyymi

      Ortodoksien maailmasta ja sopinee tähänkin.

      Pyhän Andreaan skiitan vanhus arkkimandriitta Efraim: munkista, joka halusi hallitsijaksi.

      Eräässä luostarissa muuan kokenut igumeni oli antanut eräälle nuorelle munkille kuuliaisuustehtäväksi toimia kokkina. Munkki otti tämän tehtävän hyvillä mielin vastaan ja piti huolta luostarin munkkien ruumiillisesta terveydestä valmistamalla erilaiset ruuat niin hyvin kuin kykeni.
      Eräänä päivänä igumeni teki tarkastuksen luostarissa ja, niin kuin oli luonnollista, käväisi myös keittiössä. Siellä hän tapasi nuoren munkin ja antoi hänelle tunnustusta hyvästä ruuasta, jota tämä päivittäin valmisti. Keskustelun lopuksi igumeni sanoi munkille:
      – Toivon, että sinusta tulee diakoni!
      Nuori munkki vastasi hänelle naivin tuntuisesti:
      – Vain diakoniko?
      – No, pappikin, igumeni jatkoi.
      – Vain pappiko, Vanhus?
      – Haluatko sinä sitten myös igumeniksi?
      – Vain igumeniksiko?
      Igumeni ajatteli jatkaa kirkollisten palvelutehtävien luettelemista koetellakseen munkkia ja nähdäkseen, miten asia päättyisi. Niin hän sanoi:
      – Toivon, että sinusta tulee myös piispa tai vaikka patriarkka!!!
      – Vain piispako ja patriarkka?
      – Rakas hengellinen lapseni, miksi sinä sitten haluat tulla?
      Nuori munkki vastasi hänelle:
      – Vanhus, haluan tulla hallitsijaksi!
      – No, miten sinusta tulee hallitsija, kun olet luostarista etkä maailmassa? igumeni kysyi häneltä vähän ihmeissään.
      – Vanhus, en tahdo hallitsijaksi maallisen vallan mielessä, vaan haluan tulla hallitsijaksi, joka pystyy kontrolloimaan ja hallitsemaan itseään!
      Igumeni ihmetteli kuuliaisuusveljensä vastausta ja teki hänelle syvän maahankumarruksen!
      Näin asia todellakin on: kun ihminen on vapautunut himoistaan, hän pystyy hallitsemaan itseään.

      • Anonyymi

        "Näin asia todellakin on: kun ihminen on vapautunut himoistaan, hän pystyy hallitsemaan itseään."

        Mitähän ne sellaiset himot ovat (liittyen aloitukseen), jotka estäisivät aloittajaa tai kommentoijia hallitsemasta itseään? Ja hallitsemasta mitä tarkalleen?

        Hallitseeko uskova tosiaan itseään jos uskoo kaiken, mitä joku kirkkokunta hänelle oikeana oppina tuputtaa? Ehkä kuitenkin paremmin, jos ottaa itse pyhän hengen johdolla selvää Raamatusta ilman ennakko-odotuksia ja ennakko-asetelmia... Eikö Raamattu, evankeliumi ja usko ole kuitenkin tarkoitettu sille tyhmimmällekin ymmärrettäväksi ihan itse ilman muiden tulkintoja?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Näin asia todellakin on: kun ihminen on vapautunut himoistaan, hän pystyy hallitsemaan itseään."

        Mitähän ne sellaiset himot ovat (liittyen aloitukseen), jotka estäisivät aloittajaa tai kommentoijia hallitsemasta itseään? Ja hallitsemasta mitä tarkalleen?

        Hallitseeko uskova tosiaan itseään jos uskoo kaiken, mitä joku kirkkokunta hänelle oikeana oppina tuputtaa? Ehkä kuitenkin paremmin, jos ottaa itse pyhän hengen johdolla selvää Raamatusta ilman ennakko-odotuksia ja ennakko-asetelmia... Eikö Raamattu, evankeliumi ja usko ole kuitenkin tarkoitettu sille tyhmimmällekin ymmärrettäväksi ihan itse ilman muiden tulkintoja?

        Kirkkokunta aja tuputus. Asia vaatii tarkennusta puheeseesi.
        Kirkkokunnilla on ainut raamattu - josta löytyy se oppi ja opetus.
        Mutta, jos tuputtelet ajatuksessasi, niin eikös luterilaisuudesta lähiten ole tuputusta, kirkkokäsikirjojen mukaan elettäväksi.
        Jos evl. pappi haluaa uskovien kasteelle, niin näytetään ulko-ovea.
        Joissakin muissa veljessopu vapaissa suunnnissa kirjoitetaan pää- äänenkannattaja lehteen, että se ja se puhuja ei nauti "veljien" luottamusta ja puheet, vaikka kuinka olisi raamatusta, se puheenvuoro katkiaa siihen.
        Ehkä se tuputus löytyy siitä, kirjoitetuista ja kirjoittamattomista säännöistä, mitkä ei ole sanassa.
        Mutta, on huomattavaa sekin, että aika muuttuu ja opetuksiin tulee näköalaa, niin silloin ei kannata jäädä omaan juoksuhauttaan tyhjää sotaa käymään.
        Porukka on huutanut "Ristiinauliste hänet" ja on ristiinnaulittu.
        No, ei he enää huuda - sitä ristiinnaulitse - vaan he nyt katsovatkin sitä, minkä lävistivät.

        Huomaatko - eika muuttuu, eikä kannata jäädä siihen huutoon kiinni, missä vaaditiin kuolemaan tuo sijaisemme 30 vuotias, kuoleman ikä ja luku.
        Nyt Hän on taivaissa. Sama se on seurakuntienkin näköalat. Katsoo, että päivittyykö ajatus, niin itseltä, tai ehkä seurakunnalta ja aika käy aina eteenpäin.
        Ei kannata pysäyttää aikaa ja jäädä jonkun aikakauden vangiksi. Kannattaa elää Hengellistä aikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirkkokunta aja tuputus. Asia vaatii tarkennusta puheeseesi.
        Kirkkokunnilla on ainut raamattu - josta löytyy se oppi ja opetus.
        Mutta, jos tuputtelet ajatuksessasi, niin eikös luterilaisuudesta lähiten ole tuputusta, kirkkokäsikirjojen mukaan elettäväksi.
        Jos evl. pappi haluaa uskovien kasteelle, niin näytetään ulko-ovea.
        Joissakin muissa veljessopu vapaissa suunnnissa kirjoitetaan pää- äänenkannattaja lehteen, että se ja se puhuja ei nauti "veljien" luottamusta ja puheet, vaikka kuinka olisi raamatusta, se puheenvuoro katkiaa siihen.
        Ehkä se tuputus löytyy siitä, kirjoitetuista ja kirjoittamattomista säännöistä, mitkä ei ole sanassa.
        Mutta, on huomattavaa sekin, että aika muuttuu ja opetuksiin tulee näköalaa, niin silloin ei kannata jäädä omaan juoksuhauttaan tyhjää sotaa käymään.
        Porukka on huutanut "Ristiinauliste hänet" ja on ristiinnaulittu.
        No, ei he enää huuda - sitä ristiinnaulitse - vaan he nyt katsovatkin sitä, minkä lävistivät.

        Huomaatko - eika muuttuu, eikä kannata jäädä siihen huutoon kiinni, missä vaaditiin kuolemaan tuo sijaisemme 30 vuotias, kuoleman ikä ja luku.
        Nyt Hän on taivaissa. Sama se on seurakuntienkin näköalat. Katsoo, että päivittyykö ajatus, niin itseltä, tai ehkä seurakunnalta ja aika käy aina eteenpäin.
        Ei kannata pysäyttää aikaa ja jäädä jonkun aikakauden vangiksi. Kannattaa elää Hengellistä aikaa.

        Kunpa vain Adventtikirkkokin muuttuisi ajan mukana. Mutta siitähän sinä et mitään tiedä.


    • Anonyymi

      Raamatullinen luonteenkehitys on sitä, kun ihmisestä tulee Jahvensa esikuva, sadistinen verenhimoinen psykopaatti.

      • Anonyymi

        Yrititkö sanoa jotain, jota et ymmärrä, etkä käsitä? Taisit yrittää, ja montakertaa olet yrittänyt, etkä löydä sanotusta. Sekoilet näkemyksissä, tavallaan ateismin tapaan, pyrit siirtämään Jumalan jalustalta, mutta eihän se sinun sanoillasi siirry. Maa - ei heiluta totuutta.
        Ja se totuus, mikä maailman pahuudessa on, niin sen tuomiota ei kyseenalaisteta tuopuoleisuudessakaan, kun luodut enkelit katsovat sinunkin tekoja.
        He näkevät Jumalan tuomion oikeaksi. Siihen ei voi jättää vikaisuutta, ja synnin palkka on kuolema.
        Tee parannus. Ei se senvaikeempaa ole, äläkä juokse perkeleen talutusnuorassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yrititkö sanoa jotain, jota et ymmärrä, etkä käsitä? Taisit yrittää, ja montakertaa olet yrittänyt, etkä löydä sanotusta. Sekoilet näkemyksissä, tavallaan ateismin tapaan, pyrit siirtämään Jumalan jalustalta, mutta eihän se sinun sanoillasi siirry. Maa - ei heiluta totuutta.
        Ja se totuus, mikä maailman pahuudessa on, niin sen tuomiota ei kyseenalaisteta tuopuoleisuudessakaan, kun luodut enkelit katsovat sinunkin tekoja.
        He näkevät Jumalan tuomion oikeaksi. Siihen ei voi jättää vikaisuutta, ja synnin palkka on kuolema.
        Tee parannus. Ei se senvaikeempaa ole, äläkä juokse perkeleen talutusnuorassa.

        Olet vain yksi esimerkki siitä, mihin se uskonnollinen paska ihmisen johtaa ja millaiseksi se hänen luonteensa kehittyy toisten hänen kaltaistensa piirissä. Uskonharhoissa elävästä ihmisestä tulee ahdasmielinen toisia tuomitseva ja itseään korottava kirkonmiesten talutusnuorassa oleva ääliö.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet vain yksi esimerkki siitä, mihin se uskonnollinen paska ihmisen johtaa ja millaiseksi se hänen luonteensa kehittyy toisten hänen kaltaistensa piirissä. Uskonharhoissa elävästä ihmisestä tulee ahdasmielinen toisia tuomitseva ja itseään korottava kirkonmiesten talutusnuorassa oleva ääliö.

        Kuvailit itsesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet vain yksi esimerkki siitä, mihin se uskonnollinen paska ihmisen johtaa ja millaiseksi se hänen luonteensa kehittyy toisten hänen kaltaistensa piirissä. Uskonharhoissa elävästä ihmisestä tulee ahdasmielinen toisia tuomitseva ja itseään korottava kirkonmiesten talutusnuorassa oleva ääliö.

        Spiritual Fragrance Publishing
        9. heinäkuuta kello 15.00 ·
        “One should nourish the soul with the word of God: for the word of God, as St. Gregory the Theologian says, is angelic bread, by which are nourished souls who hunger for God. Most of all, one should occupy oneself with reading the New Testament and the Psalt… Näytä lisää

        ′′ Jumalan sanalla pitäisi ravita sielua: Jumalan sanalla, niinkuin Pyhä. Gregory Teologin mukaan enkelileipä, jonka kautta ravitut sielut ovat Jumalaa nälkää pitäviä. Ennenkaikkea, Uuden Testamentin ja Psalterin lukemisen tulisi olla oma itsensä, kumman pitäisi nousta pystyyn. Tästä tapahtuu mielessä valaistuminen, joka on mielessä, jota jumalainen muutos muuttaa."
        + St. Sarovin serafi, hengelliset ohjeet


    • Anonyymi

      Spiritual Fragrance Publishing
      9. heinäkuuta kello 15.00 ·
      “One should nourish the soul with the word of God: for the word of God, as St. Gregory the Theologian says, is angelic bread, by which are nourished souls who hunger for God. Most of all, one should occupy oneself with reading the New Testament and the Psalt… Näytä lisää

      ′′ Jumalan sanalla pitäisi ravita sielua: Jumalan sanalla, niinkuin Pyhä. Gregory Teologin mukaan enkelileipä, jonka kautta ravitut sielut ovat Jumalaa nälkää pitäviä. Ennenkaikkea, Uuden Testamentin ja Psalterin lukemisen tulisi olla oma itsensä, kumman pitäisi nousta pystyyn. Tästä tapahtuu mielessä valaistuminen, joka on mielessä, jota jumalainen muutos muuttaa."
      + St. Sarovin serafi, hengelliset ohjeet

      Suomennettuna - Raamatun lukeminen - luo mielen valaistumisen ja siitä seurauksena on jumalainen muutos - sehän koskettaa luonnettamme. Siis asia on käsikädessä siitä, että luonteemme paranee, ojentuu annetun tiedon kautta, lähtökohta Sana.
      Ja luonteemme kehittyy Sanan opetuksen, neuvojen ja ohjeitten kautta.

      Siinä on se ihmisen työ, että millä ruokkii itseään, se luonteenkehitys tulee mukaan.
      Voi käyttää sanaa Pyhitys, jota ilman kukaan ei näe Herraa.

      • Anonyymi

        Psykologian tutkimus toki osoittaa, että luonne eli persoonallisuus on temperamentin ja elinympäristön aikaan saama likimain pysyvä vakio. Omaa persoonallisuutta on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta muuttaa, koska geeneissä saamamme temperamentti määrää sitä niin vahvasti. Koska luonne ei juuri muutu, ainoa, mikä muuttuu, on ihmisen tekemät teot, joita hän voi yrittää muuttaa. Mutta teot eivät kuitenkaan ole sama kuin luonne. Teot eivät määrittele luonnettamme vaan luonne on monimutkaisempi juttu.

        Mutta luonteen kehittäminen uskon viitekehyksessä on toisenlaista teoriaa. Sen pitäisi perustua Raamatun määritelmään aiheesta. Ellen Whitehän kirjoittaa oman luonteensa muuttamisesta Kristuksen kaltaiseksi ja pitää asiaa yhtenä kristityn tärkeimmistä töistä. Mutta katsotaanpa, mitä Raamattu aiheesta sanoo:

        Filippiläiskirje 3:10-11
        "10. Haluan tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemuksensa voiman ja hänen kärsimystensä osallisuuden ja tulla hänen kaltaisekseen samastumalla hänen kuolemaansa, 11. kunhan vain pääsen ylösnousemukseen kuolleista."

        Kristuksen kaltaiseksi tullaan siis samastumalla hänen kuolemaansa, ei muuttamalla itse omaa luonnettaan. Ja se voi tapahtua vasta ylösnousemukseen päästyä kuolleista.

        No miten mitä meidän sitten on tehtävä voidaksemme muuttua Kristuksen kaltaisiksi? Paavali kertoo:

        2. Korinttolaiskirje 3:18
        "Me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niin kuin muuttaa Herra, joka on Henki. "

        Eli ihmisen luonne ei siis voi kehittyä Kristuksen kaltaiseksi omilla teoilla vaan muutoksen tekee itse Jumala. Se on Jumalan lahja!


    • Anonyymi

      Varmaan näin. Koska moni lakkaa kilvoittelemasta, viimeisellä metrillä. Eli se luonne on sitten maailmasta, eikä Kristuksen "luonteen" kaltainen, so. uskollisuus ja kuuliasuus. Se lupuminen -luopio - se on haitallista mielen alueella ja ne vastustaja- henkivallan palaavat yhä pahempana takaisin - luopion sydämeen.

      Siis - eikö meidän pidä etsiä Kristus meissä - kirkkauden toivo - se luonteemme myötäeläminen - Jumalan mukaan. Sen me henkilökohtaisesti ratkaisemme.
      Ei Jumala väännä ketään nenästä, että usko -usko - usko - usko jne.
      Se usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan Sanan kautta, johon rakkauden siteessä meidän luontomme astuu samanmieliseksi.

      Jumala - Sanansa kautta "tavallaan kehittää meissä" sen Pyhyyden.
      Siksipä se ei tule meistä, vaan Hän saa aikaiseksi ja se, että ME- antaudumme on luontomme tahtoelämä.
      Ei ateisti kehtitä luontoaan ,vaan on Perkeleen opppipoika ja jopa on luonnetta yltäkyllin "räkyttää" Luojaansa vastaan, onhan sekin luonteen kehitysoppineisuutta.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. RIP. Tyksin sairaanhoitaja menehtyi.

      36 v perusterve Tyksin sairaanhoitaja menehtyi vähän toisen koronarokotteen saatuaan. Ruumiinavausraportti aika karsea. Sisko kertoo asiasta. Ilkkujil
      Maailman menoa
      509
      12334
    2. Pääministerin edustussänky?

      Helsinkiläisessä puusepänliikkeessä teetetty, tammesta tehty sänky, sängynpäädyt ja senkki ilman patjaa maksoivat 6 553 euroa. Kansliasta oli kerrott
      Maailman menoa
      416
      1739
    3. Millaisen siivun Stefun rahasta Sofia saa laukkuina ja vaatteina?

      Pitihän se arvata, että Stefu on saanut lisää rahaa kun on ”rakkautta” ilmassa ollut viime päivinä😄 https://www.seiska.fi/kotimaa/stefan-therman-nost
      Kotimaiset julkkisjuorut
      95
      1573
    4. Stefun ilme, kun Sofia huomaa Burberryn liikkeen

      Ihanasti Sofia ottanut instastoryynsa mukaan Stefun pelästyneen ilmeen. Taitaa miettiä, kuinka pitkään osingot riittävät…
      Kotimaiset julkkisjuorut
      49
      1079
    5. Nikokin nauraa Sofian ikävälle

      https://www.seiska.fi/kotimaa/niko-ranta-aho-sai-kuulla-sofia-belorfin-rajusta-piikittelysta-tvssa-paljonkertova-reaktio Mutta nainen ei vaan älyä hä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      74
      957
    6. Sormus ostettu Tallinnasta?

      Tallinnassa käyty korukaupoilla (S&S). Jokohan sormus ostettu..
      Kotimaiset julkkisjuorut
      37
      953
    7. Mikä voisi olla todennäköisin paikka

      Missä kohtaisimme sattumalta tällä viikolla? Milloin, päivällä, illalla?
      Ikävä
      79
      887
    8. Onko Maralla rahat loppu

      Elkö ole varaa ottaa remppamiestä vaan Pikkarainen joutuu maalaamaan. Vitsi mikä teatteri video taas. Vaimo katsoo kun mä maalaan. En kestä, mut ei mu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      60
      884
    9. Nyt lahoilla korona kun piti tammerfesteille änkeä

      Otsikko kertoo kaiken oleellisen. Lahot ei välitä mistään mitään...
      Parkano
      12
      747
    Aihe